Sivu 2/3

ViestiLähetetty: 15 Loka 2011 16:40
Kirjoittaja Make
No eikäkun se meni näin:
Rauman satamassa purjelaiva-aikaan lastia purettaessa oli eväänä joksus rommiakin ja yläkannella puurtavalta lastaajalta pullo lipsahti otteestaan.
Mutta alemmalla kannella oli toinen lastaaja, jolloin pullonsa lipsauttanut huusi: "Ot kii, rompot men".
Ja se alakannen kaveri ehti siepata kopin!

Mutta jos olisi käytetty kirjakieltä, niin pullo olisi ehtinyt särkyä alakannelle: "Ota kiinni, minulta putosi rommipullo!"

Sitten takaisin murresanoihin!
EDIT: tarkistukse jälkke: se on rommbott!

ViestiLähetetty: 15 Loka 2011 16:51
Kirjoittaja putkonen
No tot kai, rompot!

ViestiLähetetty: 16 Loka 2011 05:44
Kirjoittaja Jaska
Joo-o, katkarappuset on varmaan tikapuut raumaksi... :) Onko tuo enää immeisten kieltä?
Kunhan otan yötirsat niin kehitän jonkin arvaamattoman murteembätkii tänne.

ViestiLähetetty: 16 Loka 2011 10:36
Kirjoittaja putkonen
Katkarappuset on ihan liian pitkä raumaksi. Jos rappusten eteen tosiaan laitettaisiin se katka-osa, niin tikapuut olisivat raumaksi "katkarapu"! :lol:

ViestiLähetetty: 16 Loka 2011 10:50
Kirjoittaja Taavetti
putkonen kirjoitti:Katkarappuset on ihan liian pitkä raumaksi. Jos rappusten eteen tosiaan laitettaisiin se katka-osa, niin tikapuut olisivat raumaksi "katkarapu"! :lol:

Tai kenties, "katk'rapu"!

ViestiLähetetty: 16 Loka 2011 13:56
Kirjoittaja putkonen
Joo, Taavetti on oikeassa. Katk'rapu tuntuu raumalaisen suussa hyvältä sekä sanana että muutenkin.

ViestiLähetetty: 16 Loka 2011 16:48
Kirjoittaja Make
Vai oliskos nappultraput kunnon giält?

Tässä Jaskalle lisää yöunien menetystä: :twisted:

Sillo se paukatt! Jumalist, ko se paukatt! Kyll se ol juhlalinen däräys! Kaffepann lens, jumal tiäs, mihi, piik seisos silmä riipi raapim bääs
eik saanns sanaka ulos suustas ja kaikk akknat talos krapisivap palasiks. Mutt Vilkk siäppas vähä äkkin ganuunan gainlohos ja kas näi lykkämäm bakko, Vilkk edell ja mnää peräs.
Ja ko mep olim bääs ulos portist, ni me huamasi, ett naaprisakki oliva akkna rikk. Ko mes se näi, ni meillt tul viäl suureve kiiru. Mnää katosi sendän daanen ja sillo mnää näin Gringelinim bistäväm bääs ulos tyhjist akkumboogist ja mek kuulin go hän huus: "Kyll mnää teijä vaa nää, junkkri." Em mes sendä ollk kuulevannas, kon garasim Balotondi makasiinetten daam biiloho.

http://www.oldrauma.fi/tarina.html
http://www.ur.fi/raumangialise/index.html

ViestiLähetetty: 17 Loka 2011 08:10
Kirjoittaja putkonen
Oikkem pali kiitoksi huittiste miähel kauhia luanikkaist linkeist!

ViestiLähetetty: 01 Marras 2011 05:25
Kirjoittaja Jaska
Ei ole omaa murretta eikä aineistoa toisten murteistakaan, joten skippaan arvuutteluvuoron. Melkein... Kysytäänpä hieman eri lailla:

- kuka sanoo "öylön" ja "haveen" ja mitä niillä tarkoittaa? Päämurteen tarkkuus riittää, ehkeivät ne ole ihan samasta kylästä...

ViestiLähetetty: 01 Marras 2011 10:45
Kirjoittaja Ealli
Öylön on eilen. Jossain päin Pohjois-Savoa tavattiin sanoa niin.

Haveen ei mitään tietoa.

