Muinainen Suomi

Ensimmäinen Kuolan niemimaata, Levänluhdan rautakautista vesikalmistoa, saamelaisia ja suomalaisia käsittelevä muinais-DNA-tutkimus on ilmestynyt Nature Communications -sarjassa. SUGRIGE-projekti ja Levänluhta-hanke järjestävät julkaisun tiimoilta populaaritieteellinen yleisötilaisuuden Helsingissä to 13.12.2018 klo 17-18.30. Paikka on Metsätalon sali 1 (Unioninkatu 40). Ohjelmassa ovat seuraavat puheenvuorot:

Päivi Onkamo: Mitä on muinais-DNA-tutkimus?
Kerttu Majander: Muinais-DNA valaisee väestöjen historiaa: siperialaisen perimän saapuminen Fennoskandiaan.
Anna Wessman: Levänluhdan arkeologinen konteksti
Pauli Rahkonen: Nimistöntutkimus – millaisista kielellisistä lähteistä Suomen alueen paikannimet ovat peräisin

Tilaisuuteen on ennakkoilmoittautuminen, joka tapahtuu tästä linkistä.

Tilaisuutta voi myös seurata suorana lähetyksenä tai myöhemmin tallenteena. Suoran lähetyksen seuraamiseen ei tarvitse ilmoittautua.

Tilaisuuden Facebook-sivu.

Jaska kirjoitti:Nimistöntutkija Pauli Rahkonen perustelee Vöyrin alueen nykyään sisämaassa sijaitsevien vesiin liittyvien paikannimien perusteella (Lotlax, Lålax jne.), että alueen suomalaistuminen on tapahtunut siihen aikaan kun Vöyrin tienoo oli merenlahden rantaa, siis noin 850 jKr. Itse ruotsinkieliset nimet ovat peräisin suomesta (< *Luotolaksi, *Laalaksi), mikä jo itsessään osoittaa suomalaisasutuksen alueella ainakin ruotsalaisasutusta vanhemmaksi. Levänluhtalaiset eivät siis näyttäisi olleen vielä suomenkielisiä, he ovat siihen liian varhaisia.

Geneetikko Antti Sajantila esitteli DNA-tutkimuksen historiaa ja muinais-DNA:n selvittelyn menetelmällisiä ongelmia. Jo 2010 havaittiin, että levänluhtalaiset muistuttavat saamelaisia, mutta tulosta ei saatu toistettua tuolloin.

Geneetikko Päivi Onkamo kertoi SUGRIGE-projektista ja tulossa olevista tutkimuksista.

Geneetikko Kerttu Majander kertoi uusimman tutkimuksen tuloksista.

Arkeologi Anna Wessmanin esitys ei päässyt nauhalle, se katkesi heti alkuunsa.

Jaska kirjoitti:Tilaisuuden tallenne katsottavana: https://www.helsinki.fi/fi/unitube/vide ... 9SNVF38CxA

Jaska kirjoitti:Nimistöntutkija Pauli Rahkonen perustelee Vöyrin alueen nykyään sisämaassa sijaitsevien vesiin liittyvien paikannimien perusteella (Lotlax, Lålax jne.), että alueen suomalaistuminen on tapahtunut siihen aikaan kun Vöyrin tienoo oli merenlahden rantaa, siis noin 850 jKr. Itse ruotsinkieliset nimet ovat peräisin suomesta (< *Luotolaksi, *Laalaksi), mikä jo itsessään osoittaa suomalaisasutuksen alueella ainakin ruotsalaisasutusta vanhemmaksi. Levänluhtalaiset eivät siis näyttäisi olleen vielä suomenkielisiä, he ovat siihen liian varhaisia.

aikalainen kirjoitti:

Jaska kirjoitti:Tilaisuuden tallenne katsottavana: https://www.helsinki.fi/fi/unitube/vide ... 9SNVF38CxA

Jaska kirjoitti:Nimistöntutkija Pauli Rahkonen perustelee Vöyrin alueen nykyään sisämaassa sijaitsevien vesiin liittyvien paikannimien perusteella (Lotlax, Lålax jne.), että alueen suomalaistuminen on tapahtunut siihen aikaan kun Vöyrin tienoo oli merenlahden rantaa, siis noin 850 jKr. Itse ruotsinkieliset nimet ovat peräisin suomesta (< *Luotolaksi, *Laalaksi), mikä jo itsessään osoittaa suomalaisasutuksen alueella ainakin ruotsalaisasutusta vanhemmaksi. Levänluhtalaiset eivät siis näyttäisi olleen vielä suomenkielisiä, he ovat siihen liian varhaisia.

