Sivu 1/3

Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

ViestiLähetetty: 11 Kesä 2018 10:59
Kirjoittaja Jaska
Nyt on kuulkaas sillä tavalla, että päräytän julki ensimmäisiä tuloksia keminsaamen murteiden äännehistoriallisesta tutkimuksestani Kittilän Metsälappalaispäivillä pitämässäni esitelmässä 7.7.2018.
https://www.metsalappalaiset.net/metsalappalaispaivat

Tervetuloa kuuntelemaan! 1000 kilometriä, sole poka mikhään.

Re: Metsälappalaispäivillä mm. J. Häkkinen

ViestiLähetetty: 11 Kesä 2018 13:43
Kirjoittaja Sigfrid
Jaska kirjoitti:Nyt on kuulkaas sillä tavalla, että päräytän julki ensimmäisiä tuloksia keminsaamen murteiden äännehistoriallisesta tutkimuksestani Kittilän Metsälappalaispäivillä pitämässäni esitelmässä 7.7.2018.
https://www.metsalappalaiset.net/metsalappalaispaivat

Tervetuloa kuuntelemaan! 1000 kilometriä, sole poka mikhään.


Sinnehän täältä pidempi matka kuin Tuupovaaraan PDT_Armataz_01_01

Re: Metsälappalaispäivillä mm. J. Häkkinen

ViestiLähetetty: 11 Kesä 2018 14:33
Kirjoittaja Jaska
Sigfrid kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Nyt on kuulkaas sillä tavalla, että päräytän julki ensimmäisiä tuloksia keminsaamen murteiden äännehistoriallisesta tutkimuksestani Kittilän Metsälappalaispäivillä pitämässäni esitelmässä 7.7.2018.
https://www.metsalappalaiset.net/metsalappalaispaivat

Tervetuloa kuuntelemaan! 1000 kilometriä, sole poka mikhään.


Sinnehän täältä pidempi matka kuin Tuupovaaraan PDT_Armataz_01_01

Mitäs asut siellä jumalten takamuksen takana...

Re: Metsälappalaispäivillä mm. J. Häkkinen

ViestiLähetetty: 11 Kesä 2018 17:07
Kirjoittaja nirri
Pitäisköhän poiketa etelämmässä, kun ei olis kuin 307 km Pokan kautta - missähän kunnossa se tie on PDT_Armataz_01_41

Saapas näkee, mitä kenkä tekee

Re: Metsälappalaispäivillä mm. J. Häkkinen

ViestiLähetetty: 11 Kesä 2018 17:15
Kirjoittaja Jaska
nirri kirjoitti:Pitäisköhän poiketa etelämmässä, kun ei olis kuin 307 km Pokan kautta - missähän kunnossa se tie on PDT_Armataz_01_41

Saapas näkee, mitä kenkä tekee

PDT_Armataz_01_14
Vai että ihan etelän reissulle...

Re: Metsälappalaispäivillä mm. J. Häkkinen

ViestiLähetetty: 14 Kesä 2018 16:59
Kirjoittaja jussipussi
Jaska kirjoitti:
nirri kirjoitti:Pitäisköhän poiketa etelämmässä, kun ei olis kuin 307 km Pokan kautta - missähän kunnossa se tie on PDT_Armataz_01_41

Saapas näkee, mitä kenkä tekee

PDT_Armataz_01_14
Vai että ihan etelän reissulle...


No enpä tietenkään pääse. Olisin kyllä käynyt esittäytymässä, niin olisit jatkossa tiennyt kenen kanssa tinkaat.

Re: Metsälappalaispäivillä mm. J. Häkkinen

ViestiLähetetty: 14 Kesä 2018 20:35
Kirjoittaja Jaska
jussipussi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
nirri kirjoitti:Pitäisköhän poiketa etelämmässä, kun ei olis kuin 307 km Pokan kautta - missähän kunnossa se tie on PDT_Armataz_01_41

Saapas näkee, mitä kenkä tekee

PDT_Armataz_01_14
Vai että ihan etelän reissulle...


No enpä tietenkään pääse. Olisin kyllä käynyt esittäytymässä, niin olisit jatkossa tiennyt kenen kanssa tinkaat.

