Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 26 Syys 2018 13:28



Vastaa viestiin  [ 172 viestiä ]  Mene sivulle 1, 2, 3, 4, 5 ... 9  Seuraava
 Muinaistieteiden rajanvetoa 
Kirjoittaja Viesti
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Viestit: 1007
Paikkakunta: Vandaalia
Viesti Muinaistieteiden rajanvetoa
Lainaan tässä ulkomaankielellä toisaalla kirjoittamaani ajatuksenpoikasta, joka saattaa foorumilaisia kiinnostaa:
Pystynen kirjoitti:
Research on what I would expect to get eventually called “historical sociology” (with research questions like “what ethnic groups / cultures existed where at what time”) seems to repeatedly rouse conceptual confusion. Linguists often seem to think that it’s a part of archeology; geneticists often seem to think it’s a part of linguistics. I would think it’s best treated as its own field entirely, even though it requires input from all other (pre)historical sciences.

And the input is largely one way only. If there existed language isolates among the sea of Bantu languages (as we have by now figured there indeed are within some parts of Niger-Congo — Laal, Bangime, Jalaa — or for that matter, the undemonstratedness of the inclusion of Adamawa or Mande), then showing historical genetic continuity would not budge one bit the linguistic conclusion that they’re regardless language isolates. Or consider a language like Tok Pisin: if we want to know what it is exactly in terms of linguistic descent (an English dialect with a Papuan substrate? an English-Papuan creole? an original but purely English-based creole? a descendant of some other English-based creole? a Papuan language with extensive English influence?), then no amount of genetic analysis of Tok Pisin speakers will be able to answer the question.

Genetics does well indeed when we want to assess scenarios of historical sociology, including those proposed by linguists. But if we do not distinguish that these are hypotheses of sociology and not linguistics per se, then when it comes to assessing theories that are purely linguistic questions (“is X demonstrably related to Y?” “is X plus Y a subgroup?”), genetics tends to not achieve much else than shooting itself in the foot with overconfidence.


Pähkinänkuoressa: monessa julkaisussa (ja monessa tämänkin foorumin ketjussa) nykyään väännetään kättä, onko "muinaisselitysten" laatiminen pohjimmiltaan lingvistiikkaa vai pohjimmiltaan arkeologiaa vai pohjimmiltaan genetiikkaa vai mitä. Esitän, että kannattavinta olisi ajatella niitä "historiallisena sosiologiana".

Nykyisistä yliopistojen sosiologian tai kulttuurientutkimuksen laitoksista tälläistä alajaosta ei toistaiseksi löydy, mutta lienee ilmeistä, että usein kyse on todellakin nimenomaan esihistorian sosiologisten tilanteiden rekonstruktioinnista. Tämä sekoitetaan kielitieteeseen usein kenties siitä syystä, että usein ollaan kiinnostuneita sen-ja-sen kantakielen puhujien sosiohistoriasta, ja kielihistoriallisia kantakielten nimiä on myös helppo käyttää muinaiskansojen niminä. Toisaalta myös arkeologisten kulttuurien käyttö nimeämiseen on yleistä. Periaatteessa sen kaltaisisten yksiköiden kuin "kantauralilaisten" tai "kampakeraamikoiden" luonteen ymmärtäminen silti on yhtä ja samaa puuhaa, vähän eri näkökulmista vain. Missään päin tunnettua historiaa ei ole ollut päällekkäisiä "kielellisten kulttuurien" vs. "aineellisten kulttuurien" kahtiajakoa, vaan jokaisella kulttuurilla on pikemmin sekä kieli että esineensä (ja edelleen myös geeninsä, mytologiansa ym).


14 Heinä 2017 01:44
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5296
Viesti Re: Muinaistieteiden rajanvetoa
Pystynen kirjoitti:
Lainaan tässä ulkomaankielellä toisaalla kirjoittamaani ajatuksenpoikasta, joka saattaa foorumilaisia kiinnostaa:
Pystynen kirjoitti:
Research on what I would expect to get eventually called “historical sociology” (with research questions like “what ethnic groups / cultures existed where at what time”) seems to repeatedly rouse conceptual confusion. Linguists often seem to think that it’s a part of archeology; geneticists often seem to think it’s a part of linguistics. I would think it’s best treated as its own field entirely, even though it requires input from all other (pre)historical sciences.

And the input is largely one way only. If there existed language isolates among the sea of Bantu languages (as we have by now figured there indeed are within some parts of Niger-Congo — Laal, Bangime, Jalaa — or for that matter, the undemonstratedness of the inclusion of Adamawa or Mande), then showing historical genetic continuity would not budge one bit the linguistic conclusion that they’re regardless language isolates. Or consider a language like Tok Pisin: if we want to know what it is exactly in terms of linguistic descent (an English dialect with a Papuan substrate? an English-Papuan creole? an original but purely English-based creole? a descendant of some other English-based creole? a Papuan language with extensive English influence?), then no amount of genetic analysis of Tok Pisin speakers will be able to answer the question.

Genetics does well indeed when we want to assess scenarios of historical sociology, including those proposed by linguists. But if we do not distinguish that these are hypotheses of sociology and not linguistics per se, then when it comes to assessing theories that are purely linguistic questions (“is X demonstrably related to Y?” “is X plus Y a subgroup?”), genetics tends to not achieve much else than shooting itself in the foot with overconfidence.


Pähkinänkuoressa: monessa julkaisussa (ja monessa tämänkin foorumin ketjussa) nykyään väännetään kättä, onko "muinaisselitysten" laatiminen pohjimmiltaan lingvistiikkaa vai pohjimmiltaan arkeologiaa vai pohjimmiltaan genetiikkaa vai mitä. Esitän, että kannattavinta olisi ajatella niitä "historiallisena sosiologiana".

Nykyisistä yliopistojen sosiologian tai kulttuurientutkimuksen laitoksista tälläistä alajaosta ei toistaiseksi löydy, mutta lienee ilmeistä, että usein kyse on todellakin nimenomaan esihistorian sosiologisten tilanteiden rekonstruktioinnista. Tämä sekoitetaan kielitieteeseen usein kenties siitä syystä, että usein ollaan kiinnostuneita sen-ja-sen kantakielen puhujien sosiohistoriasta, ja kielihistoriallisia kantakielten nimiä on myös helppo käyttää muinaiskansojen niminä. Toisaalta myös arkeologisten kulttuurien käyttö nimeämiseen on yleistä. Periaatteessa sen kaltaisisten yksiköiden kuin "kantauralilaisten" tai "kampakeraamikoiden" luonteen ymmärtäminen silti on yhtä ja samaa puuhaa, vähän eri näkökulmista vain. Missään päin tunnettua historiaa ei ole ollut päällekkäisiä "kielellisten kulttuurien" vs. "aineellisten kulttuurien" kahtiajakoa, vaan jokaisella kulttuurilla on pikemmin sekä kieli että esineensä (ja edelleen myös geeninsä, mytologiansa ym).

