Switch to full style
Tänne kaikki mikä ei muualle sovi.
Lähetä vastaus

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

03 Heinä 2018 00:15

jussipussi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Kyllä sen pitäisi, koska kaikissa näissä murteissa on samat äänteet eli sama suodatin, jonka läpi saamen sana lainataan. Konsonantistossa on eroja, esim karjalassa c (ts).


Kiitti.

Toki on mahdollista, että eri murteisiin lainataan sana erinäköisenä ihan sattumalta. Vieraita sanoja lainattaessa sanahahmon assosioiminen johonkin tuttuun sanaan helpottaa sen muistamista, mutta vääristää äännekorvausta.

Silloin kun murresana vastaa kyseisen alueen saamelaismurteen äännehistoriallisesti ennustettua äänneasua, ei ole tarvetta etsiä sen kauempaa selitystä. Sitten jos tämä ehto ei toteudu, pitää selitystä hakea muualta.

Yksi mahdollinen vokaaliesimerkki tuli mieleeni: savo-karjalassahan on oa-diftongi kuten saamessakin. Joissain paikannimissä tiedetään suomalaisten korvanneen saamen *oa:n suomen uo:lla, koska läntisemmissä murteissa ei oa-diftongia ollut. Savo-karjalaisella alueella olettaisi, että saamen *oa olisi korvattu oa:lla. (Kunhan laina on myöhäisempi kuin savolaismurteen leviäminen laajoille alueille, eli alle 500 vuotta vanha.)

Yksöisvokaaleja suomen murteissa riittää jopa enemmän kuin saamessa, joten ne eivät vääristä lainautumisen äännekorvausta. Vain vanhakantaisen saamen *ë on tuottanut ongelmia. Sen korvaaminen i:llä tai e:llä näyttää kuitenkin olevan sattumanvaraista eikä valinta seuraa murrealueita.

Saamen affrikaatta on voitu karjalan kielessä korvata affrikaatalla: *ćiekćë --> čiekso ~ čieksa, kun taas suomen kielessä etuvokaalisessa ympäristössä k:lla: kiekki. Sanan sisällä S *ć on korvattu aiemmin etelämpänä esim. t(t):llä, myöhemmin Lapissa jo ts:llä (autti, autsi, äytsi < S *āvćē).

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

05 Heinä 2018 04:37

Linkkiä tyrkkää linkin takana:
viewtopic.php?p=49845#p49845

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

05 Heinä 2018 09:29

Jaska kirjoitti:Linkkiä tyrkkää linkin takana:
viewtopic.php?p=49845#p49845

Mielenkiintoista, suuri kiitos. Hieman odotetusti liittyen nimeen Känespella: jos suomen (tai tässä kai lähinnä savon) ö on säännöllisesti sompionsaamessa e, niin taustalla voisi olla kehitys saamen *Känespola, vrt. esim. Polla-autto, Pollajänkkä tai Pollojärvi, Pollovuoma, josta savon > Känespöllä:n kautta takaisin saameen > Känespella? Saamelaissuvussa puhuttiin jossain välissä esim. kotivävyn innostamana savoa, kunnes palattiin taas saameen?

Pöllä voi olla heinäinen saarikin, mutta minusta kyse on lähinnä (vetisestä) heinäntekopaikasta, luonnonniitystä. Jos paikka ei olisi vetinen, siinä kasvaisi puita, ei heinää.

P.S. asiaa sivuten: Vesilahden nimet Polli (pelto) ja Kuriseva (viereinen pelto) ja Kurisevankorpi (edellisen viereinen pelto, nimen perusteella vanha suo) sisältänevät kaikki vastaavan (vetisen) heinäntekopaikan nimen, vrt. esim. Kurisevansuo Kokemäellä, Lohjan Kurisuo ja miksei jopa Rymättylän Heinäisten Kurinen. Kurisijan muinaisjäännös Seitajärvellä saattaisi selittyä vastaavalla tavalla. Mutta, mikäs se kuri- tässä on? Ehkä guorra, guorru "kesällä kuivuva lampi (tai yleisemmin ranta-tms. alue)"? Salon Kurike-pelto, Virolahden Kurimus-pelto ja Someron Kurinpelto liittynevät samaaan sarjaan.

