Muinainen Suomi

reko/jussipussi

Suomalaisten merkittävät Y-linjat eivät ole vanhoja ja sen takia omaperäisiä vaan tulosta rautakautisista pullonkauloista. Kun niistä mennään ohi niin veljeslinjoja alkaa löytyä heti ulkomailta sekä I1:n että N1c1:n tapauksessa

.


Eli tämä kumoaa Sigfridin n1c:n omaperäisyyden

.

Ei tietenkään. Sekä N1c että I1 ove ikivanhoja ja veljeslinjoja löytyy tottakai, mutta on eri asia oliko "lokaali"-n1c ims-kielen tai saamen tuoja. Eihän tuore pullonkaula todista ryhmän kuuluneen tuoreeseen migraatioon, pikemminkin päinvastoin demograafista muutosta, jossa paikallinen väestö ensin kutistui ulkoa tulleen paineen alla, kunnes sulautui siihen ja alkoi uudestaan kasvaa. Vrt. Australian abot. Vai että hatusta Kalifi. Itse syötät pajunköyttä. Kaikki tulokset viittaavat paikallisen väestön pullonkaulaan 1000-3000 vuotta sitten, mm. uusi mtdna-tutkimus ja omat autosomaalitulokseni. Ja tiedämme historiastamme, että 1200-luvulta alkoi maanviljelyksen avittama ekspansiivinen väestökasvu, johon osallistui väestö myös ns. uusilla asuinalueilla.

Mitä isälinjoja siellä Virossa nyt on? Ei vieläkään mitään kattavaa otantaa riittävällä tarkkuudella?
On se kummaa touhua.

Thurisaz kirjoitti:Mitä isälinjoja siellä Virossa nyt on? Ei vieläkään mitään kattavaa otantaa riittävällä tarkkuudella?
On se kummaa touhua.

Tarton yliopiston soisi lataavan näytteet mieluummin ENA:n arkistoon kuin ylläpitävän omaa arkistoa. Niin koko data y-kromosomeineen olisi saatavilla.

Sigfrid kirjoitti:
Tarton yliopiston soisi lataavan näytteet mieluummin ENA:n arkistoon kuin ylläpitävän omaa arkistoa. Niin koko data y-kromosomeineen olisi saatavilla.

No kyllä kun on tämä aika perkeleen oleellista itämerensuomalaisten esihistorian selvittämisessä.

Thurisaz kirjoitti:

Sigfrid kirjoitti:
Tarton yliopiston soisi lataavan näytteet mieluummin ENA:n arkistoon kuin ylläpitävän omaa arkistoa. Niin koko data y-kromosomeineen olisi saatavilla.

No kyllä kun on tämä aika perkeleen oleellista itämerensuomalaisten esihistorian selvittämisessä.

Virossa on voimissaan virkamiesmentaliteetti, tiedäthän sen tarinan pikkuvirkamiehen, joka tulee töihin tasan kahdeksaksi, syö eväänsä klo 12:00 ja lähtee töistä tasan 15:45 ja määrää elämästäsi kumileimasimellaan . Venäjällä asiat on toisin, voisimme kirjoittaa Putinille ja saada pyörät pyörimään:

http://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005300242.html

Sigfrid kirjoitti:
Virossa on voimissaan virkamiesmentaliteetti, tiedäthän sen tarinan pikkuvirkamiehen, joka tulee töihin tasan kahdeksaksi, syö eväänsä klo 12:00 ja lähtee töistä tasan 15:45 ja määrää elämästäsi kumileimasimellaan . Venäjällä asiat on toisin, voisimme kirjoittaa Putinille ja saada pyörät pyörimään:

http://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005300242.html

Putin tietää varmaan tarkkaan uusimmat löydökset Venäjältä, mielenkiintoista seurata millaista esihistoriaa rupeavat markkinoimaan.

Thurisaz kirjoitti:

Sigfrid kirjoitti:
Virossa on voimissaan virkamiesmentaliteetti, tiedäthän sen tarinan pikkuvirkamiehen, joka tulee töihin tasan kahdeksaksi, syö eväänsä klo 12:00 ja lähtee töistä tasan 15:45 ja määrää elämästäsi kumileimasimellaan . Venäjällä asiat on toisin, voisimme kirjoittaa Putinille ja saada pyörät pyörimään:

http://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005300242.html

Putin tietää varmaan tarkkaan uusimmat löydökset Venäjältä, mielenkiintoista seurata millaista esihistoriaa rupeavat markkinoimaan.

