Sivu 1/1

Suomalaisuustesti: tunnetko suomalaisen kulttuurin?

ViestiLähetetty: 30 Maalis 2011 20:48
Kirjoittaja Jaska
Vaikka koenkin olevani kulttuurisesti ummikko sisämaansuomalainen, ilman hitustakaan ruotsinkielisen sivistyskulttuurin vaikutusta, niin myönnän että nykysuomalaiset ovat enemmän globaalin CocaCola-kulttuurin edustajia kuin suomalaisen talonpoikaiskulttuurin edustajia. Karu totuus on itse kunkin selvitettävissä seuraavan testin avulla.

SUOMALAISUUSTESTI:
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Testi.html

Tässä ketjussa saa huutaa julki pisteitään - jos kehtaa... :wink:
Myös kokiskulttuurista saa keskustella.

ViestiLähetetty: 31 Maalis 2011 03:31
Kirjoittaja Jaska
Jatkan täällä Samin pakkoruotsi-ketjussa sanomaa asiaa, kun se sopii tähän aiheeseen:

Sami Raninen kirjoitti:Lisätään vielä, että ei mullakaan mitään fiiniä sukutaustaa ole. Samoja nälkäisiä turpeenpuskijoita ne esi-isät oli minulla kuin muillakin. Mä vain en pysty henkilökohtaisesti tuntemaan mitään kulttuurista yhteyttä sellaiseen agraariyhteisöön, joka on kadonnut aikapäivät sitten. Jos joku toinen pystyy, niin en todellakaan ole kieltämässä tai tuomitsemassa. Mutta itse koen, että biologisesti olen sellaisen yhteisön jälkeläinen, kun taas kulttuurisesti olen jotain ihan muuta. Mä olen kaupungissa syntynyt ja kasvanut ja tienaan elantoni pääasiassa kirjoittamalla. Teeskentelyähän se olisi, jos identifioisin itseni johonkin karhunkaatajan tai korvenraivaajan arkkityyppiin.

Kuten edeltävästä viestistäni näkyy, en kuvittele olevani suomalaisen talonpojan kulttuurinen jälkeläinen vaan pikemminkin suomalaisen talonpojan kulttuurinen jälkeläinen - pakkoruotsiketjussa korostin siis ummikkosuomalaista talonpoikaiskulttuuria siinä mielessä, että ruotsinkielinen kulttuuri on minulle tyystin vieras.

Tietysti koulutusjärjestelmää jne. ovat aikoinaan rakentaneet ruotsinkieliset, mutta se on osa yleiseurooppalaista arvo- ja tavoitemaailmaa eikä sen enempää (tai vähempää) osa ruotsinkielistä kuin suomenkielistäkään kulttuuria.

Re: Suomalaisuustesti: tunnetko suomalaisen kulttuurin?

ViestiLähetetty: 31 Maalis 2011 12:56
Kirjoittaja Ealli
Jaska kirjoitti:Tässä ketjussa saa huutaa julki pisteitään - jos kehtaa... :wink:

22. Apuuva. :oops:

Toivottavasti kovin kansallismieliset ei voita vaaleissa. :( Pitää hakea siinä tapauksessa Norjasta turvapaikkaa. :P Joutavat rikkaat elättää myös tällaiset melkein skandinaavit :lol:

Re: Suomalaisuustesti: tunnetko suomalaisen kulttuurin?

ViestiLähetetty: 31 Maalis 2011 13:29
Kirjoittaja Jaska
Ealli kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Tässä ketjussa saa huutaa julki pisteitään - jos kehtaa... :wink:

22. Apuuva. :oops:

Toivottavasti kovin kansallismieliset ei voita vaaleissa. :( Pitää hakea siinä tapauksessa Norjasta turvapaikkaa. :P Joutavat rikkaat elättää myös tällaiset melkein skandinaavit :lol:

Loistava tulos! Paljon parempi kuin minulla...

Re: Suomalaisuustesti: tunnetko suomalaisen kulttuurin?