Oma lukunsa on pyöli-nimistö, jonka olen aiemmin automaattisesti liittänyt böle "kylä" -pohjaan. Mutta, ehkä pyölit jossain ovatkin *pola-nimiä, esim. Somerolla Kurinpellon vieressä Pyöli (pelto) ja Pyölinjoki, myös talo Pyöli. Tämä tarkoittaisi sitä, että saamessa osa *pola-sanastosta olisi hakeutunut muotoon ?*puola, buola tms., mutta osa ei? Paikannimissä näin kai voisi käydäkin, ilmeisesti *puola:t olisivat siloin uudempaa sanastoa?

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

05 Heinä 2018 10:20

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Linkkiä tyrkkää linkin takana:
viewtopic.php?p=49845#p49845

Mielenkiintoista, suuri kiitos. Hieman odotetusti liittyen nimeen Känespella: jos suomen (tai tässä kai lähinnä savon) ö on säännöllisesti sompionsaamessa e, niin taustalla voisi olla kehitys saamen *Känespola, vrt. esim. Polla-autto, Pollajänkkä tai Pollojärvi, Pollovuoma, josta savon > Känespöllä:n kautta takaisin saameen > Känespella? Saamelaissuvussa puhuttiin jossain välissä esim. kotivävyn innostamana savoa, kunnes palattiin taas saameen?

Pöllä voi olla heinäinen saarikin, mutta minusta kyse on lähinnä (vetisestä) heinäntekopaikasta, luonnonniitystä. Jos paikka ei olisi vetinen, siinä kasvaisi puita, ei heinää.

P.S. asiaa sivuten: Vesilahden nimet Polli (pelto) ja Kuriseva (viereinen pelto) ja Kurisevankorpi (edellisen viereinen pelto, nimen perusteella vanha suo) sisältänevät kaikki vastaavan (vetisen) heinäntekopaikan nimen, vrt. esim. Kurisevansuo Kokemäellä, Lohjan Kurisuo ja miksei jopa Rymättylän Heinäisten Kurinen. Kurisijan muinaisjäännös Seitajärvellä saattaisi selittyä vastaavalla tavalla. Mutta, mikäs se kuri- tässä on? Ehkä guorra, guorru "kesällä kuivuva lampi (tai yleisemmin ranta-tms. alue)"? Salon Kurike-pelto, Virolahden Kurimus-pelto ja Someron Kurinpelto liittynevät samaaan sarjaan.

Oma lukunsa on pyöli-nimistö, jonka olen aiemmin automaattisesti liittänyt böle "kylä" -pohjaan. Mutta, ehkä pyölit jossain ovatkin *pola-nimiä, esim. Somerolla Kurinpellon vieressä Pyöli (pelto) ja Pyölinjoki, myös talo Pyöli. Tämä tarkoittaisi sitä, että saamessa osa *pola-sanastosta olisi hakeutunut muotoon ?*puola, buola tms., mutta osa ei? Paikannimissä näin kai voisi käydäkin, ilmeisesti *puola:t olisivat siloin uudempaa sanastoa?


Itse kannatan - luonnollisesti - aiemmin Pello-ketjussa esittämääni ganes + bealle (karkeasti kirjoitettuna) eli maahisen puoli.

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

05 Heinä 2018 23:02

Kinaporin kalifi kirjoitti:Oma lukunsa on pyöli-nimistö, jonka olen aiemmin automaattisesti liittänyt böle "kylä" -pohjaan. Mutta, ehkä pyölit jossain ovatkin *pola-nimiä, esim. Somerolla Kurinpellon vieressä Pyöli (pelto) ja Pyölinjoki, myös talo Pyöli. Tämä tarkoittaisi sitä, että saamessa osa *pola-sanastosta olisi hakeutunut muotoon ?*puola, buola tms., mutta osa ei? Paikannimissä näin kai voisi käydäkin, ilmeisesti *puola:t olisivat siloin uudempaa sanastoa?

