Muinaistieteiden rajanvetoa

Tänne kaikki mikä ei muualle sovi.

Re: Muinaistieteiden rajanvetoa

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 22 Heinä 2017 10:58

reko/jussipussi
Suomalaisten merkittävät Y-linjat eivät ole vanhoja ja sen takia omaperäisiä vaan tulosta rautakautisista pullonkauloista. Kun niistä mennään ohi niin veljeslinjoja alkaa löytyä heti ulkomailta sekä I1:n että N1c1:n tapauksessa
.


Eli tämä kumoaa Sigfridin n1c:n omaperäisyyden
.

Ei tietenkään. Sekä N1c että I1 ove ikivanhoja ja veljeslinjoja löytyy tottakai, mutta on eri asia oliko "lokaali"-n1c ims-kielen tai saamen tuoja. Eihän tuore pullonkaula todista ryhmän kuuluneen tuoreeseen migraatioon, pikemminkin päinvastoin demograafista muutosta, jossa paikallinen väestö ensin kutistui ulkoa tulleen paineen alla, kunnes sulautui siihen ja alkoi uudestaan kasvaa. Vrt. Australian abot. Vai että hatusta Kalifi. Itse syötät pajunköyttä. Kaikki tulokset viittaavat paikallisen väestön pullonkaulaan 1000-3000 vuotta sitten, mm. uusi mtdna-tutkimus ja omat autosomaalitulokseni. Ja tiedämme historiastamme, että 1200-luvulta alkoi maanviljelyksen avittama ekspansiivinen väestökasvu, johon osallistui väestö myös ns. uusilla asuinalueilla.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Muinaistieteiden rajanvetoa

ViestiKirjoittaja Thurisaz » 22 Heinä 2017 20:41

Mitä isälinjoja siellä Virossa nyt on? Ei vieläkään mitään kattavaa otantaa riittävällä tarkkuudella?
On se kummaa touhua.
Thurisaz
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
 
Viestit: 854
Liittynyt: 11 Heinä 2013 02:07

Re: Muinaistieteiden rajanvetoa

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 22 Heinä 2017 22:43

Thurisaz kirjoitti:Mitä isälinjoja siellä Virossa nyt on? Ei vieläkään mitään kattavaa otantaa riittävällä tarkkuudella?
On se kummaa touhua.


Tarton yliopiston soisi lataavan näytteet mieluummin ENA:n arkistoon kuin ylläpitävän omaa arkistoa. Niin koko data y-kromosomeineen olisi saatavilla.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Muinaistieteiden rajanvetoa

ViestiKirjoittaja Thurisaz » 22 Heinä 2017 22:52

Sigfrid kirjoitti:
Tarton yliopiston soisi lataavan näytteet mieluummin ENA:n arkistoon kuin ylläpitävän omaa arkistoa. Niin koko data y-kromosomeineen olisi saatavilla.



No kyllä kun on tämä aika perkeleen oleellista itämerensuomalaisten esihistorian selvittämisessä.
Thurisaz
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
 
Viestit: 854
Liittynyt: 11 Heinä 2013 02:07

Re: Muinaistieteiden rajanvetoa

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 22 Heinä 2017 23:00

Thurisaz kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:
Tarton yliopiston soisi lataavan näytteet mieluummin ENA:n arkistoon kuin ylläpitävän omaa arkistoa. Niin koko data y-kromosomeineen olisi saatavilla.



No kyllä kun on tämä aika perkeleen oleellista itämerensuomalaisten esihistorian selvittämisessä.


Virossa on voimissaan virkamiesmentaliteetti, tiedäthän sen tarinan pikkuvirkamiehen, joka tulee töihin tasan kahdeksaksi, syö eväänsä klo 12:00 ja lähtee töistä tasan 15:45 ja määrää elämästäsi kumileimasimellaan PDT_Armataz_01_01 . Venäjällä asiat on toisin, voisimme kirjoittaa Putinille ja saada pyörät pyörimään:

http://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005300242.html
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

Re: Muinaistieteiden rajanvetoa

ViestiKirjoittaja Thurisaz » 22 Heinä 2017 23:29

Sigfrid kirjoitti:
Virossa on voimissaan virkamiesmentaliteetti, tiedäthän sen tarinan pikkuvirkamiehen, joka tulee töihin tasan kahdeksaksi, syö eväänsä klo 12:00 ja lähtee töistä tasan 15:45 ja määrää elämästäsi kumileimasimellaan PDT_Armataz_01_01 . Venäjällä asiat on toisin, voisimme kirjoittaa Putinille ja saada pyörät pyörimään:

http://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005300242.html



Putin tietää varmaan tarkkaan uusimmat löydökset Venäjältä, mielenkiintoista seurata millaista esihistoriaa rupeavat markkinoimaan.
Thurisaz
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
 