"Historiallinen sosiologia" voisi olla termi sille tiedolle, mitä maallikko hakee, jaksamatta erikseen perehtyä menetelmätieteiden antiin. Esim. kielitieteen tulos voi olla intuitiivisesti ristiriitainen suhteessa genetiikkaan, silti sellaisenaan oikea. Aikalainen taisi kutsua samaa asiaa muinaisselittelyksi.


14 Heinä 2017 08:16
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6427
Viesti Re: Muinaistieteiden rajanvetoa
Genetiikan ja kielitieteen kohdalla x + y = group a pitää hyvin paikkansa. Useimmat valtiokansat voidaan ryhmitellä näin. Suomessa, esimerkkinä, on syntyperältään ei suomalaisia, jotka puhuvat suomea, mutta nimenomaan tyypin x perimä ja tyypin y kieli muodostavat leikkauksen suomalaisista. Kysymys onkin kuinka kauas menneisyyteen tämä johtopäätös on pätevä ja siten voimmeko olettaa muinaisdna-pohjaisen tyypin x perimän liittyvän kielen y muinaismuotoon. Tai rekonstruoidun y-kielen edeltäjän kantaneen perimää x. Kysymys on todennäköisyydestä, jonka laskenta monimutkaistuu kielen ja perimän historian kautta; kieli tietenkin muuttuu itsessäänkin, mutta siihen tulee myös virtauksia (esim. lainasanoja) muista kielistä. Samoin perimään muuttuu itsessään ja se saattaa kehittyä ulkoisten kontaktien kautta. Jos tämä jatkuvasta kielen ja geenien muutoksesta syntyvä härveli saa loogisen muodon, niin se voi olla tosi tietyllä varmuudella, joka voi johtaa suurempaan varmuuteen kuin kielitiede tai genetiikka itsessään. Tämän tuloksen voi väittää olevan sosiologiaa, itse en kuvaisi asiaa niin.

_________________
Der Teufel steckt im Details:

Väinämöinen - R1a
Lemminkäinen - I1
Joukahainen - N


14 Heinä 2017 10:12
Profiili WWW
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7547
Viesti Re: Muinaistieteiden rajanvetoa
Etnohistoria on yksi nimitys sille, että minkä tahansa tieteenalan sopiva, etnisyyttä valaiseva tulos kelpaa. Nykyhetkessä kieli, kulttuuri ja geenit kohtaavat aina ja kaikkialla. Hankalampaa on kun yritetään arvailla menneitä: millaiset geenit oli kantasuomen tai paleojärviseudun puhujilla jne.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


14 Heinä 2017 14:21
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1743
Viesti Re: Muinaistieteiden rajanvetoa
Pystynen kirjoitti:
Lainaan tässä ulkomaankielellä toisaalla kirjoittamaani ajatuksenpoikasta, joka saattaa foorumilaisia kiinnostaa:
Pystynen kirjoitti:
---
Pähkinänkuoressa: monessa julkaisussa (ja monessa tämänkin foorumin ketjussa) nykyään väännetään kättä, onko "muinaisselitysten" laatiminen pohjimmiltaan lingvistiikkaa vai pohjimmiltaan arkeologiaa vai pohjimmiltaan genetiikkaa vai mitä. Esitän, että kannattavinta olisi ajatella niitä "historiallisena sosiologiana".

Nykyisistä yliopistojen sosiologian tai kulttuurientutkimuksen laitoksista tälläistä alajaosta ei toistaiseksi löydy, mutta lienee ilmeistä, että usein kyse on todellakin nimenomaan esihistorian sosiologisten tilanteiden rekonstruktioinnista. Tämä sekoitetaan kielitieteeseen usein kenties siitä syystä, että usein ollaan kiinnostuneita sen-ja-sen kantakielen puhujien sosiohistoriasta, ja kielihistoriallisia kantakielten nimiä on myös helppo käyttää muinaiskansojen niminä. Toisaalta myös arkeologisten kulttuurien käyttö nimeämiseen on yleistä. Periaatteessa sen kaltaisisten yksiköiden kuin "kantauralilaisten" tai "kampakeraamikoiden" luonteen ymmärtäminen silti on yhtä ja samaa puuhaa, vähän eri näkökulmista vain.

Periaatteellisella tasolla olen täysin samaa mieltä. Muinaisselitykset tai -sepitykset eivät ole lingvistien tai arkeologien tai muiden esihistoriaa tutkivien tieteilijöiden tieteenalaa. Vaan se on kooste eri alojen tieteellisestä tiedosta, joka on liimattu kasaan yhdistäen tervettä harkintaa siitä, miten ihmisten tiedetään käyttäyneen vastaavan tapaisissa tilanteissa ja miten ihmisluonnon voisi parhaiten olettaa käyttäytyvän vastaavissa tilanteissa. Tässä tarvitaan tieteellistä tietoa, logiikkaa, maalaisjärkeä ja kykyä löytää tilanteeseen sopivia analogioita tosi elämästä.

Muinaisselitykset itsessään eivät kuulu minkään tieteenalan piiriin. Ehkä siksikin, että niitä on vaikea varmistaa oikeiksi tai vääriksi, kunhan vain tieteenalojen perustiedot ovat kunnossa, joten ne ovat viime kädessä mielipidekysymyksiä. Soveltuvat kuitenkin oikein hyvin tuottamaan kansantajuisia näkemyksiä siitä, mitä on ollut ennen sitä aikaa, josta meille tuottaa tietoa kirjallisiin lähteisiin perustuva historiatiede.

Terminä tämä 'historiallinen sosiologia' tulisi vielä osuvammaksi, jos sen jalostaisi muotoon 'esihistoriallinen sosiologia', sillä aihepiiri on nimenomaan historiaa edeltävässä ajassa.

