Switch to full style
Tänne kaikki mikä ei muualle sovi.
Lähetä vastaus

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

16 Heinä 2018 01:08

jussipussi kirjoitti:Mites tuo edellä mainitsemani: Nyppylä on maahisen puoli ja korkeampi tasainen laki on suomalaisen puoli?

Kai se olisi mahdollista, jos kansanperinteestä löytyisi jotain tukea tällaiselle jaolle.

jussipussi kirjoitti:Et kommentoinut sitäkään, miksi vaara tai kallionyppylä olisi pöllä?

Pöllä on 'heinää kasvava saari', mutta ne jotka ovat suolla eivätkä vedessä, ovat yleensä kohoumia. Pöllänkukkula ja Känespella ovat nimenomaan soiden keskellä olevia kohoumia. Heinän kasvamisesta en osaa sanoa, kun en ole käynyt paikanpäällä.

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

16 Heinä 2018 01:53

Jaska kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:Mites tuo edellä mainitsemani: Nyppylä on maahisen puoli ja korkeampi tasainen laki on suomalaisen puoli?

Kai se olisi mahdollista, jos kansanperinteestä löytyisi jotain tukea tällaiselle jaolle.

jussipussi kirjoitti:Et kommentoinut sitäkään, miksi vaara tai kallionyppylä olisi pöllä?

Pöllä on 'heinää kasvava saari', mutta ne jotka ovat suolla eivätkä vedessä, ovat yleensä kohoumia. Pöllänkukkula ja Känespella ovat nimenomaan soiden keskellä olevia kohoumia. Heinän kasvamisesta en osaa sanoa, kun en ole käynyt paikanpäällä.


Kai nyt noista Kettusin kuvista näet. Ei mitään heinää

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

16 Heinä 2018 10:12

Jaska kirjoitti:Pöllä on 'heinää kasvava saari', mutta ne jotka ovat suolla eivätkä vedessä, ovat yleensä kohoumia.

Pöllä on yleisesti ottaen vain heinää kasvava hetteikkö, voi olla myös saaressa. Pöllä voi olla esim. vetinen lahdenpohjukka, suo tai muu sellainen, kunhan siitä saa heinää. Liian kuivana se alkaisi kasvamaan puuta.

Toisaalta taas esim. Pöllänvuorella ei tuskin kasvaa heinää, vaan sen vieressä.

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

16 Heinä 2018 13:10

jussipussi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:Mites tuo edellä mainitsemani: Nyppylä on maahisen puoli ja korkeampi tasainen laki on suomalaisen puoli?

Kai se olisi mahdollista, jos kansanperinteestä löytyisi jotain tukea tällaiselle jaolle.

jussipussi kirjoitti:Et kommentoinut sitäkään, miksi vaara tai kallionyppylä olisi pöllä?

Pöllä on 'heinää kasvava saari', mutta ne jotka ovat suolla eivätkä vedessä, ovat yleensä kohoumia. Pöllänkukkula ja Känespella ovat nimenomaan soiden keskellä olevia kohoumia. Heinän kasvamisesta en osaa sanoa, kun en ole käynyt paikanpäällä.


Kai nyt noista Kettusin kuvista näet. Ei mitään heinää

Ikivanhat kuvat eivät todista mitään. Esimerkiksi puuraja on Lapissa muuttunut valtavasti muutamassa vuosikymmenessäkin. [MUOX: Jos viittasit videoon, se toki on uusi.] Lisäksi heinä kasvaa vain tiettyyn aikaan vuodesta, kuten varmasti tiedät. Ruska-aika ei ole heinäaikaa.

Sitä paitsi maahisen pöllä voi olla erilainen kuin ihmisen pöllä - maahisten maailmassa moni asia on käänteisesti. Karu kalliolaki tai rakkakivikko voisi siis hyvin olla nimeämismotiiviltaan "maahisen pöllä".

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

16 Heinä 2018 13:17

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Pöllä on 'heinää kasvava saari', mutta ne jotka ovat suolla eivätkä vedessä, ovat yleensä kohoumia.

Pöllä on yleisesti ottaen vain heinää kasvava hetteikkö, voi olla myös saaressa. Pöllä voi olla esim. vetinen lahdenpohjukka, suo tai muu sellainen, kunhan siitä saa heinää. Liian kuivana se alkaisi kasvamaan puuta.

Eri alueilla merkityksessä voi olla erilaisia vivahteita. Suomen murteiden sanakirja antaa yleisimmäksi merkitykseksi 'heinää kasvava saari', ja sellaisia Pöllä-nimiä Lapistakin löytyy.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Toisaalta taas esim. Pöllänvuorella ei tuskin kasvaa heinää, vaan sen vieressä.

Aivan. Jos paikannimen alkuosa on Pöllän-, kyseinen paikka ei itse ole se pöllä vaan vain nimetty pöllän mukaan.

