Muinainen Suomi

Opin juuri viron kautta ettei "hakkaa päälle" ehkä tarkoittanutkaan hakkaamista ja päälle ryntäämistä, vaan yksinkertaisesti komentoa aloitetaan tai liikkeelle. Kyseessä saattoi olla tavallinen suomalainen armeijakomento, jonka merkitys on unohtunut.

Sigfrid kirjoitti:Opin juuri viron kautta ettei "hakkaa päälle" ehkä tarkoittanutkaan hakkaamista ja päälle ryntäämistä, vaan yksinkertaisesti komentoa aloitetaan tai liikkeelle. Kyseessä saattoi olla tavallinen suomalainen armeijakomento, jonka merkitys on unohtunut.

Muistelen kuitenkin nähneeni käännöksen "slå i skallen" l. lyö päähän? Rynnäkön jatkuessa merkitys "aloittaa" ei oikein tuntuisi luontevalta?

Kinaporin kalifi kirjoitti:

Sigfrid kirjoitti:Opin juuri viron kautta ettei "hakkaa päälle" ehkä tarkoittanutkaan hakkaamista ja päälle ryntäämistä, vaan yksinkertaisesti komentoa aloitetaan tai liikkeelle. Kyseessä saattoi olla tavallinen suomalainen armeijakomento, jonka merkitys on unohtunut.

Muistelen kuitenkin nähneeni käännöksen "slå i skallen" l. lyö päähän? Rynnäkön jatkuessa merkitys "aloittaa" ei oikein tuntuisi luontevalta?

"Liikkeelle" tuntuu hyvältä, mutta en tiedä viro-suomi tarkkaa käännöstä viron lauseelle "Hakkame peale". Jenkkielokuvissa "move move move" SOtilaskomennoissa ei merkitys ykjsin ratkaise, vaan mukana on komentomaisuus.

Sigfrid kirjoitti:

Kinaporin kalifi kirjoitti:

Sigfrid kirjoitti:Opin juuri viron kautta ettei "hakkaa päälle" ehkä tarkoittanutkaan hakkaamista ja päälle ryntäämistä, vaan yksinkertaisesti komentoa aloitetaan tai liikkeelle. Kyseessä saattoi olla tavallinen suomalainen armeijakomento, jonka merkitys on unohtunut.

Muistelen kuitenkin nähneeni käännöksen "slå i skallen" l. lyö päähän? Rynnäkön jatkuessa merkitys "aloittaa" ei oikein tuntuisi luontevalta?

"Liikkeelle" tuntuu hyvältä, mutta en tiedä viro-suomi tarkkaa käännöstä viron lauseelle "Hakkame peale". Jenkkielokuvissa "move move move" SOtilaskomennoissa ei merkitys ykjsin ratkaise, vaan mukana on komentomaisuus.

Google:"alkamisen jälkeen".

Nyt tarvitaan googlea parempi kielipää

(Peale) hakkama (infinitiivi) - merkitys nykyvirossa

hakkama, hakata - 'ryhtyä johonkin toimeen, alkaa, aloittaa'

mina/ma hakkan (peale) - 'ryhdyn toimeen, alan, aloitan'
sina/sa hakkad (peale) - 'ryhdyt toimeen, alat, aloitat'
tema/ta hakkab (peale) - 'hän ryhtyy toimeen, alkaa, aloittaa'

meie/me hakkame (peale) - 'ryhdymme toimeen, alamme, aloitamme'
teie/te hakkate (pele) - 'ryhdytte toimeen, alatte, aloitatte'
nemad/nad hakkavad (peale) - 'he ryhtyvät toimeen, alkavat, aloittavat'

"Hakkame, mehed, minema" (Gustav Ernesaksin laulusta, sanat trad., kuuntele täällä: https://youtu.be/541RysfeQ0E) - 'alamme, miehet, mennä'

Verbin hakkama, hakata etymologiasta lisää täällä: http://www.eki.ee/dict/ety/index.cgi?Q=hakkama&F=M&C06=et

Peale (etelävirossa myös muodossa pääle) on useissa alkamisen ilmauksissa eräänlainen merkitykseltään aika tyhjä verbipartikkeli. (Tällaisia verbipartikkeleja on viron kielessä aika paljon saksan kielen vaikutuksesta.) Muissa yhteyksissä sanalla peale voi olla myös merkitykset 'päälle', 'jälkeen', 'lisäksi'. Joissain ilmauksissa peale hakkama voi tarkoittaa myös 'pystyä, vaikuttaa, tehota' (hammas ei hakka peale 'hammas ei pysty') tai 'tehdä jollakin/jollekin jotakin' (Mis ma sellega peale hakkan? 'Mitä minä sillä teen?').