Sosiologia on vähän epämääräinen käsite, mutta kattaa aiheen ainakin osittain. Wiki määrittelee sen näin: "Sosiologia on yhteiskuntatiede, jonka tutkimuskohteena on ihmisten keskinäinen vuorovaikutus, sosiaalinen toiminta yhteisöissä ja kokonaisten yhteiskuntien rakenteen ja toiminnan tutkimus." Kieleen ja geeneihin liittyvät asiat tästä puuttuvat, ja vain epäsuorasti saadaan mukaan elinkeinot (esim. kalastus tai maanviljely) ja arkeologisesti havaittava esineistö, mutta esihistoriallisen sosiologianhan voi määritellä siten, että nämä otetaan mukaan.

Pystynen kirjoitti:
Missään päin tunnettua historiaa ei ole ollut päällekkäisiä "kielellisten kulttuurien" vs. "aineellisten kulttuurien" kahtiajakoa, vaan jokaisella kulttuurilla on pikemmin sekä kieli että esineensä (ja edelleen myös geeninsä, mytologiansa ym).

Näin on. Ja yksi asia, mikä sotkee pahasti muinaisselitysten laatimista on, että muinainen arkeologinen kulttuurialue ja kielialue ja geenialue ja mytologia-alue voivat kaikki rajata erilaisen alueen.


15 Heinä 2017 11:00
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1743
Viesti Re: Muinaistieteiden rajanvetoa
Kinaporin kalifi kirjoitti:
"Historiallinen sosiologia" voisi olla termi sille tiedolle, mitä maallikko hakee, jaksamatta erikseen perehtyä menetelmätieteiden antiin. Esim. kielitieteen tulos voi olla intuitiivisesti ristiriitainen suhteessa genetiikkaan, silti sellaisenaan oikea. Aikalainen taisi kutsua samaa asiaa muinaisselittelyksi.

Periaatteessa joo. Sillä tarkennuksella, että en viitannut siihen, että maallikko ei jaksa perehtyä menetelmätieteiden antiin, sillä muinaisselitys on muinaisselitys, vaikka selittäjä olisi koulutukseltaan kielitieteen, arkeologian, geenitutkimuksen, kansantieteen, biologian ja näennäistieteen tohtori. Välissä on nimittäin aina se aiemmassa viestissä kuvaamani "liima", joka tuo kuvaan epätieteellistä epämääräisyyttä.

Sigfrid kirjoitti:
Genetiikan ja kielitieteen kohdalla x + y = group a pitää hyvin paikkansa. Useimmat valtiokansat voidaan ryhmitellä näin. Suomessa, esimerkkinä, on syntyperältään ei suomalaisia, jotka puhuvat suomea, mutta nimenomaan tyypin x perimä ja tyypin y kieli muodostavat leikkauksen suomalaisista. Kysymys onkin kuinka kauas menneisyyteen tämä johtopäätös on pätevä ja siten voimmeko olettaa muinaisdna-pohjaisen tyypin x perimän liittyvän kielen y muinaismuotoon. Tai rekonstruoidun y-kielen edeltäjän kantaneen perimää x. Kysymys on todennäköisyydestä, jonka laskenta monimutkaistuu kielen ja perimän historian kautta; kieli tietenkin muuttuu itsessäänkin, mutta siihen tulee myös virtauksia (esim. lainasanoja) muista kielistä. Samoin perimään muuttuu itsessään ja se saattaa kehittyä ulkoisten kontaktien kautta. Jos tämä jatkuvasta kielen ja geenien muutoksesta syntyvä härveli saa loogisen muodon, niin se voi olla tosi tietyllä varmuudella, joka voi johtaa suurempaan varmuuteen kuin kielitiede tai genetiikka itsessään. Tämän tuloksen voi väittää olevan sosiologiaa, itse en kuvaisi asiaa niin.

Näinhän se on. Tietyn paikan kieli, esinekulttuuri ja geenit muuttuvat ajan funktiona. Kun yritetään jäljittää, mitä ne olivat vaikkapa Perähikiällä vuonna 1, niin muiden kuin esinekulttuurin osalta joudumme turvautumaan muinaissepittelyyn. Tai jos kysymme, missä paikassa ja milloin puhuttiin jotain rekonstruoitua kielimuotoa, niin silloin taas paikka ja aika ovat epämääräisiä.

Jaska kirjoitti:
Nykyhetkessä kieli, kulttuuri ja geenit kohtaavat aina ja kaikkialla. Hankalampaa on kun yritetään arvailla menneitä: millaiset geenit oli kantasuomen tai paleojärviseudun puhujilla jne.

Juu, eri alojen antamien tietojen yhteen sovittaminen on hankalaa ja jää usein parhaimmillaankin vain enempi tai vähempi uskottavien sepittelyjen varaan.


15 Heinä 2017 11:32
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6427
Viesti Re: Muinaistieteiden rajanvetoa
aikalainen
Lainaa:
Näinhän se on. Tietyn paikan kieli, esinekulttuuri ja geenit muuttuvat ajan funktiona. Kun yritetään jäljittää, mitä ne olivat vaikkapa Perähikiällä vuonna 1, niin muiden kuin esinekulttuurin osalta joudumme turvautumaan muinaissepittelyyn. Tai jos kysymme, missä paikassa ja milloin puhuttiin jotain rekonstruoitua kielimuotoa, niin silloin taas paikka ja aika ovat epämääräisiä.


Kaikki maailman ilmiöt ovat samalla tavalla epämääräisiä. Kysymys on todennäköisyydestä, joka on kielitieteenkin perustava elementti.

_________________
Der Teufel steckt im Details:

Väinämöinen - R1a
Lemminkäinen - I1
Joukahainen - N


15 Heinä 2017 12:22
Profiili WWW
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7547
Viesti Re: Muinaistieteiden rajanvetoa
aikalainen kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:
Lainaan tässä ulkomaankielellä toisaalla kirjoittamaani ajatuksenpoikasta, joka saattaa foorumilaisia kiinnostaa:
Pystynen kirjoitti:
---
Pähkinänkuoressa: monessa julkaisussa (ja monessa tämänkin foorumin ketjussa) nykyään väännetään kättä, onko "muinaisselitysten" laatiminen pohjimmiltaan lingvistiikkaa vai pohjimmiltaan arkeologiaa vai pohjimmiltaan genetiikkaa vai mitä. Esitän, että kannattavinta olisi ajatella niitä "historiallisena sosiologiana".