ViestiLähetetty: 01 Marras 2011 16:21
Kirjoittaja Taavetti
Olisin enemmän eteläisen Savon, tai pohjoisen Hämeen kannalla. Öylön taitaisi kuulua vanhaan Jämsän seudun murteeseen, sinne ja Laukaan maisemiin lähinnä. Haveen tuntuu melko oudolta, olisiko jonkin sortin haaveilua?

ViestiLähetetty: 03 Marras 2011 03:51
Kirjoittaja Jaska
Taavetti kirjoitti:Olisin enemmän eteläisen Savon, tai pohjoisen Hämeen kannalla. Öylön taitaisi kuulua vanhaan Jämsän seudun murteeseen, sinne ja Laukaan maisemiin lähinnä. Haveen tuntuu melko oudolta, olisiko jonkin sortin haaveilua?

Taitaa vaikeuttaa liikaakin ettei kerro mikä muoto on kyseessä...

öylön 'eilen': laaja-alainen hämäläis-savolainen muoto.

haveen 'hauen': etelähämeessä on taivutettu hauki : haveen, leuka : levaan. Spirantin vokaaliuduttua ja pidennettyä seuraavan vokaalin (*hauγen, *leuγan > *hau'een, *leu'aan) oli luonnollista että u otti konsonantin aseman haltuunsa muuttumalla v:ksi.

Kumpikin tiesi ensimmäisen sanan, mutta Taavetti saa pisteen enemmän kun veikkasi hämäläismurteita.

ViestiLähetetty: 08 Marras 2011 08:35
Kirjoittaja Taavetti
Jaska kirjoitti: Kumpikin tiesi ensimmäisen sanan, mutta Taavetti saa pisteen enemmän kun veikkasi hämäläismurteita.


Jäin miettimään, että oliko tarkoitus minun laittaa seuraavat pähkäiltävät, aikani miettimisen jälkeen päädyin ajatukseen, että niin varmaan. Olen elänyt sellaisessa murteiden sulatusuunissa, että vaikka niistä moniakin tiedän ja tunnen, niiden sijoittaminen oikeisiin raameihin saattaa ontua. Eräästä kotiseutukirjasta ja parista muusta lähteestä poimin muutaman sanan. Merkityksen arvaaminen on hyvä, tietäminen parempi ja murrealue kruunaa tiedon.

Mutti.
Lepäkäs,
häntäveihti,
läskinmitta,
Pölökkö, nurkkapölökkö,
Veähkänä.

Jos vielä tietää tai arvaa, missä tilanteissa sanoja on käytetty, aina paranee kuin kinnusten piimä.

ViestiLähetetty: 13 Marras 2011 19:15
Kirjoittaja Taavetti
Taavetti kirjoitti:tietäminen on parempi ja murrealue kruunaa tiedon.

Mutti.
Lepäkäs,
häntäveihti, läskinmitta,
Pölökkö, nurkkapölökkö, pölökää
Veähkänä.

Appaa.

Jos vielä tietää tai arvaa, missä tilanteissa sanoja on käytetty, aina paranee kuin kinnusten piimä.


Nämä ovat joko liian vaikeita tai foorumilaiset ovat kyllästyneet vastailemaan, annan siis hiukan vihjeitä. Kaksi ensimmäistä ja viimeinen ovat ruokasanastoa, viimeinen ilmeisen suppealta alueelta. Lisäsin sen, kun oletin alkukysymykset liian helpoiksi. Kolmanteen riviin yhdistin neljännen rivin, koska ne ovat sama asia eri alueilla. Neljänteen riviin lisäsin yhden uuden sanan, joka toivottavasti selkeyttää kahta muuta saman rivin sanaa. Lisäsin yhden sanan lisää toivoen, että edes joku olisi tuttuja sanoja tai merkityksiä.

ViestiLähetetty: 13 Marras 2011 23:05
Kirjoittaja Make
Taavetti kirjoitti:
Mutti.
Lepäkäs,
häntäveihti, läskinmitta,
Pölökkö, nurkkapölökkö, pölökää
Veähkänä.
Appaa.

Jos vielä tietää tai arvaa, missä tilanteissa sanoja on käytetty, aina paranee kuin kinnusten piimä.


Sikalahti ei ole nurkkapölökköjen hommaa; sika potkii ja veri roiskuu.
Mutta saadaanhan siitä sitten lepäkästä, sillä aikaa kun mukulat on lähetetty häntäveihten hakuun naapuriin.
Kun sika on kaltattu ja saatu kinttupuuhun, niin lahtari pääsee kahville ja syömään muttia ja personkupin kanssa veähkänäsiivunkin. Vaan sian paloittelu on tehtävä päivännäöllä,joten ihan pitää appaa, ettei tule kiiru!