Ei siinä taida olla niin väliä mitä mutajaa, kuhan nyt jotain murahtaa niin tietää sitten.

koltti kirjoitti:Ei siinä taida olla niin väliä mitä mutajaa, kuhan nyt jotain murahtaa niin tietää sitten.

juu, vaikka "mennäänpäs mokoman suon yli, että heilahtaa."

Wiki & Wiki & Wiki

"Nimi tulee suomalaisen myytin mukaan hyökkäyskomennosta "Hakkaa päälle."

Niin, kyseessä on tosiaankin myytti.

"Vaihtoehtoinen etymologia nimelle on viron kielen "hakka peale", joka tarkoittaa yksinkertaisesti johonkin ryhtymistä."

Eipä kuulosta kovin sotilaalliselta, jos rynnäköivät taistelijat huutavat: Ryhtykää! Ryhtykää! Ryhtykää! Ajallisesti sopii sikäli, että 30-vuotisen sodan aikaan Viro kuului Ruotsiin, joten sotajoukoissa oli virolaistakin väkeä. Periaatteessa suomalaiset olisi voineet lainata tämän sanonnan virolaisten puheesta, mutta väärinkäyttää sitä suomen kielen mukaisessa merkityksessä taisteluhuutona.

"Hakkapeliitta is a 19th-century Finnish modification of a contemporary name given by foreigners in the Holy Roman Empire and variously spelled as Hackapelit, Hackapelite, Hackapell, Haccapelit, or Haccapelite."

Nimen lähes joka versiossa on lopussa t-äänne. Se ei oikein istu päällehakkaamiseen. Olisikohan sanan taustalla sittenkin jokin muu kuin perinteisen myytin mukainen selitys?

"Hakkapeliterna har i Finland fått en legendarisk ställning som kända hjältar och fruktade motståndare. Den historiska forskningen ser numera hakkapeliterna som en del av det dåtida svenska rytteriet, utan särställning."

Jasså.

aikalainen kirjoitti:Wiki & Wiki & Wiki

"Nimi tulee suomalaisen myytin mukaan hyökkäyskomennosta "Hakkaa päälle."

Niin, kyseessä on tosiaankin myytti.

"Vaihtoehtoinen etymologia nimelle on viron kielen "hakka peale", joka tarkoittaa yksinkertaisesti johonkin ryhtymistä."

Eipä kuulosta kovin sotilaalliselta, jos rynnäköivät taistelijat huutavat: Ryhtykää! Ryhtykää! Ryhtykää! Ajallisesti sopii sikäli, että 30-vuotisen sodan aikaan Viro kuului Ruotsiin, joten sotajoukoissa oli virolaistakin väkeä. Periaatteessa suomalaiset olisi voineet lainata tämän sanonnan virolaisten puheesta, mutta väärinkäyttää sitä suomen kielen mukaisessa merkityksessä taisteluhuutona.

(- -)

Tuon "Hakkaa päälle" -huudon alkuperästä en osaa sanoa sen kummemmin, mutta tuossa siteeraamasi Wikipedian vaihtoehtoisessa, virolaislähtöisessä selityksessä on se ongelma, että se viittaa vain tuohon aloittamisen ja ryhtymisen merkitykseen viron kielessä. Ainakin tämän artikkelin ([url]kjk.eki.ee/download_pdf/537[/url]) mukaan hakkama-verbin merkitys kolmen eri kirjoittajan 1600-luvun teksteissä on selvästi useimmin 'ottaa kiinni, tarttua' ja vain harvoin 'alkaa'. Artikkelin mukaan viron (ja myös liiviin) kielessä konkreettinen merkitys 'ottaa kiinni, tarttua' olisi vanhin ja abstraktimpi 'alkaa' myöhemmän kehityksen tulosta juuri virossa (ks. myös aiemman kommenttini linkki hakkama-verbin mahdollisista etymologisista selityksistä).

Lisäys 29.8.

aikalainen kirjoitti:Nimen lähes joka versiossa on lopussa t-äänne. Se ei oikein istu päällehakkaamiseen. Olisikohan sanan taustalla sittenkin jokin muu kuin perinteisen myytin mukainen selitys?

Nimen hakkapeliitta taustalla saattaa todella olla aivan jotain muutakin kuin oletettu sotahuuto Hakkaa päälle!, mutta miksi t ei sinne mielestäsi istuisi?