Nykyisistä yliopistojen sosiologian tai kulttuurientutkimuksen laitoksista tälläistä alajaosta ei toistaiseksi löydy, mutta lienee ilmeistä, että usein kyse on todellakin nimenomaan esihistorian sosiologisten tilanteiden rekonstruktioinnista. Tämä sekoitetaan kielitieteeseen usein kenties siitä syystä, että usein ollaan kiinnostuneita sen-ja-sen kantakielen puhujien sosiohistoriasta, ja kielihistoriallisia kantakielten nimiä on myös helppo käyttää muinaiskansojen niminä. Toisaalta myös arkeologisten kulttuurien käyttö nimeämiseen on yleistä. Periaatteessa sen kaltaisisten yksiköiden kuin "kantauralilaisten" tai "kampakeraamikoiden" luonteen ymmärtäminen silti on yhtä ja samaa puuhaa, vähän eri näkökulmista vain.

Periaatteellisella tasolla olen täysin samaa mieltä. Muinaisselitykset tai -sepitykset eivät ole lingvistien tai arkeologien tai muiden esihistoriaa tutkivien tieteilijöiden tieteenalaa. Vaan se on kooste eri alojen tieteellisestä tiedosta, joka on liimattu kasaan - - Muinaisselitykset itsessään eivät kuulu minkään tieteenalan piiriin. Ehkä siksikin, että niitä on vaikea varmistaa oikeiksi tai vääriksi, kunhan vain tieteenalojen perustiedot ovat kunnossa, joten ne ovat viime kädessä mielipidekysymyksiä. Soveltuvat kuitenkin oikein hyvin tuottamaan kansantajuisia näkemyksiä siitä, mitä on ollut ennen sitä aikaa, josta meille tuottaa tietoa kirjallisiin lähteisiin perustuva historiatiede.

Aivan totta, kenttä on "ei-kenenkään-maata". Eri tieteenalojen ihmiset tai ihan tieteenalattomatkin ovat sikäli samalla viivalla. Kielitieteilijät ovat jo pitkään vilkuilleet arkeologisia kulttuureja ja jotkut arkeologit kieliä. Geneetikotkin aika usein suhteuttavat löydöksiään tunnettuihin kielikuntiin ja niiden leviämisiin.

Oikeastaan kaikki muinaissepitykset ovat mahdollisia eli tieteellisesti potentiaalisesti uskottavia silloin kun kunnioitetaan tieteenalojen tulosten autonomiaa: kielestä voi päätellä vain kielitieteen avulla, aineellisesta kulttuurista vain arkeologian ja geeneistä vain genetiikan avulla. Raja epätieteeseen menee siinä, kun tunnetun todellisuuden vastaisesti aletaan kuvitella kielen periytyvän vaikkapa isälinjoissa, kuten Kalevi Wiik oletti. Vielä ero rautalangasta:

1. Epätieteellinen tapa: Yhdellä alueella asuu nykyään L-kielistä väestöä, jossa isälinja I on yleinen. Kuvitellaan, että toisella alueella toiseen aikaan asunut väestö, jolla isälinja I oli yleinen, puhui samaa L-kieltä (tai sen esimuotoa).
2. Tieteellinen tapa: Yhdellä alueella asuu nykyään väestöä, jossa isälinja I on yleinen. Jotta saataisiin selville, puhuiko toisella alueella toiseen aikaan asunut väestö, jolla isälinja I oli yleinen, samaa L-kieltä, pitää katsoa historiallisen kielitieteen tuloksista, mitä kieliryhmiä senaikaiselle alueelle sijoitetaan - yhteisillä geeneillä ei ole mitään kausaalisuhdetta kielen samuuteen (ja korrelaatiokin on sitä heikompi, mitä kauemmas ajassa mennään ja mitä laajemmalle geenilinja on levinnyt).

aikalainen kirjoitti:
Terminä tämä 'historiallinen sosiologia' tulisi vielä osuvammaksi, jos sen jalostaisi muotoon 'esihistoriallinen sosiologia', sillä aihepiiri on nimenomaan historiaa edeltävässä ajassa.

Sosiologia on vähän epämääräinen käsite, mutta kattaa aiheen ainakin osittain. Wiki määrittelee sen näin: "Sosiologia on yhteiskuntatiede, jonka tutkimuskohteena on ihmisten keskinäinen vuorovaikutus, sosiaalinen toiminta yhteisöissä ja kokonaisten yhteiskuntien rakenteen ja toiminnan tutkimus." Kieleen ja geeneihin liittyvät asiat tästä puuttuvat, ja vain epäsuorasti saadaan mukaan elinkeinot (esim. kalastus tai maanviljely) ja arkeologisesti havaittava esineistö, mutta esihistoriallisen sosiologianhan voi määritellä siten, että nämä otetaan mukaan.

Edelleen näkisin yksitulkintaisempana termin etnohistoria. https://en.wikipedia.org/wiki/Ethnohistory
"Ethnohistory is the study of cultures and indigenous peoples' customs by examining historical records as well as other sources of information on their lives and history. It is also the study of the history of various ethnic groups that may or may not still exist. The term is most commonly used in writing about the history of the Americas.
Ethnohistory uses both historical and ethnographic data as its foundation. Its historical methods and materials go beyond the standard use of documents and manuscripts. Practitioners recognize the use of such source material as maps, music, paintings, photography, folklore, oral tradition, site exploration, archaeological materials, museum collections, enduring customs, language, and placenames."

Tämä nähdäkseni jo kattaa täysin sen, mitä ajamme takaa.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


15 Heinä 2017 20:14
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6427
Viesti Re: Muinaistieteiden rajanvetoa
Esimerkkinä miten eri tieteenalat voivat yhdistää teorioitaan ja havaintojaaan on tähtitieteen (makrokosmos) ja kvanttifysiikan (mikrokosmos) synteesi "big bang". Kaksi tieteenalaa yhdistää havaintonsa ja syntyy todennäköinen selitysmalli. Tähtiutieteilijät ja kvanttifyysokot ovat tyytyväisiä yhteiseen näkemykseensä, eikä kukaan sano, että "Big Bang" on universumin historianselitys "ei kenenkään maalla" PDT_Armataz_01_01 . Olisivatko kielitieteilijät tavallista mustasukkaisempia omasta alastaan?