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

16 Heinä 2018 13:42

Jaska kirjoitti:Sitä paitsi maahisen pöllä voi olla erilainen kuin ihmisen pöllä - maahisten maailmassa moni asia on käänteisesti. Karu kalliolaki tai rakkakivikko voisi siis hyvin olla nimeämismotiiviltaan "maahisen pöllä".

Juuri näin. Minusta Jussipussin alkuperäinen idea on erinomainen, jos Kenespellan laki on oikein karu.

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

16 Heinä 2018 14:03

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Sitä paitsi maahisen pöllä voi olla erilainen kuin ihmisen pöllä - maahisten maailmassa moni asia on käänteisesti. Karu kalliolaki tai rakkakivikko voisi siis hyvin olla nimeämismotiiviltaan "maahisen pöllä".

Juuri näin. Minusta Jussipussin alkuperäinen idea on erinomainen, jos Kenespellan laki on oikein karu.

Jussipussi siis ehdotti pella-elementin taustalle saamen sanaa *pealee 'puoli'; se on toki edelleen mahdollinen. Mutta tuolla esittämälläni logiikalla se voisi tulla myös sanasta *pella <-- sm. pöllä.

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

16 Heinä 2018 14:16

Jaska kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Sitä paitsi maahisen pöllä voi olla erilainen kuin ihmisen pöllä - maahisten maailmassa moni asia on käänteisesti. Karu kalliolaki tai rakkakivikko voisi siis hyvin olla nimeämismotiiviltaan "maahisen pöllä".

Juuri näin. Minusta Jussipussin alkuperäinen idea on erinomainen, jos Kenespellan laki on oikein karu.

Jussipussi siis ehdotti pella-elementin taustalle saamen sanaa *pealee 'puoli'; se on toki edelleen mahdollinen. Mutta tuolla esittämälläni logiikalla se voisi tulla myös sanasta *pella <-- sm. pöllä.

Kyllä, toki pella vs. pöllä on sinun perusteltu ideasi. Silti ajatus nimeämismotiivista liittyen pirunpeltoon l. maahisen pöllään taisi tulla häneltä.

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

31 Heinä 2018 20:05

Jaska kirjoitti:Saamen affrikaatta on voitu karjalan kielessä korvata affrikaatalla: *ćiekćë --> čiekso ~ čieksa, kun taas suomen kielessä etuvokaalisessa ympäristössä k:lla: kiekki. Sanan sisällä S *ć on korvattu aiemmin etelämpänä esim. t(t):llä, myöhemmin Lapissa jo ts:llä (autti, autsi, äytsi < S *āvćē).

Eli tarkoittaako tämä että Lieksa -> Liekki ?

Mutta... https://www.sgr.fi/sust/sust253/sust253_raisanen.pdf
Lieksa, kaupunki Lieksanjoen suussa. Joki tulee Venäjän puolelta Repolan
Lieksajärvestä. Nimi esiintyy jo kaikkein vanhimmissa asiakirjoissa: Dr.
[= Derevnja] Leksa ’Lieksan kylä’ 1500, Lexa by 1590, Leexa By 1631 (Ronimus
1906: 52; AK I: 281, 502). Nimi on saamesta peräisin, vrt. saP leakša ’soinen laakso
(tunturissa)’, saKo leähšš ’heinää kasvava kosteikko’ (T. I. Itkonen 1920: 8).

Re: Metsälappalaispäivillä 7.7. mm. J. Häkkinen

31 Heinä 2018 23:35

rcislandlake kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Saamen affrikaatta on voitu karjalan kielessä korvata affrikaatalla: *ćiekćë --> čiekso ~ čieksa, kun taas suomen kielessä etuvokaalisessa ympäristössä k:lla: kiekki. Sanan sisällä S *ć on korvattu aiemmin etelämpänä esim. t(t):llä, myöhemmin Lapissa jo ts:llä (autti, autsi, äytsi < S *āvćē).

Eli tarkoittaako tämä että Lieksa -> Liekki ?

Ei, vain jos siinä olisi saamessa *kć.

rcislandlake kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Mutta... https://www.sgr.fi/sust/sust253/sust253_raisanen.pdf
Lieksa, kaupunki Lieksanjoen suussa. Joki tulee Venäjän puolelta Repolan
Lieksajärvestä. Nimi esiintyy jo kaikkein vanhimmissa asiakirjoissa: Dr.
[= Derevnja] Leksa ’Lieksan kylä’ 1500, Lexa by 1590, Leexa By 1631 (Ronimus
1906: 52; AK I: 281, 502). Nimi on saamesta peräisin, vrt. saP leakša ’soinen laakso
(tunturissa)’, saKo leähšš ’heinää kasvava kosteikko’ (T. I. Itkonen 1920: 8).

Saamen sanakin lienee niitä paleojärviseudun kielen peruja; uskottavia vastineita ei etäsukukielistä ole esitetty.
Lähetä vastaus