Tarkemmin ajateltuna näissä pyöli-nimissä on tosiaan taustalla böle, esim. suo on raivattu (vero-)pelloksi, eivätkä ne siis liity pöllä-tyypin nimiin.

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

11 Heinä 2018 10:29

Mites keikka meni? Tuliko mitään uutta aiheeseen liittyen tai sen liepeiltä?

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

12 Heinä 2018 21:15

jussipussi kirjoitti:Mites keikka meni? Tuliko mitään uutta aiheeseen liittyen tai sen liepeiltä?

Sulatellaan, sulatellaan...

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

12 Heinä 2018 21:25

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Linkkiä tyrkkää linkin takana:
viewtopic.php?p=49845#p49845

Mielenkiintoista, suuri kiitos. Hieman odotetusti liittyen nimeen Känespella: jos suomen (tai tässä kai lähinnä savon) ö on säännöllisesti sompionsaamessa e, niin taustalla voisi olla kehitys saamen *Känespola, vrt. esim. Polla-autto, Pollajänkkä tai Pollojärvi, Pollovuoma, josta savon > Känespöllä:n kautta takaisin saameen > Känespella? Saamelaissuvussa puhuttiin jossain välissä esim. kotivävyn innostamana savoa, kunnes palattiin taas saameen?

Eli mahdollisuuksia:
1. sm. pöllä --> som pella --> sm. pella
2. saa *pola --> savo pöllä --> som pella --> sm. pella

Mihinkäs siis perustuisi tuo savolainen ö-substituutio?

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

12 Heinä 2018 22:03

Jaska kirjoitti:Mihinkäs siis perustuisi tuo savolainen ö-substituutio?

Jos oikein muistan, Itkonen (EDIT vai sittenkin Ruoppila tai Rytkönen?) totesi o>ö -substituution levittäytyvän Savoon Kannakselta mutta varsinaisesti taustalla voisi olla Alutagusen tms. rannikon vastaava muunnos e,o > õ, mutta myös ihan vain > ö. Lainaan paria omaa aiempaa viestiäni tältä osin:

"Viitson mukaan o>õ liittyy lähinnä keskisen Vaivaran murteeseen ja Vaivaran kihlakunta näkyy seurailevan Narva-jokea Suomenlahdelta Peipsille."

ja...

"Pari huomiota liittyen o>õ ja o>ö-muunnoksiin Viron koillisrannikon murteissa. Lähteenä lähinnä Mari Mustin kirja Kirderanniku murre. Myös Wiik on kommentoinut asiaa.

Alutagusen ns. õ-murrealue kattaa Luganusen, Jõhvin, Iisakun ja Länsi-Vaivaran. Alueelle on tyypillista sekä e>õ että o>õ. Jälkimmäinen lähinnä osassa rannikkoa, mm. Prangli, Kolga, Kuusalu, Haljala, Jõhvi.

Koillisrannikon itäryhmän muodostavat Luganusen, Jõhvin, Iisakun ja Vaivaran murteet. Näissä Viron pohjoismurre on sekoittunut Viron itämurteiden ja koillispuoleisten imsukielten kanssa. Kompaktin alaryhmän muodostavat Alutagusen vatjalaispohjaiset murteet l. Luganusen, Jõhvin, Iisakun ja Vaivaran länsiosa. Vaivaran rannikko- ja idän-koillisen puolen murteet mm. Kudrukylä ovat selvästi inkeriläis- ja inkeroisvaikutteisia. Must korostaa erityisesti Alutagusen yhteyksiä itäryhmän murteisiin ja vatjaan ja toteaa mm. Iisakun keski- ja eteläosassa asuneen virolais-venäläis-vatjalais-inkerois-sekakansan. Tämän sekakansan jäljet, "rahvastiku- ja kultuurielementid", jatkuvat Pepsin rantaa seuraillen aina Setumaalle asti.

Mielestäni tämän sekakansan jäljet näkyvät myös rannikon pohjoispuolella ja juurikin em. Lappeenranta-Kouvola-Mikkeli-kolmiossa, Virolahden pohjoispuolella."