ViestiLähetetty: 31 Maalis 2011 15:18
Kirjoittaja Ealli
Jaska kirjoitti:Loistava tulos!

Sitten olen jotain oppinut vanhemmilta sukupolvilta. :D He kuulostavat toisinaan käveleviltä antikvariaatista löytyneiltä murresanakirjoilta... :shock:

ViestiLähetetty: 31 Maalis 2011 16:30
Kirjoittaja Sami Raninen
Jaska kirjoitti:Kuten edeltävästä viestistäni näkyy, en kuvittele olevani suomalaisen talonpojan kulttuurinen jälkeläinen vaan pikemminkin suomalaisen talonpojan kulttuurinen jälkeläinen - pakkoruotsiketjussa korostin siis ummikkosuomalaista talonpoikaiskulttuuria siinä mielessä, että ruotsinkielinen kulttuuri on minulle tyystin vieras.


Itse asiassa en ymmärrä mitä eroa on suomalaisella talonpoikaiskulttuurilla ja suomalaisella talonpoikaiskulttuurilla. :) Mutta pääasia on se, mitä itse kukin kokee olevansa. Identiteettihän on subjektiivinen kokemus ja muille viestitetty kertomus siitä on omaa ja mikä on vierasta. Siinä on paha kenenkään tulla sanomaan että "teidän identiteettinne on nyt kyllä ihan väärä".

Historiallisessa mielessä on toki syytä muistaa, että suurin osa Suomen ruotsinkielisistäkin on elänyt ihan muussa kulttuurissa kuin siinä sivistys- tai säätyläiskulttuurissa. Aliravittuja maaseudun pieneläjiä, köyhiä kalastajia ja 14 tunnin työpäiviä paiskineita tehtaantyttöjä nekin enimmäkseen olivat. Ja vastaavasti suomenkielistä herrasväenkulttuuria on ollut jo 1800-luvun lopulla, jolloin syntyi fennomaaninen liikemieskunta ja akateeminen oppineisto.

Kielieron korostaminen voi sikäli osua harhaan, että selvin jakolinja kulki ennen vanhaan ja kulkee luultavasti nykyisinkin herrasväen ja rahvaan eikä kieliryhmien välillä.

ViestiLähetetty: 01 Huhti 2011 01:38
Kirjoittaja Jaska
Sami Raninen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Kuten edeltävästä viestistäni näkyy, en kuvittele olevani suomalaisen talonpojan kulttuurinen jälkeläinen vaan pikemminkin suomalaisen talonpojan kulttuurinen jälkeläinen - pakkoruotsiketjussa korostin siis ummikkosuomalaista talonpoikaiskulttuuria siinä mielessä, että ruotsinkielinen kulttuuri on minulle tyystin vieras.


Itse asiassa en ymmärrä mitä eroa on suomalaisella talonpoikaiskulttuurilla ja suomalaisella talonpoikaiskulttuurilla. :)

Tarkoitin vain korostaa talonpoikaiskulttuurin sijasta sitä suomalaisuutta vastakohtana "ruotsalaiselle" tai ruotsinkielisten kulttuurille.

Sami Raninen kirjoitti:Historiallisessa mielessä on toki syytä muistaa, että suurin osa Suomen ruotsinkielisistäkin on elänyt ihan muussa kulttuurissa kuin siinä sivistys- tai säätyläiskulttuurissa. Aliravittuja maaseudun pieneläjiä, köyhiä kalastajia ja 14 tunnin työpäiviä paiskineita tehtaantyttöjä nekin enimmäkseen olivat. Ja vastaavasti suomenkielistä herrasväenkulttuuria on ollut jo 1800-luvun lopulla, jolloin syntyi fennomaaninen liikemieskunta ja akateeminen oppineisto.

Kielieron korostaminen voi sikäli osua harhaan, että selvin jakolinja kulki ennen vanhaan ja kulkee luultavasti nykyisinkin herrasväen ja rahvaan eikä kieliryhmien välillä.