_________________
Der Teufel steckt im Details:

Väinämöinen - R1a
Lemminkäinen - I1
Joukahainen - N


15 Heinä 2017 20:38
Profiili WWW
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7547
Viesti Re: Muinaistieteiden rajanvetoa
Sigfrid kirjoitti:
Esimerkkinä miten eri tieteenalat voivat yhdistää teorioitaan ja havaintojaaan on tähtitieteen (makrokosmos) ja kvanttifysiikan (mikrokosmos) synteesi "big bang". Kaksi tieteenalaa yhdistää havaintonsa ja syntyy todennäköinen selitysmalli. Tähtiutieteilijät ja kvanttifyysokot ovat tyytyväisiä yhteiseen näkemykseensä, eikä kukaan sano, että "Big Bang" on universumin historianselitys "ei kenenkään maalla" PDT_Armataz_01_01 . Olisivatko kielitieteilijät tavallista mustasukkaisempia omasta alastaan?

1. Fysiikan sisällähän nuo kaksi erikoisalaa toimivat.
2. Ei ole mahdollista luoda "suhteellisuusteoriaa" esim. kielestä, geeneistä ja aineellisesta kulttuurista, koska nämä eivät ole sidoksissa toisiinsa mitenkään; sama "atomimalli" ei toimi niissä.
3. Mistä ihmeestä sinä tuon mustasukkaisuuden pieraisit? Kaikki tieteilijät suojelevat tieteenalojaan epätiedettä vastaan. Muiden alojen tieteilijät saavat tietenkin ottaa kantaa kieleen, kunhan tekevät sen perustuen kielitieteen tuloksiin. Eihän fysiikan synteesikään perustu siihen, että hyväksyttäisiin astrologian selitys maailmankaikkeudesta.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


15 Heinä 2017 20:54
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6427
Viesti Re: Muinaistieteiden rajanvetoa
Jaska kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:
Esimerkkinä miten eri tieteenalat voivat yhdistää teorioitaan ja havaintojaaan on tähtitieteen (makrokosmos) ja kvanttifysiikan (mikrokosmos) synteesi "big bang". Kaksi tieteenalaa yhdistää havaintonsa ja syntyy todennäköinen selitysmalli. Tähtiutieteilijät ja kvanttifyysokot ovat tyytyväisiä yhteiseen näkemykseensä, eikä kukaan sano, että "Big Bang" on universumin historianselitys "ei kenenkään maalla" PDT_Armataz_01_01 . Olisivatko kielitieteilijät tavallista mustasukkaisempia omasta alastaan?

1. Fysiikan sisällähän nuo kaksi erikoisalaa toimivat.


Niinpä, selitys lieneekin, että ihmistieteissä tieteenalojen yhteisen näkemyksen muodostaminen on vaikeampaa ja sen tekoon osallistuvat aktiivisesti maallikot, koska yhteisen näkemykset voidaan muotoilla epämääräisiks, vaikka itse tieteenala pyrkisi noudattamaan tiukkaa metodia.

Lainaa:

2. Ei ole mahdollista luoda "suhteellisuusteoriaa" esim. kielestä, geeneistä ja aineellisesta kulttuurista, koska nämä eivät ole sidoksissa toisiinsa mitenkään; sama "atomimalli" ei toimi niissä.


Historiahan on yhteinen, kuten universumin kehityksessäkin. Makro- ja mikrokosmoksen välinen ero on selkeä, vaikka fysiikkaa molemmat ovatkin. Makromaailmassa tapahtumia voidaan ennustaa, kvanttimaailamssa ei. Silti voidaan luoda yhteinen teoria ja mitata sitä.

Lainaa:

3. Mistä ihmeestä sinä tuon mustasukkaisuuden pieraisit? Kaikki tieteilijät suojelevat tieteenalojaan epätiedettä vastaan. Muiden alojen tieteilijät saavat tietenkin ottaa kantaa kieleen, kunhan tekevät sen perustuen kielitieteen tuloksiin. Eihän fysiikan synteesikään perustu siihen, että hyväksyttäisiin astrologian selitys maailmankaikkeudesta.


Ei tietenkään pidä hyväksyä humpuukia, mutta kun on yhdessä tieteenhaarassa tultu johonkin tulokseen, niin voihan sitä verrata muiden tieteenalojen tuloksiin. Jos esimerkiksi I1-haploryhmä esiintyy pääasiassa germaanisten kielten alueella ja historiallisesti vahvimmin oletetun kantagermaanin alueella, niin on loogista olettaa asioilla olevan jokin yhteys. Sen todistaminen on samanlaista todennäköisyyttä kuin kielitieteenkin todennäköiset oletuksen nimistöjen ja sanojen alkuperäksi. Vain 100%:sn varma asia ei kuulu joukkoon, sellaisia on yleensä vain uskonnoissa.

_________________
Der Teufel steckt im Details:

Väinämöinen - R1a
Lemminkäinen - I1
Joukahainen - N


15 Heinä 2017 21:39
Profiili WWW
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7547
Viesti Re: Muinaistieteiden rajanvetoa
Sigfrid kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:
Esimerkkinä miten eri tieteenalat voivat yhdistää teorioitaan ja havaintojaaan on tähtitieteen (makrokosmos) ja kvanttifysiikan (mikrokosmos) synteesi "big bang". Kaksi tieteenalaa yhdistää havaintonsa ja syntyy todennäköinen selitysmalli. Tähtiutieteilijät ja kvanttifyysokot ovat tyytyväisiä yhteiseen näkemykseensä, eikä kukaan sano, että "Big Bang" on universumin historianselitys "ei kenenkään maalla" PDT_Armataz_01_01 . Olisivatko kielitieteilijät tavallista mustasukkaisempia omasta alastaan?

1. Fysiikan sisällähän nuo kaksi erikoisalaa toimivat.


Niinpä, selitys lieneekin, että ihmistieteissä tieteenalojen yhteisen näkemyksen muodostaminen on vaikeampaa ja sen tekoon osallistuvat aktiivisesti maallikot, koska yhteisen näkemykset voidaan muotoilla epämääräisiks, vaikka itse tieteenala pyrkisi noudattamaan tiukkaa metodia.

Yhteinen kokonaisnäkemys monen eri tieteenalan tuloksista on ihan eri asia kuin fysiikan eri tasot kattava yhtenäisteoria.