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

13 Heinä 2018 10:37

Känespella on muuten joissain kartoissa kirjoitettu Känespello.

Pöllä nimeämisperusteena tuntuu tällaisen kalliotöppäreen nimenä oudolta. Pöllänkukkula taas tuntuu luontevalta, koska kukkula on sellaisten jänkkien ympäröiminä, jotka vaikuttavat pontentiaalisilta heinäntekopaikoilta ja kukkula on nimetty hrinäntekopaikan kukkulaksi. Känespella tapauksessa itse kukkulan pitäisi olla jotenkin heinäinen tai suoraan "pöllämainen".

Ohessa linkki papin tekemään yt-pätkään paikasta.

https://youtu.be/cYU0rLmsMVg

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

13 Heinä 2018 12:30

jussipussi kirjoitti:Känespella on muuten joissain kartoissa kirjoitettu Känespello.

Pöllä nimeämisperusteena tuntuu tällaisen kalliotöppäreen nimenä oudolta. Pöllänkukkula taas tuntuu luontevalta, koska kukkula on sellaisten jänkkien ympäröiminä, jotka vaikuttavat pontentiaalisilta heinäntekopaikoilta ja kukkula on nimetty hrinäntekopaikan kukkulaksi. Känespella tapauksessa itse kukkulan pitäisi olla jotenkin heinäinen tai suoraan "pöllämainen".

Ohessa linkki papin tekemään yt-pätkään paikasta.

https://youtu.be/cYU0rLmsMVg

Känespellakin on soiden ympäröimä kohouma kuten Pöllänkukkula, toki korkeampi.
Pello-nimetkin rajoittuvat siihen yhteen tunnettuun länsirajalla - mikä näitä kahta paikkaa yhdistäisi, että nimen loppuosa olisi yhteinen? Siis mikä olisi nimeämismotiivi 'puoli'?

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

13 Heinä 2018 12:53

Jaska kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:Känespella on muuten joissain kartoissa kirjoitettu Känespello.

Pöllä nimeämisperusteena tuntuu tällaisen kalliotöppäreen nimenä oudolta. Pöllänkukkula taas tuntuu luontevalta, koska kukkula on sellaisten jänkkien ympäröiminä, jotka vaikuttavat pontentiaalisilta heinäntekopaikoilta ja kukkula on nimetty hrinäntekopaikan kukkulaksi. Känespella tapauksessa itse kukkulan pitäisi olla jotenkin heinäinen tai suoraan "pöllämainen".

Ohessa linkki papin tekemään yt-pätkään paikasta.

https://youtu.be/cYU0rLmsMVg

Känespellakin on soiden ympäröimä kohouma kuten Pöllänkukkula, toki korkeampi.
Pello-nimetkin rajoittuvat siihen yhteen tunnettuun länsirajalla - mikä näitä kahta paikkaa yhdistäisi, että nimen loppuosa olisi yhteinen? Siis mikä olisi nimeämismotiivi 'puoli'?


Pelloketjussa asiasta mainitsin. Silloin kun sen kirjoitin, minulla oli päässäni kuva haljenneesta kalliosta. Paikalla kulkiessani katselin ko paikkaa hakkuun takaa ja matkaakin oli turhan paljon siitä sitten ajattelin että siinä on kaksi puoliskoa.

Nyttemmin kun tuota ilmakuvasta ja paikanpäältä videoituna katsoo niin se ei ole oikein hyvä motiivi nimeämiselle. Käynpä katsomassa kun on kulkua Itä-Lappiin.

Mutta kyllähän tuo nyt peikon pesäksi sopisi. Toinen puoli olisi tällöin korkeampi osa vaaraa siin lännempänä.

Pöllänkukkula on paikkana vastaava mutta se on nimetty viereisen hrinäntekopaikan eli pöllän kukkulaksi. Känespella taas pitäisi itsessään olla pöllä. Eihän se viittaa viereiseen jänkkään. Ellei tässä sitten ole vastaava nimeäminen kuin pirunpelto. Eli kyseessä olisi maahisen pöllä = pirunpelto?