Varmaan näin. Mutta käsittääkseni siitä herrasväestä on sitä suurempi osuus ruotsinkielisiä mitä kauemmas 1900-luvusta mennään.

ViestiLähetetty: 05 Huhti 2011 02:30
Kirjoittaja Pystynen
Testi on hauska, todettakoon. Pikaisella silmäyksellä joukossa on 12 sanaa, jotka edes luulen tunnistavani. Näistä elävässä kielessä olen tainnut tavata käytettävän ehkä kolmea

ViestiLähetetty: 05 Huhti 2011 03:11
Kirjoittaja Jaska
Pystynen kirjoitti:Testi on hauska, todettakoon. Pikaisella silmäyksellä joukossa on 12 sanaa, jotka edes luulen tunnistavani. Näistä elävässä kielessä olen tainnut tavata käytettävän ehkä kolmea

Sanotaan että eskimoilla on valtavasti sanoja lumelle ja jäälle... Tuota koostaessani huomasin, että suomesta voisi löytyä yllättävän paljon sanoja (löysälle) ulosteelle - tuonkin testin otokseen niitä sattui kolme. :lol: Jahka viimeiset 12 osaa Suomen murteiden sanakirjasta ilmestyvät, voisi nuokin tärkeät sanat kaivaa esiin. Aihe näyttäisi hyvältä apurahahakemuksessa...

Oma hauskuutensa tietysti on, että aina selityskään ei ymmärry - muistan kun joskus nuorena löysin etymologisesta sanakirjasta sanan ketara: sen merkitys oli 'reen kaplas'. Ei ihan auennut mistä on kyse. :)

ViestiLähetetty: 05 Huhti 2011 03:19
Kirjoittaja Pystynen
Jaska kirjoitti:Sanotaan että eskimoilla on valtavasti sanoja lumelle ja jäälle...

Kielitieteiden yhdeksäs käsky tainnut jäädä kertaamatta? Älä anna väärää todistusta eskimoiden meteorologisesta sanastosta.

ViestiLähetetty: 05 Huhti 2011 03:31
Kirjoittaja Taavetti
Jaska kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:Testi on hauska, todettakoon. Pikaisella silmäyksellä joukossa on 12 sanaa, jotka edes luulen tunnistavani. Näistä elävässä kielessä olen tainnut tavata käytettävän ehkä kolmea

Sanotaan että eskimoilla on valtavasti sanoja lumelle ja jäälle... Tuota koostaessani huomasin, että suomesta voisi löytyä yllättävän paljon sanoja (löysälle) ulosteelle - tuonkin testin otokseen niitä sattui kolme. :lol: Jahka viimeiset 12 osaa Suomen murteiden sanakirjasta ilmestyvät, voisi nuokin tärkeät sanat kaivaa esiin. Aihe näyttäisi hyvältä apurahahakemuksessa...

Yllättävän paljon on lumisanoja Suomenkin kielessä, kun sitä alkaa perusteellisemmin selvittämään. Esimerkiksi vaikka hiutale, kinos, hanki, sohjo, hyyhmä, kide, kantohanki ja monia, jotka ehkä ymmärtää lumisanoiksi vain asian yhteydestä tai tietona niiden erityismerkityksistä ammattikielessä. Unohduksiin ovat tainneet jäädä sellaiset entisten tukinajajien kiusat kuin paatto ja muutamat muut umpihangessa reen eteen kasaantuvaa lunta tarkoittavat sanat, koska niitä ei ole vuosikymmeniin tarvinnut käyttää.
Nämä esimerkit ovat omia muistojani eri ajoilta, itse ilmiöön, suomalaisten lumisanojen runsaudesta, kiinnitin huomiota muutama kuukausi sitten kuulemani esitelmän herättämänä.

Jaska kirjoitti:Oma hauskuutensa tietysti on, että aina selityskään ei ymmärry - muistan kun joskus nuorena löysin etymologisesta sanakirjasta sanan ketara: sen merkitys oli 'reen kaplas'. Ei ihan auennut mistä on kyse. :)

Kaiketi jo tiedät, mikä on reen kaplas? Sen yhdistyminen ketaraan oli sen sijaan minulle uutta. Olen mieltänyt ketaran erääksi raajaa tarkoittavaksi ilmaisuksi, jollainen toki kaplaskin tavallaan on.