Viestit: 854
Liittynyt: 11 Heinä 2013 02:07

Re: Muinaistieteiden rajanvetoa

ViestiKirjoittaja Sigfrid » 23 Heinä 2017 11:17

Thurisaz kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:
Virossa on voimissaan virkamiesmentaliteetti, tiedäthän sen tarinan pikkuvirkamiehen, joka tulee töihin tasan kahdeksaksi, syö eväänsä klo 12:00 ja lähtee töistä tasan 15:45 ja määrää elämästäsi kumileimasimellaan PDT_Armataz_01_01 . Venäjällä asiat on toisin, voisimme kirjoittaa Putinille ja saada pyörät pyörimään:

http://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005300242.html



Putin tietää varmaan tarkkaan uusimmat löydökset Venäjältä, mielenkiintoista seurata millaista esihistoriaa rupeavat markkinoimaan.


Eiköhän Venäjän kirjoitettu virallinen historia ala hallitsijasukujen kronologiasta ja esihistoria kuuluu vain tieteelle. Tässä mielessä esihistoriaa ei ole olemassa. Putinin vastaus on sen verran erikoinen, että melkein voisi veikata viittaavan omiin juuriinsa, jotka kiinnostavat jo kaiken mahdollisen saavuttanutta miestä. Kiinnostus omiin juuriin näkyy lisääntyvän vanhemmalla iällä myös amerikoissa. Venäjä on erikoinen maa. Neukkulan aikaan kaikki olivat periaatteessa tasa-arvoisia hallintoaparaatissa syntyperästä riippumatta, vaikka käytäntö oli toinen. Erikoinen on myös maininta, että ugrofinnejä esiintyy muuallakin kuin Laatokalla.
Sigfrid
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6532
Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09

1

ViestiKirjoittaja aikalainen » 07 Loka 2017 16:55

Kinaporin kalifi kirjoitti:Minusta tämä Sipin tapa arvioida muiden maiden tiedeihmisiä alkaa olla aika mauton.
En ota kantaa tähän yksittäiseen tapaukseen enkä Sipin arviointikykyyn, mutta otan kantaa asiaan yleisellä tasolla.

Tiedehenkilöitä on monesti syytäkin arvioida rankasti. Erityisesti muinaisselityksissä, joissa hyvin vähien vihjeiden varaan rakennetaan pitkälle meneviä hypoteesejä, tiedehenkilöt voivat helposti ajautua hyvin epäuskottaviin ja jopa virheellisiin selityksiin.

Ongelmaa pahentaa se, että kun tieteilijöiden muinaisselityksissä ne tieteeseen pohjautuvat vihjeet ovat laadukkaita, niin lukijoille tulee helposti kuvitelma, että sama laatutaso koskee myös niiden päälle kyhättyjä muinaisselityksiä. Siksi on hyvä, jos joku jaksaa välillä katsoa tarkemmin, mikä osa tarinasta on tukevaa perusfaktaa ja mikä osa on lahoa rakennelmaa.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Uutuuskirja, naimakauppoja kotiseudulta

ViestiKirjoittaja Jaska » 07 Loka 2017 20:51

aikalainen kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:Minusta tämä Sipin tapa arvioida muiden maiden tiedeihmisiä alkaa olla aika mauton.
En ota kantaa tähän yksittäiseen tapaukseen enkä Sipin arviointikykyyn, mutta otan kantaa asiaan yleisellä tasolla.

Tiedehenkilöitä on monesti syytäkin arvioida rankasti. Erityisesti muinaisselityksissä, joissa hyvin vähien vihjeiden varaan rakennetaan pitkälle meneviä hypoteesejä, tiedehenkilöt voivat helposti ajautua hyvin epäuskottaviin ja jopa virheellisiin selityksiin.

Ongelmaa pahentaa se, että kun tieteilijöiden muinaisselityksissä ne tieteeseen pohjautuvat vihjeet ovat laadukkaita, niin lukijoille tulee helposti kuvitelma, että sama laatutaso koskee myös niiden päälle kyhättyjä muinaisselityksiä. Siksi on hyvä, jos joku jaksaa välillä katsoa tarkemmin, mikä osa tarinasta on tukevaa perusfaktaa ja mikä osa on lahoa rakennelmaa.