Ei niitä Pello paikkoja ole kyllä muutenkaan useita. Mites se kantasaamen pele kääntyisi keminsaamen kautta Suomeen?

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

13 Heinä 2018 16:59

Mites tuo, Maahisen nappi tai nappula?

Boallu siis.

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... 23&sivu=45

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

13 Heinä 2018 22:02

jussipussi kirjoitti:Ellei tässä sitten ole vastaava nimeäminen kuin pirunpelto. Eli kyseessä olisi maahisen pöllä = pirunpelto?

Hyvä ja ennakkoluuloton ehdotus. Ehkä kumpareen tuntumasta löytyy kuin löytyykin pirunpeltoa, tässä siis oikeastaan maahisenniittyä.

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

14 Heinä 2018 09:58

jussipussi kirjoitti:Mites tuo, Maahisen nappi tai nappula?

Boallu siis.

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... 23&sivu=45

Ainoa minun tuntema pirunpelto -ja hyvin komea onkin- on Ulvilassa Paluksen kylässä. Palus selitetään jossakin porojen laiduntamiseen liittyväksi saamelaisperäiseksi nimeksi, en muista valitettavasti sen tarkemmin. Jaskalle: voisiko Palus liittyä jotenkin tähän boallu-sanaan?

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

14 Heinä 2018 10:17

Pikku-Höpöhöpö kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:Mites tuo, Maahisen nappi tai nappula?

Boallu siis.

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... 23&sivu=45

Ainoa minun tuntema pirunpelto -ja hyvin komea onkin- on Ulvilassa Paluksen kylässä. Palus selitetään jossakin porojen laiduntamiseen liittyväksi saamelaisperäiseksi nimeksi, en muista valitettavasti sen tarkemmin. Jaskalle: voisiko Palus liittyä jotenkin tähän boallu-sanaan?

Sivullisen huomiona esitän että Ulvilan Palusjärvi ja Vesilahden Palujärvi näyttävät oudosti baltin *pala "vetinen heinäntekopaikka, -suo" -sanan johdoksilta. Kaakkois- ja Etelä-Virossa sana esiintyy muodossa palo, mikä muualla virossa tarkoittaa ihan vain paloa, siis "palanutta". Liittyisi siis varsin suurella todennäköisyydellä laiduntamisen, mutta tuskin porojen laiduntamiseen.

P.S. aihetta on jo näemmä sivuttu foorumilla ja siihen liittyen:

"Kullaan Palusjärvi taas vertautuu luontevasti saamen sanaan bálggus’poron, peuran elinpiiri’; vrt. myös saamen bálggis ’polku’ ja koltansaamen paalkgâs ’porojen, peurojen kesälaidun."

http://www.kotikielenseura.fi/virittaja ... 003_99.pdf

Palus-kannasta puuttuu k, mutta hieman pohjoisempaa Alavukselta löytyy kyllä Palkuskytö (pelto, entinen suo) ja Palkuskallio. Teuvasta löytyy Palkusmäki, Siikaisista Palkuskalliot. Kun palus-kannassa on kuitenkin s, ehkä kyseessä on sittenkin pal(k)us-nimistö?

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

14 Heinä 2018 10:26

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Pikku-Höpöhöpö kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:Mites tuo, Maahisen nappi tai nappula?

Boallu siis.

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... 23&sivu=45

Ainoa minun tuntema pirunpelto -ja hyvin komea onkin- on Ulvilassa Paluksen kylässä. Palus selitetään jossakin porojen laiduntamiseen liittyväksi saamelaisperäiseksi nimeksi, en muista valitettavasti sen tarkemmin. Jaskalle: voisiko Palus liittyä jotenkin tähän boallu-sanaan?

Sivullisen huomiona esitän että Ulvilan Palusjärvi ja Vesilahden Palujärvi näyttävät oudosti baltin *pala "vetinen heinäntekopaikka, -suo" -sanan johdoksilta. Kaakkois- ja Etelä-Virossa sana esiintyy muodossa palo, mikä muualla virossa tarkoittaa ihan vain paloa, siis "palanutta". Liittyisi siis varsin suurella todennäköisyydellä laiduntamisen, mutta tuskin porojen laiduntamiseen.