Sigfrid kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
2. Ei ole mahdollista luoda "suhteellisuusteoriaa" esim. kielestä, geeneistä ja aineellisesta kulttuurista, koska nämä eivät ole sidoksissa toisiinsa mitenkään; sama "atomimalli" ei toimi niissä.

Historiahan on yhteinen, kuten universumin kehityksessäkin. Makro- ja mikrokosmoksen välinen ero on selkeä, vaikka fysiikkaa molemmat ovatkin. Makromaailmassa tapahtumia voidaan ennustaa, kvanttimaailamssa ei. Silti voidaan luoda yhteinen teoria ja mitata sitä.

Yhteinen kokonaisnäkemys monen eri tieteenalan tuloksista on ihan eri asia kuin fysiikan eri tasot kattava yhtenäisteoria.

Sigfrid kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
3. Mistä ihmeestä sinä tuon mustasukkaisuuden pieraisit? Kaikki tieteilijät suojelevat tieteenalojaan epätiedettä vastaan. Muiden alojen tieteilijät saavat tietenkin ottaa kantaa kieleen, kunhan tekevät sen perustuen kielitieteen tuloksiin. Eihän fysiikan synteesikään perustu siihen, että hyväksyttäisiin astrologian selitys maailmankaikkeudesta.


Ei tietenkään pidä hyväksyä humpuukia, mutta kun on yhdessä tieteenhaarassa tultu johonkin tulokseen, niin voihan sitä verrata muiden tieteenalojen tuloksiin.

Niinhän juuri tehdään, jatkuvasti.

Sigfrid kirjoitti:
Jos esimerkiksi I1-haploryhmä esiintyy pääasiassa germaanisten kielten alueella ja historiallisesti vahvimmin oletetun kantagermaanin alueella, niin on loogista olettaa asioilla olevan jokin yhteys. Sen todistaminen on samanlaista todennäköisyyttä kuin kielitieteenkin todennäköiset oletuksen nimistöjen ja sanojen alkuperäksi. Vain 100%:sn varma asia ei kuulu joukkoon, sellaisia on yleensä vain uskonnoissa.

I1:n ja germaanin yhteys on vasta lähtökohta - siitä tutkiminen alkaa. Jos jokin I1-linja on levinnyt alueelta, jossa on siihen aikaan kielitieteen perusteella puhuttu germaania, silloin yhdistäntä on uskottava.

On iso ero uskottavalla tieteellisellä selityksellä ja 50-50-arvauksella.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


15 Heinä 2017 22:03
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6427
Viesti Re: Muinaistieteiden rajanvetoa
Jaska


Lainaa:
Yhteinen kokonaisnäkemys monen eri tieteenalan tuloksista on ihan eri asia kuin fysiikan eri tasot kattava yhtenäisteoria


En kirjoittanyt yhtenäisteoriasta, vaan universumin "esihistoriasta", tapahtumista, jotka tulevat selitetyksi havaintojen ja eri tieteenalojen teorioiden pohjalta. Yhtenäisteoriakaan ei yllä BB:n syntyhetkeen. Sensijaan havainnot, universumin laajeneminen, valon nopeus, materian ja energian samuus ja Blanckin vakio ovat myös todennettavia asioita ainakin välillisesti. Silti BB on hyväksytty selitysmalli siinä kuin kantakielen hypoteesikin. Tämä liittyy ydna:han siten, että kaikki eurooppalaset ydna-ajoitukset osuvat pronssikaudelle, joten on johdonmukaista olettaa yhteys eurooppalaisten kielten ja ydna:n esiintymiasalueiden välille. Näin ei ole, jos kielellä ei ole "kotimaata", vaan samaa kieltä olisi puhuttu niin Kiinassa kuin Ranskassakin. Tässähän se pahus K. Wiik on oikeassa, väärässä ollessaankin. Suomenkielen istuttaminen nykyiseen suomalaiseen perimään edellyttäisi kaikkien suomalaisten perimätyyppien muodostaneen paikallisen kieliväestön kielen alusta lähtien. Kun näin ei ole joudumme miettimään mitä kieltä mikin perimätyyppi puhui ennen yhtenäisen kielialueen muodostumista Suomen ja Viron alueille. Muuten olemme ainakin puoliksi wiikiläisiä.

_________________
Der Teufel steckt im Details:

Väinämöinen - R1a
Lemminkäinen - I1
Joukahainen - N


15 Heinä 2017 23:57
Profiili WWW
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7547
Viesti Re: Muinaistieteiden rajanvetoa
Sigfrid kirjoitti:
Jaska


Lainaa:
Yhteinen kokonaisnäkemys monen eri tieteenalan tuloksista on ihan eri asia kuin fysiikan eri tasot kattava yhtenäisteoria


En kirjoittanyt yhtenäisteoriasta, vaan universumin "esihistoriasta", tapahtumista, jotka tulevat selitetyksi havaintojen ja eri tieteenalojen teorioiden pohjalta. Yhtenäisteoriakaan ei yllä BB:n syntyhetkeen. Sensijaan havainnot, universumin laajeneminen, valon nopeus, materian ja energian samuus ja Blanckin vakio ovat myös todennettavia asioita ainakin välillisesti. Silti BB on hyväksytty selitysmalli siinä kuin kantakielen hypoteesikin. Tämä liittyy ydna:han siten, että kaikki eurooppalaset ydna-ajoitukset osuvat pronssikaudelle, joten on johdonmukaista olettaa yhteys eurooppalaisten kielten ja ydna:n esiintymiasalueiden välille. Näin ei ole, jos kielellä ei ole "kotimaata", vaan samaa kieltä olisi puhuttu niin Kiinassa kuin Ranskassakin. Tässähän se pahus K. Wiik on oikeassa, väärässä ollessaankin. Suomenkielen istuttaminen nykyiseen suomalaiseen perimään edellyttäisi kaikkien suomalaisten perimätyyppien muodostaneen paikallisen kieliväestön kielen alusta lähtien. Kun näin ei ole joudumme miettimään mitä kieltä mikin perimätyyppi puhui ennen yhtenäisen kielialueen muodostumista Suomen ja Viron alueille. Muuten olemme ainakin puoliksi wiikiläisiä.