Kyky arvioida puolueettomasti argumentteja vaatii kuitenkin suuret pohjatiedot - pääsääntöisesti tieteilijällä se kyky on siksi korkeampi kuin maallikolla. Maallikot kovin usein rakastuvat omiin näkemyksiinsä, eivätkä vaivaudu tutustumaan aiheeseen niin syvällisesti, että pystyisivät näkemään niiden puutteellisuuden verrattuna tieteilijöiden esittämiin tulkintoihin ja selityksiin. Heiltä puuttuu usein kokonaiskuva, kun taas tieteilijät lähestyvät kysymystä opittuaan ensin kaiken olennaisen jo olemassaolevasta tietämyksestä. Vasta sitten he haastavat vallitsevan näkemyksen, jos syitä ilmenee, ja siksi tieteilijän haaste on niin usein paljon uskottavampi ja lopputuloksena kestävämpi kuin maallikon haaste.

Olipa vääristymä sitten yksittäisessä tieteilijässä, koulukunnassa tai jopa kokonaisen maan tieteessä, niin se ei ole viime kädessä merkityksellistä: merkityksellistä on vain argumenttien vertaaminen. Siitä nähdään, mikä näkemys on perustelluin ja uskottavin. Neuvostoliittolainenkin tieteilijä voi onnistua tuottamaan parhaiten perustellun näkemyksen, ja jopa Sigfrid ymmärtänee, ettei kansalaisuus oikeasti paina vaa'assa minkään vertaa suhteessa argumentteihin.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

1

ViestiKirjoittaja aikalainen » 08 Loka 2017 22:05

Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti: --- Tiedehenkilöitä on monesti syytäkin arvioida rankasti. Erityisesti muinaisselityksissä, joissa hyvin vähien vihjeiden varaan rakennetaan pitkälle meneviä hypoteesejä, tiedehenkilöt voivat helposti ajautua hyvin epäuskottaviin ja jopa virheellisiin selityksiin.

Ongelmaa pahentaa se, että kun tieteilijöiden muinaisselityksissä ne tieteeseen pohjautuvat vihjeet ovat laadukkaita, niin lukijoille tulee helposti kuvitelma, että sama laatutaso koskee myös niiden päälle kyhättyjä muinaisselityksiä. Siksi on hyvä, jos joku jaksaa välillä katsoa tarkemmin, mikä osa tarinasta on tukevaa perusfaktaa ja mikä osa on lahoa rakennelmaa.
Kyky arvioida puolueettomasti argumentteja vaatii kuitenkin suuret pohjatiedot - pääsääntöisesti tieteilijällä se kyky on siksi korkeampi kuin maallikolla. Maallikot kovin usein rakastuvat omiin näkemyksiinsä, eivätkä vaivaudu tutustumaan aiheeseen niin syvällisesti, että pystyisivät näkemään niiden puutteellisuuden verrattuna tieteilijöiden esittämiin tulkintoihin ja selityksiin. Heiltä puuttuu usein kokonaiskuva, kun taas tieteilijät lähestyvät kysymystä opittuaan ensin kaiken olennaisen jo olemassaolevasta tietämyksestä. Vasta sitten he haastavat vallitsevan näkemyksen, jos syitä ilmenee, ja siksi tieteilijän haaste on niin usein paljon uskottavampi ja lopputuloksena kestävämpi kuin maallikon haaste.

Jos muinaisselityksissä ollaan hyvin lähellä jonkin tieteenalan ydintä, niin silloin tutkijan ammattiosaamisesta ja sen tuomasta näkemyksestä on suuri etu, kuten kirjoitit. Jos ollaan kauempana, hyöty on vähäisempi.

Silloin, kun tiede tuo selkeitä faktoja, ja niiden päälle rakennetaan tieteen ulkopuolelle laajeneva muinaiselitys, niin asiaan perehtynyt maallikko alkaa olla tutkijan kanssa tasoissa, sillä kumpikaan ei ole ammattialueellaan. Tällöin korostuu enemmänkin kyky luoda sellaisia muinaisselityksiä, joissa palaset ovat nätisti kohdallaan. Eli selityksiä, joissa analogiat reaalimaailmaan ovat sopusoinnussa ja loogiset ristiriidat ovat poissa. Siinä lajissa sekä tutkijoissa että maallikoissa on taitavia ja taitamattomia.

Esimerkkejä: Taitava historiantutkija rakentaa historiallisten faktojen päälle epäuskottavan muinaisselityksen Pähkinäsaaren rajan sijainnista. Taitava ääntämyksen tutkija rakentaa faktojensa päälle epäuskottavan muinaisselityksen Euroopan kielten kehittymisestä. Taitava kielitieteilijä kirjoittaa Paikannimikirjaan epäuskottavia muinaisselityksiä paikannimien taustoista. Näitä riittää.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Uutuuskirja, naimakauppoja kotiseudulta

ViestiKirjoittaja Jaska » 08 Loka 2017 22:59

aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti: --- Tiedehenkilöitä on monesti syytäkin arvioida rankasti. Erityisesti muinaisselityksissä, joissa hyvin vähien vihjeiden varaan rakennetaan pitkälle meneviä hypoteesejä, tiedehenkilöt voivat helposti ajautua hyvin epäuskottaviin ja jopa virheellisiin selityksiin.