Tuota algua katsellessani siellä oli jokin saamen versio sanasta boallu kirjattu polo, kantasaame taisi olla. Oot olivat tosin puolikkaita, en tiedä miten ääntyy. Osin siksikin tätä vaihtoehtoa esitin, kun tuo pöllä tuntuu olevan yhteydessä pola, pala jne sanastoon.

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

15 Heinä 2018 00:52

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Pikku-Höpöhöpö kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:Mites tuo, Maahisen nappi tai nappula?

Boallu siis.

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... 23&sivu=45

Ainoa minun tuntema pirunpelto -ja hyvin komea onkin- on Ulvilassa Paluksen kylässä. Palus selitetään jossakin porojen laiduntamiseen liittyväksi saamelaisperäiseksi nimeksi, en muista valitettavasti sen tarkemmin. Jaskalle: voisiko Palus liittyä jotenkin tähän boallu-sanaan?

Sivullisen huomiona esitän että Ulvilan Palusjärvi ja Vesilahden Palujärvi näyttävät oudosti baltin *pala "vetinen heinäntekopaikka, -suo" -sanan johdoksilta. Kaakkois- ja Etelä-Virossa sana esiintyy muodossa palo, mikä muualla virossa tarkoittaa ihan vain paloa, siis "palanutta". Liittyisi siis varsin suurella todennäköisyydellä laiduntamisen, mutta tuskin porojen laiduntamiseen.

P.S. aihetta on jo näemmä sivuttu foorumilla ja siihen liittyen:

"Kullaan Palusjärvi taas vertautuu luontevasti saamen sanaan bálggus’poron, peuran elinpiiri’; vrt. myös saamen bálggis ’polku’ ja koltansaamen paalkgâs ’porojen, peurojen kesälaidun."

http://www.kotikielenseura.fi/virittaja ... 003_99.pdf

Palus-kannasta puuttuu k, mutta hieman pohjoisempaa Alavukselta löytyy kyllä Palkuskytö (pelto, entinen suo) ja Palkuskallio. Teuvasta löytyy Palkusmäki, Siikaisista Palkuskalliot. Kun palus-kannassa on kuitenkin s, ehkä kyseessä on sittenkin pal(k)us-nimistö?

Joo, tuo lienee paras selitys Palus-nimille. Vanhemmassa sanassa saamen *g olisi joko kadonnut kuten spirantit laajalti murteissa tai sitten lainattaessa jätettä "heikkona" äänteenä ilman korvaavaa äännettä. Pohjoisempana/myöhemmin? se olisi korvattu k:lla.

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

15 Heinä 2018 00:55

jussipussi kirjoitti:Mites tuo, Maahisen nappi tai nappula?

Boallu siis.

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... 23&sivu=45

Tuota algua katsellessani siellä oli jokin saamen versio sanasta boallu kirjattu polo, kantasaame taisi olla. Oot olivat tosin puolikkaita, en tiedä miten ääntyy. Osin siksikin tätä vaihtoehtoa esitin, kun tuo pöllä tuntuu olevan yhteydessä pola, pala jne sanastoon.

"Puolikkaat" o:t ovat o:n ja a:n välisiä äänteitä, ja usein ne rekonstruoidaan jo kantasaameen oa-diftongina. Savo-karjalaisissa murteissa odotuksenmukainen korvaus olisi oa, muualla joko o tai uo (tunnettujen paikannimien perusteella).

Pella tai Pöllä-nimiin tätä sanaa ei äänteellisistä syistä ole helppo yhdistää.

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

16 Heinä 2018 00:21

Mites tuo edellä mainitsemani: Nyppylä on maahisen puoli ja korkeampi tasainen laki on suomalaisen puoli? Et kommentoinut sitäkään, miksi vaara tai kallionyppylä olisi pöllä?
Lähetä vastaus