Eiköhän Venäjän kirjoitettu virallinen historia ala hallitsijasukujen kronologiasta ja esihistoria kuuluu vain tieteelle. Tässä mielessä esihistoriaa ei ole olemassa. Putinin vastaus on sen verran erikoinen, että melkein voisi veikata viittaavan omiin juuriinsa, jotka kiinnostavat jo kaiken mahdollisen saavuttanutta miestä. Kiinnostus omiin juuriin näkyy lisääntyvän vanhemmalla iällä myös amerikoissa. Venäjä on erikoinen maa. Neukkulan aikaan kaikki olivat periaatteessa tasa-arvoisia hallintoaparaatissa syntyperästä riippumatta, vaikka käytäntö oli toinen. Erikoinen on myös maininta, että ugrofinnejä esiintyy muuallakin kuin Laatokalla.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Minusta tämä Sipin tapa arvioida muiden maiden tiedeihmisiä alkaa olla aika mauton.

En ota kantaa tähän yksittäiseen tapaukseen enkä Sipin arviointikykyyn, mutta otan kantaa asiaan yleisellä tasolla.

Tiedehenkilöitä on monesti syytäkin arvioida rankasti. Erityisesti muinaisselityksissä, joissa hyvin vähien vihjeiden varaan rakennetaan pitkälle meneviä hypoteesejä, tiedehenkilöt voivat helposti ajautua hyvin epäuskottaviin ja jopa virheellisiin selityksiin.

Ongelmaa pahentaa se, että kun tieteilijöiden muinaisselityksissä ne tieteeseen pohjautuvat vihjeet ovat laadukkaita, niin lukijoille tulee helposti kuvitelma, että sama laatutaso koskee myös niiden päälle kyhättyjä muinaisselityksiä. Siksi on hyvä, jos joku jaksaa välillä katsoa tarkemmin, mikä osa tarinasta on tukevaa perusfaktaa ja mikä osa on lahoa rakennelmaa.

aikalainen kirjoitti:

Kinaporin kalifi kirjoitti:Minusta tämä Sipin tapa arvioida muiden maiden tiedeihmisiä alkaa olla aika mauton.

En ota kantaa tähän yksittäiseen tapaukseen enkä Sipin arviointikykyyn, mutta otan kantaa asiaan yleisellä tasolla.

Tiedehenkilöitä on monesti syytäkin arvioida rankasti. Erityisesti muinaisselityksissä, joissa hyvin vähien vihjeiden varaan rakennetaan pitkälle meneviä hypoteesejä, tiedehenkilöt voivat helposti ajautua hyvin epäuskottaviin ja jopa virheellisiin selityksiin.

Ongelmaa pahentaa se, että kun tieteilijöiden muinaisselityksissä ne tieteeseen pohjautuvat vihjeet ovat laadukkaita, niin lukijoille tulee helposti kuvitelma, että sama laatutaso koskee myös niiden päälle kyhättyjä muinaisselityksiä. Siksi on hyvä, jos joku jaksaa välillä katsoa tarkemmin, mikä osa tarinasta on tukevaa perusfaktaa ja mikä osa on lahoa rakennelmaa.

Kyky arvioida puolueettomasti argumentteja vaatii kuitenkin suuret pohjatiedot - pääsääntöisesti tieteilijällä se kyky on siksi korkeampi kuin maallikolla. Maallikot kovin usein rakastuvat omiin näkemyksiinsä, eivätkä vaivaudu tutustumaan aiheeseen niin syvällisesti, että pystyisivät näkemään niiden puutteellisuuden verrattuna tieteilijöiden esittämiin tulkintoihin ja selityksiin. Heiltä puuttuu usein kokonaiskuva, kun taas tieteilijät lähestyvät kysymystä opittuaan ensin kaiken olennaisen jo olemassaolevasta tietämyksestä. Vasta sitten he haastavat vallitsevan näkemyksen, jos syitä ilmenee, ja siksi tieteilijän haaste on niin usein paljon uskottavampi ja lopputuloksena kestävämpi kuin maallikon haaste.