1. Mitä oikeastaan haluat sanoa? Eri tieteenalojen tuloksia on tietysti verrattu toisiinsa "aina".
2. Mikä on "kantakielen hypoteesi"?
3. Tietenkin geenilinjoille halutaan nimilaput; niitä ei kuitenkaan voi valita mielivaltaisesti, vaan kieltä koskevien yhdistäntöjen tulee perustua kielitieteen tuloksiin.
4. En ymmärrä. Missä Wiik oli sinusta oikeassa? (Siis ollessaan eri mieltä valtavirran kanssa.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


16 Heinä 2017 00:08
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6427
Viesti Re: Muinaistieteiden rajanvetoa
Jaska kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:
Jaska


Lainaa:
Yhteinen kokonaisnäkemys monen eri tieteenalan tuloksista on ihan eri asia kuin fysiikan eri tasot kattava yhtenäisteoria


En kirjoittanyt yhtenäisteoriasta, vaan universumin "esihistoriasta", tapahtumista, jotka tulevat selitetyksi havaintojen ja eri tieteenalojen teorioiden pohjalta. Yhtenäisteoriakaan ei yllä BB:n syntyhetkeen. Sensijaan havainnot, universumin laajeneminen, valon nopeus, materian ja energian samuus ja Blanckin vakio ovat myös todennettavia asioita ainakin välillisesti. Silti BB on hyväksytty selitysmalli siinä kuin kantakielen hypoteesikin. Tämä liittyy ydna:han siten, että kaikki eurooppalaset ydna-ajoitukset osuvat pronssikaudelle, joten on johdonmukaista olettaa yhteys eurooppalaisten kielten ja ydna:n esiintymiasalueiden välille. Näin ei ole, jos kielellä ei ole "kotimaata", vaan samaa kieltä olisi puhuttu niin Kiinassa kuin Ranskassakin. Tässähän se pahus K. Wiik on oikeassa, väärässä ollessaankin. Suomenkielen istuttaminen nykyiseen suomalaiseen perimään edellyttäisi kaikkien suomalaisten perimätyyppien muodostaneen paikallisen kieliväestön kielen alusta lähtien. Kun näin ei ole joudumme miettimään mitä kieltä mikin perimätyyppi puhui ennen yhtenäisen kielialueen muodostumista Suomen ja Viron alueille. Muuten olemme ainakin puoliksi wiikiläisiä.

1. Mitä oikeastaan haluat sanoa? Eri tieteenalojen tuloksia on tietysti verrattu toisiinsa "aina".
2. Mikä on "kantakielen hypoteesi"?
3. Tietenkin geenilinjoille halutaan nimilaput; niitä ei kuitenkaan voi valita mielivaltaisesti, vaan kieltä koskevien yhdistäntöjen tulee perustua kielitieteen tuloksiin.
4. En ymmärrä. Missä Wiik oli sinusta oikeassa? (Siis ollessaan eri mieltä valtavirran kanssa.


Perusasetelma liittyy kantakielen ajoitukseen ja paikkaan (kielitieteen osuus) ja toisaalta muinais-dnan ajoitukseen ja paikkaan (genetiikan osuus). Ikävä ettei N1c1:n muinais-dna:n kohdalla ole löydetty minkäänlaista todistusta ajasta ja paikasta, muutenhan olisimme samaa mieltä, emmekä jankkaisi asiasta PDT_Armataz_01_29

_________________
Der Teufel steckt im Details:

Väinämöinen - R1a
Lemminkäinen - I1
Joukahainen - N


Viimeksi muokannut Sigfrid päivämäärä 16 Heinä 2017 20:02, muokattu yhteensä 1 kerran



16 Heinä 2017 13:59
Profiili WWW
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7547
Viesti Re: Muinaistieteiden rajanvetoa
Sigfrid kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:

En kirjoittanyt yhtenäisteoriasta, vaan universumin "esihistoriasta", tapahtumista, jotka tulevat selitetyksi havaintojen ja eri tieteenalojen teorioiden pohjalta. Yhtenäisteoriakaan ei yllä BB:n syntyhetkeen. Sensijaan havainnot, universumin laajeneminen, valon nopeus, materian ja energian samuus ja Blanckin vakio ovat myös todennettavia asioita ainakin välillisesti. Silti BB on hyväksytty selitysmalli siinä kuin kantakielen hypoteesikin. Tämä liittyy ydna:han siten, että kaikki eurooppalaset ydna-ajoitukset osuvat pronssikaudelle, joten on johdonmukaista olettaa yhteys eurooppalaisten kielten ja ydna:n esiintymiasalueiden välille. Näin ei ole, jos kielellä ei ole "kotimaata", vaan samaa kieltä olisi puhuttu niin Kiinassa kuin Ranskassakin. Tässähän se pahus K. Wiik on oikeassa, väärässä ollessaankin. Suomenkielen istuttaminen nykyiseen suomalaiseen perimään edellyttäisi kaikkien suomalaisten perimätyyppien muodostaneen paikallisen kieliväestön kielen alusta lähtien. Kun näin ei ole joudumme miettimään mitä kieltä mikin perimätyyppi puhui ennen yhtenäisen kielialueen muodostumista Suomen ja Viron alueille. Muuten olemme ainakin puoliksi wiikiläisiä.

1. Mitä oikeastaan haluat sanoa? Eri tieteenalojen tuloksia on tietysti verrattu toisiinsa "aina".
2. Mikä on "kantakielen hypoteesi"?
3. Tietenkin geenilinjoille halutaan nimilaput; niitä ei kuitenkaan voi valita mielivaltaisesti, vaan kieltä koskevien yhdistäntöjen tulee perustua kielitieteen tuloksiin.
4. En ymmärrä. Missä Wiik oli sinusta oikeassa? (Siis ollessaan eri mieltä valtavirran kanssa.


Perusasetelma liittyy kantakielen ajoitukseen ja paikkaan (kielitiewteen osuus) ja toisaalta muinais-dnan ajoitukseen ja paikkaan (genetiikan osuus). Ikävä ettei N1c1:n muinais-dna:n kohdalla ole löydetty minkäänlaista todistusta ajasta ja paikasta, muutenhan olisimme samaa mieltä, emmekä jankkaisi asiasta PDT_Armataz_01_29

Edelleen toivoisin että osaisit kertoa, mitä haluat sanoa. Hämäräksi jää yhä. Kuten yleensäkin, esiinnyt nyt kuin olisit jostain kanssani eri mieltä, mutta itse se kyseinen asia ei juuri koskaan tule selville.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


16 Heinä 2017 19:30
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6427
Viesti Re: Muinaistieteiden rajanvetoa
Jaska kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
1. Mitä oikeastaan haluat sanoa? Eri tieteenalojen tuloksia on tietysti verrattu toisiinsa "aina".
2. Mikä on "kantakielen hypoteesi"?
3. Tietenkin geenilinjoille halutaan nimilaput; niitä ei kuitenkaan voi valita mielivaltaisesti, vaan kieltä koskevien yhdistäntöjen tulee perustua kielitieteen tuloksiin.
4. En ymmärrä. Missä Wiik oli sinusta oikeassa? (Siis ollessaan eri mieltä valtavirran kanssa.