PDT_Armataz_01_14
Olisihan se helpompi mennä henkilökohtaisuuksiin, jos tietäisi toisesta jotain... PDT_Armataz_01_18

Sitä on liikkeellä, veljenikin sattuu olemaan juuri silloin etelässä paossa. Ristiin mennään.

Re: Metsälappalaispäivillä mm. J. Häkkinen

ViestiLähetetty: 15 Kesä 2018 01:26
Kirjoittaja Tuohikirje
Taitaa olla nyt liian kaukana, Itä-Suomesta katsottunakin. Arvotaan luuhka! Nimesin ihan ite koirani Luhkaksi. Luhkka, Luhka. Mutta luuhka?

Re: Metsälappalaispäivillä mm. J. Häkkinen

ViestiLähetetty: 15 Kesä 2018 09:13
Kirjoittaja Jaska
Tuohikirje kirjoitti:Taitaa olla nyt liian kaukana, Itä-Suomesta katsottunakin. Arvotaan luuhka! Nimesin ihan ite koirani Luhkaksi. Luhkka, Luhka. Mutta luuhka?

Onhan se Itä-Suomi tosiaan kaukana kaikesta... PDT_Armataz_01_18

Mutta ei hätää, tuuttaan esitelmän toki sitten myös nettiin.

Re: Metsälappalaispäivillä mm. J. Häkkinen

ViestiLähetetty: 15 Kesä 2018 19:39
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Jaska kirjoitti:
Tuohikirje kirjoitti:Taitaa olla nyt liian kaukana, Itä-Suomesta katsottunakin. Arvotaan luuhka! Nimesin ihan ite koirani Luhkaksi. Luhkka, Luhka. Mutta luuhka?

Onhan se Itä-Suomi tosiaan kaukana kaikesta... PDT_Armataz_01_18

Mutta ei hätää, tuuttaan esitelmän toki sitten myös nettiin.

Täältä Cheboksarista katsottuna Kittilä on Itä-Suomessa. P.S. aika mukavan oloinen paikka, kannattaa poiketa jos sattuu reitin varrelle.

Re: Metsälappalaispäivillä mm. J. Häkkinen

ViestiLähetetty: 16 Kesä 2018 23:35
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Vähän samaa teemaa sivuten: Joshkar Olassa vietettiin tänään Marimaan kesäjuhlia, jonne vaikutti kokoontuneen väkeä ympäri marialuetta, sekä lisäksi virolaisia Viljandista ja Tallinnasta. Kannattaa käydä, jos mahdollista. Oikein hauskat juhlat ja marit ovat vilpittömän tyytyväisiä suomalaisvieraista.

Re: Metsälappalaispäivillä mm. J. Häkkinen

ViestiLähetetty: 17 Kesä 2018 10:18
Kirjoittaja Jaska
Kinaporin kalifi kirjoitti:Vähän samaa teemaa sivuten: Joshkar Olassa vietettiin tänään Marimaan kesäjuhlia, jonne vaikutti kokoontuneen väkeä ympäri marialuetta, sekä lisäksi virolaisia Viljandista ja Tallinnasta. Kannattaa käydä, jos mahdollista. Oikein hauskat juhlat ja marit ovat vilpittömän tyytyväisiä suomalaisvieraista.

Ei muuta vikaa kuin että nuo paikat ovat Venäjän maassa...

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

ViestiLähetetty: 29 Kesä 2018 18:36
Kirjoittaja Jaska
*RUMMUTUSTA JA VISPILÄÄ*

Tärppi:
Kemin Lapin saamelaismurteet jakautuivat kolmeen erilaiseen murreryhmään.

Kuva

P.S. Ja ne eivät ole inarinsaame, koltansaame ja keminsaame. Kartta kuvastaa tutkimustilannetta ennen tutkimusta.

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

ViestiLähetetty: 30 Kesä 2018 17:18
Kirjoittaja jussipussi
Jaska kirjoitti:*RUMMUTUSTA JA VISPILÄÄ*

Tärppi:
Kemin Lapin saamelaismurteet jakautuivat kolmeen erilaiseen murreryhmään.

Kuva

P.S. Ja ne eivät ole inarinsaame, koltansaame ja keminsaame. Kartta kuvastaa tutkimustilannetta ennen tutkimusta.


Luin Metsälappalaispäivien mainoslehtisesestä tekemäsi jutun: Metsälappalaisten kieli elää lainasanoissa ja paikannimissä.