Olipa vääristymä sitten yksittäisessä tieteilijässä, koulukunnassa tai jopa kokonaisen maan tieteessä, niin se ei ole viime kädessä merkityksellistä: merkityksellistä on vain argumenttien vertaaminen. Siitä nähdään, mikä näkemys on perustelluin ja uskottavin. Neuvostoliittolainenkin tieteilijä voi onnistua tuottamaan parhaiten perustellun näkemyksen, ja jopa Sigfrid ymmärtänee, ettei kansalaisuus oikeasti paina vaa'assa minkään vertaa suhteessa argumentteihin.

Jaska kirjoitti:

aikalainen kirjoitti: --- Tiedehenkilöitä on monesti syytäkin arvioida rankasti. Erityisesti muinaisselityksissä, joissa hyvin vähien vihjeiden varaan rakennetaan pitkälle meneviä hypoteesejä, tiedehenkilöt voivat helposti ajautua hyvin epäuskottaviin ja jopa virheellisiin selityksiin.

Ongelmaa pahentaa se, että kun tieteilijöiden muinaisselityksissä ne tieteeseen pohjautuvat vihjeet ovat laadukkaita, niin lukijoille tulee helposti kuvitelma, että sama laatutaso koskee myös niiden päälle kyhättyjä muinaisselityksiä. Siksi on hyvä, jos joku jaksaa välillä katsoa tarkemmin, mikä osa tarinasta on tukevaa perusfaktaa ja mikä osa on lahoa rakennelmaa.

Kyky arvioida puolueettomasti argumentteja vaatii kuitenkin suuret pohjatiedot - pääsääntöisesti tieteilijällä se kyky on siksi korkeampi kuin maallikolla. Maallikot kovin usein rakastuvat omiin näkemyksiinsä, eivätkä vaivaudu tutustumaan aiheeseen niin syvällisesti, että pystyisivät näkemään niiden puutteellisuuden verrattuna tieteilijöiden esittämiin tulkintoihin ja selityksiin. Heiltä puuttuu usein kokonaiskuva, kun taas tieteilijät lähestyvät kysymystä opittuaan ensin kaiken olennaisen jo olemassaolevasta tietämyksestä. Vasta sitten he haastavat vallitsevan näkemyksen, jos syitä ilmenee, ja siksi tieteilijän haaste on niin usein paljon uskottavampi ja lopputuloksena kestävämpi kuin maallikon haaste.

Jos muinaisselityksissä ollaan hyvin lähellä jonkin tieteenalan ydintä, niin silloin tutkijan ammattiosaamisesta ja sen tuomasta näkemyksestä on suuri etu, kuten kirjoitit. Jos ollaan kauempana, hyöty on vähäisempi.

Silloin, kun tiede tuo selkeitä faktoja, ja niiden päälle rakennetaan tieteen ulkopuolelle laajeneva muinaiselitys, niin asiaan perehtynyt maallikko alkaa olla tutkijan kanssa tasoissa, sillä kumpikaan ei ole ammattialueellaan. Tällöin korostuu enemmänkin kyky luoda sellaisia muinaisselityksiä, joissa palaset ovat nätisti kohdallaan. Eli selityksiä, joissa analogiat reaalimaailmaan ovat sopusoinnussa ja loogiset ristiriidat ovat poissa. Siinä lajissa sekä tutkijoissa että maallikoissa on taitavia ja taitamattomia.

Esimerkkejä: Taitava historiantutkija rakentaa historiallisten faktojen päälle epäuskottavan muinaisselityksen Pähkinäsaaren rajan sijainnista. Taitava ääntämyksen tutkija rakentaa faktojensa päälle epäuskottavan muinaisselityksen Euroopan kielten kehittymisestä. Taitava kielitieteilijä kirjoittaa Paikannimikirjaan epäuskottavia muinaisselityksiä paikannimien taustoista. Näitä riittää.

aikalainen kirjoitti:

Jaska kirjoitti:

aikalainen kirjoitti: --- Tiedehenkilöitä on monesti syytäkin arvioida rankasti. Erityisesti muinaisselityksissä, joissa hyvin vähien vihjeiden varaan rakennetaan pitkälle meneviä hypoteesejä, tiedehenkilöt voivat helposti ajautua hyvin epäuskottaviin ja jopa virheellisiin selityksiin.