Ongelmaa pahentaa se, että kun tieteilijöiden muinaisselityksissä ne tieteeseen pohjautuvat vihjeet ovat laadukkaita, niin lukijoille tulee helposti kuvitelma, että sama laatutaso koskee myös niiden päälle kyhättyjä muinaisselityksiä. Siksi on hyvä, jos joku jaksaa välillä katsoa tarkemmin, mikä osa tarinasta on tukevaa perusfaktaa ja mikä osa on lahoa rakennelmaa.
Kyky arvioida puolueettomasti argumentteja vaatii kuitenkin suuret pohjatiedot - pääsääntöisesti tieteilijällä se kyky on siksi korkeampi kuin maallikolla. Maallikot kovin usein rakastuvat omiin näkemyksiinsä, eivätkä vaivaudu tutustumaan aiheeseen niin syvällisesti, että pystyisivät näkemään niiden puutteellisuuden verrattuna tieteilijöiden esittämiin tulkintoihin ja selityksiin. Heiltä puuttuu usein kokonaiskuva, kun taas tieteilijät lähestyvät kysymystä opittuaan ensin kaiken olennaisen jo olemassaolevasta tietämyksestä. Vasta sitten he haastavat vallitsevan näkemyksen, jos syitä ilmenee, ja siksi tieteilijän haaste on niin usein paljon uskottavampi ja lopputuloksena kestävämpi kuin maallikon haaste.

Jos muinaisselityksissä ollaan hyvin lähellä jonkin tieteenalan ydintä, niin silloin tutkijan ammattiosaamisesta ja sen tuomasta näkemyksestä on suuri etu, kuten kirjoitit. Jos ollaan kauempana, hyöty on vähäisempi.

Silloin, kun tiede tuo selkeitä faktoja, ja niiden päälle rakennetaan tieteen ulkopuolelle laajeneva muinaiselitys, niin asiaan perehtynyt maallikko alkaa olla tutkijan kanssa tasoissa, sillä kumpikaan ei ole ammattialueellaan. Tällöin korostuu enemmänkin kyky luoda sellaisia muinaisselityksiä, joissa palaset ovat nätisti kohdallaan. Eli selityksiä, joissa analogiat reaalimaailmaan ovat sopusoinnussa ja loogiset ristiriidat ovat poissa. Siinä lajissa sekä tutkijoissa että maallikoissa on taitavia ja taitamattomia.

Esimerkkejä: Taitava historiantutkija rakentaa historiallisten faktojen päälle epäuskottavan muinaisselityksen Pähkinäsaaren rajan sijainnista. Taitava ääntämyksen tutkija rakentaa faktojensa päälle epäuskottavan muinaisselityksen Euroopan kielten kehittymisestä. Taitava kielitieteilijä kirjoittaa Paikannimikirjaan epäuskottavia muinaisselityksiä paikannimien taustoista. Näitä riittää.

Tälle aiheelle on varmaan jo monia omia ketjujaan, kuulostaa toistolta.

"Palaset nätisti kohdallaan" onnistuu vain niin, että on riittävän laajat perustiedot - sekä aineistosta että menetelmistä, joihin aineisto perustuu. Usein maallikon silmään näyttävä nättiys johtuu vain siitä, että kaikkia palasia ei ole otettu pöydälle; silloin on kovin helppo luoda nättejä kuvioita vailla riitasointuja.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Uutuuskirja, naimakauppoja kotiseudulta

ViestiKirjoittaja aikalainen » 09 Loka 2017 23:09

Jaska kirjoitti:"Palaset nätisti kohdallaan" onnistuu vain niin, että on riittävän laajat perustiedot - sekä aineistosta että menetelmistä, joihin aineisto perustuu. Usein maallikon silmään näyttävä nättiys johtuu vain siitä, että kaikkia palasia ei ole otettu pöydälle; silloin on kovin helppo luoda nättejä kuvioita vailla riitasointuja.

"Palaset nätisti kohdallaan" ei onnistu pelkästään laajoilla perustiedoilla. Perustiedot vasta tuottavat niitä palikoita pöydälle. Eri tieteenalojen tuottamien palikoiden laittaminen nätisti kohdalleen on sitten seuraava vaihe. Oma pointtini liittyy jälkimmäiseen vaiheeseen ja siinä havaitsemiini puutteisiin.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Edellinen

Paluu Sekalainen

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 9 vierailijaa