Rahkosella oli hyvä yleisesitys. Myös suomenkielisten merellisten nimien pakastuminen ruotsinkielisten tulokkaiden käyttöön tuli hyvin ajoitetuksi maankohoamisen avulla. Sen sijaan suomenkielisten tulon ajoittaminen vuoteen 850 ei tullut kunnolla perustelluksi.

Vesialue on voitu nimetä Luotolahdeksi koska vaan, sillä luotoja on ollut maankohoamisen myötä milloin missäkin kohtaa, ja kerran annettu lahden nimi säilyisi ilman yhtäkään luotoa. Ei siis voida sulkea pois, etteikö suomenkielisiä olisi voinut asua alueella jo paljon aiemminkin. Ei myöskään voida sulkea pois, etteikö alueella olisi asunut skandinaaveja joskus aiemminkin, jos alue vain lyhyeksi aikaa välillä suomalaistui. DNA-näytteitä vastaava kieli on siis voinut olla edelleen myös imsu tai skandi.

Anskuq kirjoitti:

Jaska kirjoitti:Nimistöntutkija Pauli Rahkonen perustelee Vöyrin alueen nykyään sisämaassa sijaitsevien vesiin liittyvien paikannimien perusteella (Lotlax, Lålax jne.), että alueen suomalaistuminen on tapahtunut siihen aikaan kun Vöyrin tienoo oli merenlahden rantaa, siis noin 850 jKr. Itse ruotsinkieliset nimet ovat peräisin suomesta (< *Luotolaksi, *Laalaksi), mikä jo itsessään osoittaa suomalaisasutuksen alueella ainakin ruotsalaisasutusta vanhemmaksi. Levänluhtalaiset eivät siis näyttäisi olleen vielä suomenkielisiä, he ovat siihen liian varhaisia.

Geneetikko Antti Sajantila esitteli DNA-tutkimuksen historiaa ja muinais-DNA:n selvittelyn menetelmällisiä ongelmia. Jo 2010 havaittiin, että levänluhtalaiset muistuttavat saamelaisia, mutta tulosta ei saatu toistettua tuolloin.

Geneetikko Päivi Onkamo kertoi SUGRIGE-projektista ja tulossa olevista tutkimuksista.

Geneetikko Kerttu Majander kertoi uusimman tutkimuksen tuloksista.

Arkeologi Anna Wessmanin esitys ei päässyt nauhalle, se katkesi heti alkuunsa.

Suorassakin lähetyksessä pätki lähetys Anna Wessmanin kohdalla alussa, mutta korjaantui pian.
Hän käsitteli aiempia arkeologisia päätelmiä vesikalmistosta, jotka ovat myöhemmin tulleet kumotuksi esim. ei ollut siihen aikaan suo vaan pieni järvi/lampi.
Kalmisto on voinut olla suuremmalla alueella > fosforia maaperässä.
Alueella ei asuttu > kalmisto
Oli löydetty eläimiä, mutta lähetys pätki niin pahasti. ainakin: 5 hevosta, lammas villihanhi ja kana. Minusta hän mainitsi kanan, joka olisi näin ollen Suomen vanhin kana löytö.
Sitten kävi läpi löydettyjä esineitä, esim. kattila> löytyy samanlaisia Norlannista. Kattila oli tehty Hollanti/Belgia alueen pronssista. Messinkinen nappi, jollaisia löytyy Gotlannista ja Norlannista. Tällainen nappi/nappeja löytyy myös Vöyrin vesikalmistosta.
Miksi miehiä ei haudattu vesihautaan > yksi mahdollisuus voisi olla että ovatkin polttohautakalmistoissa.
Mikäli olen jotain ymmärtänyt väärin voi ja on suotavaa korjata.