Ongelmaa pahentaa se, että kun tieteilijöiden muinaisselityksissä ne tieteeseen pohjautuvat vihjeet ovat laadukkaita, niin lukijoille tulee helposti kuvitelma, että sama laatutaso koskee myös niiden päälle kyhättyjä muinaisselityksiä. Siksi on hyvä, jos joku jaksaa välillä katsoa tarkemmin, mikä osa tarinasta on tukevaa perusfaktaa ja mikä osa on lahoa rakennelmaa.

Kyky arvioida puolueettomasti argumentteja vaatii kuitenkin suuret pohjatiedot - pääsääntöisesti tieteilijällä se kyky on siksi korkeampi kuin maallikolla. Maallikot kovin usein rakastuvat omiin näkemyksiinsä, eivätkä vaivaudu tutustumaan aiheeseen niin syvällisesti, että pystyisivät näkemään niiden puutteellisuuden verrattuna tieteilijöiden esittämiin tulkintoihin ja selityksiin. Heiltä puuttuu usein kokonaiskuva, kun taas tieteilijät lähestyvät kysymystä opittuaan ensin kaiken olennaisen jo olemassaolevasta tietämyksestä. Vasta sitten he haastavat vallitsevan näkemyksen, jos syitä ilmenee, ja siksi tieteilijän haaste on niin usein paljon uskottavampi ja lopputuloksena kestävämpi kuin maallikon haaste.

Jos muinaisselityksissä ollaan hyvin lähellä jonkin tieteenalan ydintä, niin silloin tutkijan ammattiosaamisesta ja sen tuomasta näkemyksestä on suuri etu, kuten kirjoitit. Jos ollaan kauempana, hyöty on vähäisempi.

Silloin, kun tiede tuo selkeitä faktoja, ja niiden päälle rakennetaan tieteen ulkopuolelle laajeneva muinaiselitys, niin asiaan perehtynyt maallikko alkaa olla tutkijan kanssa tasoissa, sillä kumpikaan ei ole ammattialueellaan. Tällöin korostuu enemmänkin kyky luoda sellaisia muinaisselityksiä, joissa palaset ovat nätisti kohdallaan. Eli selityksiä, joissa analogiat reaalimaailmaan ovat sopusoinnussa ja loogiset ristiriidat ovat poissa. Siinä lajissa sekä tutkijoissa että maallikoissa on taitavia ja taitamattomia.

Esimerkkejä: Taitava historiantutkija rakentaa historiallisten faktojen päälle epäuskottavan muinaisselityksen Pähkinäsaaren rajan sijainnista. Taitava ääntämyksen tutkija rakentaa faktojensa päälle epäuskottavan muinaisselityksen Euroopan kielten kehittymisestä. Taitava kielitieteilijä kirjoittaa Paikannimikirjaan epäuskottavia muinaisselityksiä paikannimien taustoista. Näitä riittää.

Tälle aiheelle on varmaan jo monia omia ketjujaan, kuulostaa toistolta.

"Palaset nätisti kohdallaan" onnistuu vain niin, että on riittävän laajat perustiedot - sekä aineistosta että menetelmistä, joihin aineisto perustuu. Usein maallikon silmään näyttävä nättiys johtuu vain siitä, että kaikkia palasia ei ole otettu pöydälle; silloin on kovin helppo luoda nättejä kuvioita vailla riitasointuja.

Jaska kirjoitti:"Palaset nätisti kohdallaan" onnistuu vain niin, että on riittävän laajat perustiedot - sekä aineistosta että menetelmistä, joihin aineisto perustuu. Usein maallikon silmään näyttävä nättiys johtuu vain siitä, että kaikkia palasia ei ole otettu pöydälle; silloin on kovin helppo luoda nättejä kuvioita vailla riitasointuja.

"Palaset nätisti kohdallaan" ei onnistu pelkästään laajoilla perustiedoilla. Perustiedot vasta tuottavat niitä palikoita pöydälle. Eri tieteenalojen tuottamien palikoiden laittaminen nätisti kohdalleen on sitten seuraava vaihe. Oma pointtini liittyy jälkimmäiseen vaiheeseen ja siinä havaitsemiini puutteisiin.