Mutti eli pepu: ohrajauhoja, vettä ja suolaa pohjanmaalaisittain, Satakunnassa pöperö.
Lepäkäs: leppä ->veri ->veripalttu keskisuomalaisittain.
Häntäveihti, läskinmitta: Sianteurastuksessa tarvittavia pohjois-karjalaisia "työkaluja", joita mukulat lähetettiin naapurista hakemaan. Itse olen hakenut sian saparon irroittamiseksi saparoveiviä kolmesta naapurista; se kolmas kertoi lainanneensa sen meille, joten palasin kotiin...
Veähkänä: pullapitko Koillismaalla, meillä nisupötkö.
Appaa: syödä tai juoda ahmimalla, lappaa, mistä peräisin? meillä hotkia.
Nurkkapölökkö: arka, pölökää-pelätä hämäläisittäin.

Menikö oikein, yhtään sanaa en ennen tiennyt?

ViestiLähetetty: 14 Marras 2011 09:03
Kirjoittaja Taavetti
Make kirjoitti:Menikö oikein, yhtään sanaa en ennen tiennyt?

Jos löytyivät vain päättelemällä, ilman hakukoneita, meni paremmin kuin hyvin. Ainoastaan antamani lisäsana, appaa, oli väärin. Syy voi olla kysyjässäkin, kun laitoin yksikössä appaa, kun olisi pitänyt laittaa monikossa, appaat. Yksikön muoto ainakin Kivijärven perinnepiirin kirjassa on apaja, ja kyse on nuotanvedon apajista, alueista joilla nuottaus onnistui ilman, että nuotta takertui pohjan kiviin tai kallion kielekkeisiin. Eri apajilta eli appailta sai muikkuja eri määrin, kaikilta tuskin lainkaan, vaikka nuottaus siinä muuten onnistui. Joka paikassa se ei onnistunut, onpa kyseisessä kirjassa kerrottu tapaus, ettei pohjaan takertunutta nuottaa saatu irti lainkaan, vaan se piti katkaista takertuman molemmilta puolilta, mikä oli melkoinen vahinko arvokkaalle nuotalle.

Muut osat Make selosti niin hyvin, ettei minulla ole rääpyä siihen mitään lisätä, jopa vaimoni kotiseudun veähkänä meni jetsulleen, vaikka laitoin sen vaikeutta lisäämään aivan eri alueelta muihin verraten. Lopuksi kerron, että vuosia sitten kuulemani pölökkö, nurkkapölökkö ja pölökää, auttoivat minua sijoittamaan edellisen vastauksen Hämeeseen ja Jämsään, koska olin kuullut ne jämsäläisten miesten suusta.

Onnittelun kera jään odottamaan, millaisia sanoja Make meille arviotaviksi asettaa.

ViestiLähetetty: 14 Marras 2011 13:09
Kirjoittaja Jaska
Liian vaikeita nuo olivat tällä kertaa, en tunnistanut yhtäkään sanaa. :)

ViestiLähetetty: 14 Marras 2011 19:36
Kirjoittaja Taavetti
Jaska kirjoitti:Liian vaikeita nuo olivat tällä kertaa, en tunnistanut yhtäkään sanaa. :)

Ajatus ja tarkoituskin lie, että helpotetaan vähitellen ja annetaan vihjeitä. Niin olisin tehnytkin vielä jatkossa, ellei vastausta olisi ilmennyt.

ViestiLähetetty: 15 Marras 2011 14:43
Kirjoittaja Make
Juu, myönnettävä on, että hain apuja...

No, entäs nämä sitten:

karmanne (ei johdu karmasta)
anturanapu
ehhee
entrata
hakkinen
hipuli

Murrealueen arvannette helposti!

ViestiLähetetty: 15 Marras 2011 15:36
Kirjoittaja putkonen
ehhee = ehjä, ehyt
entrata= hienosäätää

"entrata" oli minulle niin tuttu sana, että oli tosi vaikea keksiä sille vaihtoehtoa kirjakielestä, lähinnä se on jonkinlaista hienosäätöä ja väärän korjaamista. Veikkaan, että sanat ovat Satakunnasta.