aikalainen kirjoitti:

Jaska kirjoitti:Tilaisuuden tallenne katsottavana: https://www.helsinki.fi/fi/unitube/vide ... 9SNVF38CxA

Jaska kirjoitti:Nimistöntutkija Pauli Rahkonen perustelee Vöyrin alueen nykyään sisämaassa sijaitsevien vesiin liittyvien paikannimien perusteella (Lotlax, Lålax jne.), että alueen suomalaistuminen on tapahtunut siihen aikaan kun Vöyrin tienoo oli merenlahden rantaa, siis noin 850 jKr. Itse ruotsinkieliset nimet ovat peräisin suomesta (< *Luotolaksi, *Laalaksi), mikä jo itsessään osoittaa suomalaisasutuksen alueella ainakin ruotsalaisasutusta vanhemmaksi. Levänluhtalaiset eivät siis näyttäisi olleen vielä suomenkielisiä, he ovat siihen liian varhaisia.

Rahkosella oli hyvä yleisesitys. Myös suomenkielisten merellisten nimien pakastuminen ruotsinkielisten tulokkaiden käyttöön tuli hyvin ajoitetuksi maankohoamisen avulla. Sen sijaan suomenkielisten tulon ajoittaminen vuoteen 850 ei tullut kunnolla perustelluksi.

Vesialue on voitu nimetä Luotolahdeksi koska vaan, sillä luotoja on ollut maankohoamisen myötä milloin missäkin kohtaa, ja kerran annettu lahden nimi säilyisi ilman yhtäkään luotoa. Ei siis voida sulkea pois, etteikö suomenkielisiä olisi voinut asua alueella jo paljon aiemminkin. Ei myöskään voida sulkea pois, etteikö alueella olisi asunut skandinaaveja joskus aiemminkin, jos alue vain lyhyeksi aikaa välillä suomalaistui. DNA-näytteitä vastaava kieli on siis voinut olla edelleen myös imsu tai skandi.

Anskuq kirjoitti:Oli löydetty eläimiä, mutta lähetys pätki niin pahasti. ainakin: 5 hevosta, lammas villihanhi ja kana. Minusta hän mainitsi kanan, joka olisi näin ollen Suomen vanhin kana löytö.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Lähteestä vuotava raudan värjäämä vesi, "veri", tuo itselleni mieleen sen että Leväluhtaan haudatut olivat Freja-kultin harjoittajia, ehkä siksi pääsääntöisesti naisia ja lapsia. Erikoinen "verta" vuotava suuri lähdealue valikoitui varman helpostikin kultti- ja hautapaikaksi.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Majander korosti taas muuten sitä, että ei ole mitään syytä uskoa suomalaisten itäisyyden liittyvän vain BOO-ryhmään. Muuttajia idästä saapui laajalla alueella ja varmaankin myös eri aikoina.

Jaska kirjoitti:

Kinaporin kalifi kirjoitti:Majander korosti taas muuten sitä, että ei ole mitään syytä uskoa suomalaisten itäisyyden liittyvän vain BOO-ryhmään. Muuttajia idästä saapui laajalla alueella ja varmaankin myös eri aikoina.

Niin... Mutta oliko se muu itä niin itäistä, eli voiko sen tunnistaa itäisyydeksi, vai oliko se tuohon itäpuolelle levinnyttä läntisyyttä? Kaukainen siperialaisuus oli ainakin riittävän erilainen komponentti löydettäväksi asti.

Kinaporin kalifi kirjoitti:

Anskuq kirjoitti:Oli löydetty eläimiä, mutta lähetys pätki niin pahasti. ainakin: 5 hevosta, lammas villihanhi ja kana. Minusta hän mainitsi kanan, joka olisi näin ollen Suomen vanhin kana löytö.