Olet löytänyt keminsaamesta kolme murretta, jotka olet nimennyt länsikeminsaameksi, itäkeminsaameksi ja Kuusamon saameksi. Perusteena jutussa oli murusta sanan vaihtelu ja Särjenävaara ja Satjana- aapa, joilla osaat perustella niiden tulevan eri saamen murteista, jotta yleensä tuollaisiin suomalaisiin muotoihin päädyttäisiin.

Itselleni tuli mieleen, että voiko erilaiset lainautumiset joissain tapauksissa aiheutua siitä, että sanoja lainailivat toisaalla karjalaiset, jossain pohjalaiset, ja jossain myöhemmin savolaiset?

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

ViestiLähetetty: 02 Heinä 2018 13:52
Kirjoittaja Jaska
jussipussi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:*RUMMUTUSTA JA VISPILÄÄ*

Tärppi:
Kemin Lapin saamelaismurteet jakautuivat kolmeen erilaiseen murreryhmään.

Kuva

P.S. Ja ne eivät ole inarinsaame, koltansaame ja keminsaame. Kartta kuvastaa tutkimustilannetta ennen tutkimusta.


Luin Metsälappalaispäivien mainoslehtisesestä tekemäsi jutun: Metsälappalaisten kieli elää lainasanoissa ja paikannimissä.

Olet löytänyt keminsaamesta kolme murretta, jotka olet nimennyt länsikeminsaameksi, itäkeminsaameksi ja Kuusamon saameksi. Perusteena jutussa oli murusta sanan vaihtelu ja Särjenävaara ja Satjana- aapa, joilla osaat perustella niiden tulevan eri saamen murteista, jotta yleensä tuollaisiin suomalaisiin muotoihin päädyttäisiin.

Itselleni tuli mieleen, että voiko erilaiset lainautumiset joissain tapauksissa aiheutua siitä, että sanoja lainailivat toisaalla karjalaiset, jossain pohjalaiset, ja jossain myöhemmin savolaiset?

Se lehtijuttu on hyvin lyhyt esitys metsälappalaispäivien näkökulmasta, eli siitä, miten metsälappalaisten kieli (keminsaame) elää. On siis kaksi eri asiaa:
1. Äännehistoriallinen tutkimukseni keminsaamen murteista säilyneiden kielennäytteiden pohjalta.
2. Sen tulosten pohjalta bongatut satunnaiset esimerkit siitä, miten tuo murrevaihtelu näkyy edelleen lainasanoissa ja paikannimissä. Tästä on kyse esitelmässä ja tuossa lehtijutussa.

Selvennän tätä eroa itse esitelmässä.

Keminsaamelaisten sulautuessa 1700-luvulta alkaen alueella ei ollut erikseen karjalaisia, pohjalaisia jne., vaan sekoittumisen seurauksena syntyneiden peräpohjalaismurteiden puhujia. Kemin Lappi näkyy vielä murrerajoina:
https://journal.fi/virittaja/article/view/40001
(Mantila, Harri 2000: Lapin rajat ja murrerajat)

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

ViestiLähetetty: 02 Heinä 2018 16:25
Kirjoittaja jussipussi
Jaska kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:*RUMMUTUSTA JA VISPILÄÄ*

Tärppi:
Kemin Lapin saamelaismurteet jakautuivat kolmeen erilaiseen murreryhmään.

Kuva

P.S. Ja ne eivät ole inarinsaame, koltansaame ja keminsaame. Kartta kuvastaa tutkimustilannetta ennen tutkimusta.


Luin Metsälappalaispäivien mainoslehtisesestä tekemäsi jutun: Metsälappalaisten kieli elää lainasanoissa ja paikannimissä.

Olet löytänyt keminsaamesta kolme murretta, jotka olet nimennyt länsikeminsaameksi, itäkeminsaameksi ja Kuusamon saameksi. Perusteena jutussa oli murusta sanan vaihtelu ja Särjenävaara ja Satjana- aapa, joilla osaat perustella niiden tulevan eri saamen murteista, jotta yleensä tuollaisiin suomalaisiin muotoihin päädyttäisiin.