ViestiLähetetty: 05 Huhti 2011 13:20
Kirjoittaja Jaska
Pystynen kirjoitti:Kielitieteiden yhdeksäs käsky tainnut jäädä kertaamatta? Älä anna väärää todistusta eskimoiden meteorologisesta sanastosta.

En muista minkä lumikansan kielestä niin on sanottu, ehkä kaikkien... :)

Taavetti kirjoitti:Yllättävän paljon on lumisanoja Suomenkin kielessä, kun sitä alkaa perusteellisemmin selvittämään. Esimerkiksi vaikka hiutale, kinos, hanki, sohjo, hyyhmä, kide, kantohanki ja monia, jotka ehkä ymmärtää lumisanoiksi vain asian yhteydestä tai tietona niiden erityismerkityksistä ammattikielessä. Unohduksiin ovat tainneet jäädä sellaiset entisten tukinajajien kiusat kuin paatto ja muutamat muut umpihangessa reen eteen kasaantuvaa lunta tarkoittavat sanat, koska niitä ei ole vuosikymmeniin tarvinnut käyttää.
Nämä esimerkit ovat omia muistojani eri ajoilta, itse ilmiöön, suomalaisten lumisanojen runsaudesta, kiinnitin huomiota muutama kuukausi sitten kuulemani esitelmän herättämänä.

Joo, räntä ja tykky voidaan lisätä listaan. Paatto on minulle uusi tuttavuus.
Oliko kyseessä ihan lumisanaesitelmä vai sivuttiinko siinä vain aihetta?

Taavetti kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Oma hauskuutensa tietysti on, että aina selityskään ei ymmärry - muistan kun joskus nuorena löysin etymologisesta sanakirjasta sanan ketara: sen merkitys oli 'reen kaplas'. Ei ihan auennut mistä on kyse. :)

Kaiketi jo tiedät, mikä on reen kaplas? Sen yhdistyminen ketaraan oli sen sijaan minulle uutta. Olen mieltänyt ketaran erääksi raajaa tarkoittavaksi ilmaisuksi, jollainen toki kaplaskin tavallaan on.

Joo, pakkohan se oli selvittää. :)
Ketara on tosiaan yleistynyt koiven synonyymiksi, liekö Aku Ankan syytä vai jonkin "korkeakirjallisemman" teoksen?

ViestiLähetetty: 05 Huhti 2011 13:42
Kirjoittaja Taavetti
Jaska kirjoitti:Joo, räntä ja tykky voidaan lisätä listaan. Paatto on minulle uusi tuttavuus.
Oliko kyseessä ihan lumisanaesitelmä vai sivuttiinko siinä vain aihetta?


Paattolumi on erään tyypin nuoskalunta, tai nuoskalumen esiaste, joka ei vielä kiinteydy palloksi, mutta joka ummella ajettaessa keräytyy laajana mattona reen eteen, ei jää helpolla reen alle, vaan muodostaa leveän lumimaton, kunnes hevonen ei jaksa sitä vetää. Siinä joutuu hevosmies tavan takaa nostamaan rekeä lumipalteen päälle, tai polkemaan palteen paikalleen.
Luettelon jaa jokainen käsittää tavallaan, sellainen pikainen muistelu nuoruudestani se oli, mutta saa sen käsittää esitelmäksikin. Aiheesta voi toki jatkaakin, mutta aivan hyvin voidaan tyytyä jo esille tulleeseen.

Muistan oppineeni ketaran lapsena, joskus 1950 -luvulla ja juuri koipi sanan synonyyminä. Aku Ankkahan alkoi ilmestyä samoihin aikoihin, tuskin sitä naapuriin tuli, mutta koululla opettajan luona muistan sen nähneeni, tuli opettajan veljen tytölle, joka asui yhden talven tätinsä luona.