Ainoastaan kana kuului ilmeisesti Leväluhdan käyttöperiodille, mutta lehmä oli vanhempi, esiroomalaiselta rautakaudelta. Lampaasta ja hevosesta ei ollut puhetta.

Kinaporin kalifi kirjoitti:

Jaska kirjoitti:

Kinaporin kalifi kirjoitti:Majander korosti taas muuten sitä, että ei ole mitään syytä uskoa suomalaisten itäisyyden liittyvän vain BOO-ryhmään. Muuttajia idästä saapui laajalla alueella ja varmaankin myös eri aikoina.

Niin... Mutta oliko se muu itä niin itäistä, eli voiko sen tunnistaa itäisyydeksi, vai oliko se tuohon itäpuolelle levinnyttä läntisyyttä? Kaukainen siperialaisuus oli ainakin riittävän erilainen komponentti löydettäväksi asti.

Vaikea tietysti arvailla mitä Majander tarkkaan ottaen tarkoitti, mutta kaipa suhteessa BOO- ja levisnäytteisiin puhutaan ihan oikeasta itäisyydestä.

Fagus kirjoitti:

Kinaporin kalifi kirjoitti:

Anskuq kirjoitti:Oli löydetty eläimiä, mutta lähetys pätki niin pahasti. ainakin: 5 hevosta, lammas villihanhi ja kana. Minusta hän mainitsi kanan, joka olisi näin ollen Suomen vanhin kana löytö.

Ainoastaan kana kuului ilmeisesti Leväluhdan käyttöperiodille, mutta lehmä oli vanhempi, esiroomalaiselta rautakaudelta. Lampaasta ja hevosesta ei ollut puhetta.

Artikkelin mukaan Levänluhdasta löytyi 12 eläinluuta: 5 hevosen, 3 naudan, ja yksi koiran, lampaan, kanan ja hanhen luu. Vanhin naudan luu oli 295 jKr (245-335 jKr), muut tuoreempia, 1440 alkaen. Kanan luun ajoitus on 770 jKr (695-865 jKr). Hevosen luut ovat kaikki 1300 jKr jälkeisiä.

Vastandus kirjoitti:Sehän on jo selvä juttu että BOO:n kaukoitä ei riitä leviksille(joilla on myös muitakin läntisempiä komponentteja kuin Latvia_MN/EHG/WSHG) mutta itäisin BOO006 melkein kelpaa.

Anskuq kirjoitti:

Vastandus kirjoitti:Sehän on jo selvä juttu että BOO:n kaukoitä ei riitä leviksille(joilla on myös muitakin läntisempiä komponentteja kuin Latvia_MN/EHG/WSHG) mutta itäisin BOO006 melkein kelpaa.

On puhuttu paljon itäisyydestä. Nykysaamelaisten kaltaisia, mutta minulle on jäänyt epäselväksi mitä muuta vanhempaa perimää BOO- ja levis näytteissä on?

Jaska kirjoitti:

Kinaporin kalifi kirjoitti:Lähteestä vuotava raudan värjäämä vesi, "veri", tuo itselleni mieleen sen että Leväluhtaan haudatut olivat Freja-kultin harjoittajia, ehkä siksi pääsääntöisesti naisia ja lapsia. Erikoinen "verta" vuotava suuri lähdealue valikoitui varman helpostikin kultti- ja hautapaikaksi.

Hyvä pointti!

Vastandus kirjoitti:Sehän on jo selvä juttu että BOO:n kaukoitä ei riitä leviksille(joilla on myös muitakin läntisempiä komponentteja kuin Latvia_MN/EHG/WSHG) mutta itäisin BOO006 melkein kelpaa.

jussipussi kirjoitti:

Vastandus kirjoitti:Sehän on jo selvä juttu että BOO:n kaukoitä ei riitä leviksille(joilla on myös muitakin läntisempiä komponentteja kuin Latvia_MN/EHG/WSHG) mutta itäisin BOO006 melkein kelpaa.

Mitäs tämä tarkoittaa? Käsittääkseni BOO sisältää tuplasti itää verrattuna leviksiin. Miksi se ei riitä tai mihin se ei riitä?