Itselleni tuli mieleen, että voiko erilaiset lainautumiset joissain tapauksissa aiheutua siitä, että sanoja lainailivat toisaalla karjalaiset, jossain pohjalaiset, ja jossain myöhemmin savolaiset?

Se lehtijuttu on hyvin lyhyt esitys metsälappalaispäivien näkökulmasta, eli siitä, miten metsälappalaisten kieli (keminsaame) elää. On siis kaksi eri asiaa:
1. Äännehistoriallinen tutkimukseni keminsaamen murteista säilyneiden kielennäytteiden pohjalta.
2. Sen tulosten pohjalta bongatut satunnaiset esimerkit siitä, miten tuo murrevaihtelu näkyy edelleen lainasanoissa ja paikannimissä. Tästä on kyse esitelmässä ja tuossa lehtijutussa.

Selvennän tätä eroa itse esitelmässä.

Keminsaamelaisten sulautuessa 1700-luvulta alkaen alueella ei ollut erikseen karjalaisia, pohjalaisia jne., vaan sekoittumisen seurauksena syntyneiden peräpohjalaismurteiden puhujia. Kemin Lappi näkyy vielä murrerajoina:
https://journal.fi/virittaja/article/view/40001
(Mantila, Harri 2000: Lapin rajat ja murrerajat)


Juu, ymmärsin toki ettei pikku juttu ollut koko tutkimuksesi.

Hyvä selvennys tämä. Ajattelin vain, että kun kerran jo 1000 luvulla suomalaistalonpojat olivat Tornionlaaksossa saakka, jopa hieman ennen niin eikös siellä lainaajina ole olleet lähinnä länsisuomalaiset. Nämä etenivät myöhemmin myös Kemin Lappiin varsinkin Kittilän, Sodankylän ja Savukosken suuntiin. Kuusamon alueella taas lainailu tapahtui myöhemmin juuri mainitsemasi 1700-luvun tienoilla. Silloin savolaisten toimesta. Kuolajärvi on siinä välissä. Varmaan lainailu sekä lännestä, että etelästä myös vienalaiset ovat siellä vaikuttaneet. Kuolajärvellä myös vasta 1700 luvulla, mutta mieluummin myöhemmin kuin Kuusamossa. En tiedä sitten miten 1300-luvulta alkanut karjalaisvaikutus soppaa hämmentää.

Ymmärsin kyllä, että sinä perustat tutkimuksesi osaltaan siihen, että lainaajamurre on yksi ja sama peräpohjalaismurre. Mutta mites siinä sisällä olevat vaihtelut? Minusta Sallan murre on kovasti erilaista kuin Tornionlaakson murre tai vaikka Savukosken murre. Ovatko ne kuitenkin niin samanlaisia että ne eivät voi selittää paikannimien eroja? Vai meneekö se niin, että peräpohjalaimurteet ovat jakautuneet myöhemmin, esim vasta 1700 luvun jälkeen?

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

ViestiLähetetty: 02 Heinä 2018 17:07
Kirjoittaja Jaska
En oleta mitään lainaajamurteesta vaan katson, miten keminsaamen murteet selittävät vaihtelua.

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

ViestiLähetetty: 02 Heinä 2018 18:00
Kirjoittaja jussipussi
Jaska kirjoitti:En oleta mitään lainaajamurteesta vaan katson, miten keminsaamen murteet selittävät vaihtelua.


Ok.

Kysyn näin: Jos vaikka murusta sanan keminsaamelainen vastine olisi ollut sama kuin inarinsaamessa eli moorast (karkeasti kirjoitettuna) niin lainautuisiko se paikannimenä samanlaiseksi, jos lainaaja on savolainen, pohjalainen tai Karjalainen?

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

ViestiLähetetty: 02 Heinä 2018 20:16
Kirjoittaja Jaska
Kyllä sen pitäisi, koska kaikissa näissä murteissa on samat äänteet eli sama suodatin, jonka läpi saamen sana lainataan. Konsonantistossa on eroja, esim karjalassa c (ts).

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

ViestiLähetetty: 02 Heinä 2018 22:34
Kirjoittaja jussipussi
Jaska kirjoitti:Kyllä sen pitäisi, koska kaikissa näissä murteissa on samat äänteet eli sama suodatin, jonka läpi saamen sana lainataan. Konsonantistossa on eroja, esim karjalassa c (ts).


Kiitti.