jussipussi kirjoitti:Jaska kirjoitti:*RUMMUTUSTA JA VISPILÄÄ*
Tärppi:
Kemin Lapin saamelaismurteet jakautuivat kolmeen erilaiseen murreryhmään.
P.S. Ja ne
eivät ole inarinsaame, koltansaame ja keminsaame. Kartta kuvastaa tutkimustilannetta ennen tutkimusta.
Luin Metsälappalaispäivien mainoslehtisesestä tekemäsi jutun: Metsälappalaisten kieli elää lainasanoissa ja paikannimissä.
Olet löytänyt keminsaamesta kolme murretta, jotka olet nimennyt länsikeminsaameksi, itäkeminsaameksi ja Kuusamon saameksi. Perusteena jutussa oli murusta sanan vaihtelu ja Särjenävaara ja Satjana- aapa, joilla osaat perustella niiden tulevan eri saamen murteista, jotta yleensä tuollaisiin suomalaisiin muotoihin päädyttäisiin.
Itselleni tuli mieleen, että voiko erilaiset lainautumiset joissain tapauksissa aiheutua siitä, että sanoja lainailivat toisaalla karjalaiset, jossain pohjalaiset, ja jossain myöhemmin savolaiset?
Se lehtijuttu on hyvin lyhyt esitys metsälappalaispäivien näkökulmasta, eli siitä, miten metsälappalaisten kieli (keminsaame) elää. On siis kaksi eri asiaa:
1. Äännehistoriallinen tutkimukseni keminsaamen murteista säilyneiden kielennäytteiden pohjalta.
2. Sen tulosten pohjalta bongatut satunnaiset esimerkit siitä, miten tuo murrevaihtelu näkyy edelleen lainasanoissa ja paikannimissä. Tästä on kyse esitelmässä ja tuossa lehtijutussa.
Selvennän tätä eroa itse esitelmässä.
Keminsaamelaisten sulautuessa 1700-luvulta alkaen alueella ei ollut erikseen karjalaisia, pohjalaisia jne., vaan sekoittumisen seurauksena syntyneiden peräpohjalaismurteiden puhujia. Kemin Lappi näkyy vielä murrerajoina:
https://journal.fi/virittaja/article/view/40001(Mantila, Harri 2000: Lapin rajat ja murrerajat)