Perusasetelma liittyy kantakielen ajoitukseen ja paikkaan (kielitiewteen osuus) ja toisaalta muinais-dnan ajoitukseen ja paikkaan (genetiikan osuus). Ikävä ettei N1c1:n muinais-dna:n kohdalla ole löydetty minkäänlaista todistusta ajasta ja paikasta, muutenhan olisimme samaa mieltä, emmekä jankkaisi asiasta PDT_Armataz_01_29

Edelleen toivoisin että osaisit kertoa, mitä haluat sanoa. Hämäräksi jää yhä. Kuten yleensäkin, esiinnyt nyt kuin olisit jostain kanssani eri mieltä, mutta itse se kyseinen asia ei juuri koskaan tule selville.


Peräsin periaatteita vertaamalla mm. luonnontieteisiin. Mutta kysytään näin: oletko sitä mieltä, että ydna N1c1 oli ratkaisevassa osassa itämerensuomen synnyssä? Enemmän kuin R1a tai I1. Jos vastaat tähän kiemurtelematta, niin esitän uuden kysymyksen PDT_Armataz_01_20

_________________
Der Teufel steckt im Details:

Väinämöinen - R1a
Lemminkäinen - I1
Joukahainen - N


16 Heinä 2017 20:07
Profiili WWW
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7547
Viesti Re: Muinaistieteiden rajanvetoa
Sigfrid kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:

Perusasetelma liittyy kantakielen ajoitukseen ja paikkaan (kielitiewteen osuus) ja toisaalta muinais-dnan ajoitukseen ja paikkaan (genetiikan osuus). Ikävä ettei N1c1:n muinais-dna:n kohdalla ole löydetty minkäänlaista todistusta ajasta ja paikasta, muutenhan olisimme samaa mieltä, emmekä jankkaisi asiasta PDT_Armataz_01_29

Edelleen toivoisin että osaisit kertoa, mitä haluat sanoa. Hämäräksi jää yhä. Kuten yleensäkin, esiinnyt nyt kuin olisit jostain kanssani eri mieltä, mutta itse se kyseinen asia ei juuri koskaan tule selville.


Peräsin periaatteita vertaamalla mm. luonnontieteisiin. Mutta kysytään näin: oletko sitä mieltä, että ydna N1c1 oli ratkaisevassa osassa itämerensuomen synnyssä? Enemmän kuin R1a tai I1. Jos vastaat tähän kiemurtelematta, niin esitän uuden kysymyksen PDT_Armataz_01_20

Kyllähän jokin sen alahaara luultavimmin liittyy kantasuomalaisten leviämiseen: mikään muu isälinja ei ole niin yleinen itämerensuomalaisilla. Tosin se ei sulje pois sitä, että jokin R1a- tai I1-alahaarakin voi liittyä kantasuomalaisten leviämiseen.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


16 Heinä 2017 20:47
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1743
Viesti Re: Muinaistieteiden rajanvetoa
Jaska kirjoitti:
Edelleen näkisin yksitulkintaisempana termin etnohistoria. https://en.wikipedia.org/wiki/Ethnohistory
"Ethnohistory is the study of cultures and indigenous peoples' customs by examining historical records as well as other sources of information on their lives and history. It is also the study of the history of various ethnic groups that may or may not still exist. The term is most commonly used in writing about the history of the Americas.
Ethnohistory uses both historical and ethnographic data as its foundation. Its historical methods and materials go beyond the standard use of documents and manuscripts. Practitioners recognize the use of such source material as maps, music, paintings, photography, folklore, oral tradition, site exploration, archaeological materials, museum collections, enduring customs, language, and placenames."

Tämä nähdäkseni jo kattaa täysin sen, mitä ajamme takaa.

Tunnettujen alkuperäiskansojen osalta kattaa hyvin. Kattaako tuntemattomaksi jääneet esihistoriallisen ajan kansat, se on vähän epäselvempää.


16 Heinä 2017 22:54
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6427
Viesti Re: Muinaistieteiden rajanvetoa
Jaska kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Edelleen toivoisin että osaisit kertoa, mitä haluat sanoa. Hämäräksi jää yhä. Kuten yleensäkin, esiinnyt nyt kuin olisit jostain kanssani eri mieltä, mutta itse se kyseinen asia ei juuri koskaan tule selville.


Peräsin periaatteita vertaamalla mm. luonnontieteisiin. Mutta kysytään näin: oletko sitä mieltä, että ydna N1c1 oli ratkaisevassa osassa itämerensuomen synnyssä? Enemmän kuin R1a tai I1. Jos vastaat tähän kiemurtelematta, niin esitän uuden kysymyksen PDT_Armataz_01_20

Kyllähän jokin sen alahaara luultavimmin liittyy kantasuomalaisten leviämiseen: mikään muu isälinja ei ole niin yleinen itämerensuomalaisilla. Tosin se ei sulje pois sitä, että jokin R1a- tai I1-alahaarakin voi liittyä kantasuomalaisten leviämiseen.


Luultavimmin eli mielestäsi todennäköisimmin. Z1933 on 2200 vuotta vanha ja puhtaimmin suomalainen. VL29 on 3600 vuotta vanha ja kaikkea muutakuin suomalainen. Mitä nämä ajoitukset ja sijoitukset kertovat verrattuna kielitieteen ajoituksiin ims-kielten juurista? Kerro niin, että minäkin ymmärrän miksi N1c1 on luultavimmin ims-kielen juuriyhteys ydna:n puolella.

_________________
Der Teufel steckt im Details:

Väinämöinen - R1a
Lemminkäinen - I1
Joukahainen - N


16 Heinä 2017 23:02
Profiili WWW
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 172 viestiä ]  Mene sivulle 1, 2, 3, 4, 5 ... 9  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Muuta yksityisyysasetuksia