Jaska kirjoitti:Nimistöntutkija Pauli Rahkonen perustelee Vöyrin alueen nykyään sisämaassa sijaitsevien vesiin liittyvien paikannimien perusteella (Lotlax, Lålax jne.), että alueen suomalaistuminen on tapahtunut siihen aikaan kun Vöyrin tienoo oli merenlahden rantaa, siis noin 850 jKr. Itse ruotsinkieliset nimet ovat peräisin suomesta (< *Luotolaksi, *Laalaksi), mikä jo itsessään osoittaa suomalaisasutuksen alueella ainakin ruotsalaisasutusta vanhemmaksi. Levänluhtalaiset eivät siis näyttäisi olleen vielä suomenkielisiä, he ovat siihen liian varhaisia.
Geneetikko Antti Sajantila esitteli DNA-tutkimuksen historiaa ja muinais-DNA:n selvittelyn menetelmällisiä ongelmia. Jo 2010 havaittiin, että levänluhtalaiset muistuttavat saamelaisia, mutta tulosta ei saatu toistettua tuolloin.
Geneetikko Päivi Onkamo kertoi SUGRIGE-projektista ja tulossa olevista tutkimuksista.
Geneetikko Kerttu Majander kertoi uusimman tutkimuksen tuloksista.
Arkeologi Anna Wessmanin esitys ei päässyt nauhalle, se katkesi heti alkuunsa.
Suorassakin lähetyksessä pätki lähetys Anna Wessmanin kohdalla alussa, mutta korjaantui pian.
Hän käsitteli aiempia arkeologisia päätelmiä vesikalmistosta, jotka ovat myöhemmin tulleet kumotuksi esim. ei ollut siihen aikaan suo vaan pieni järvi/lampi.
Kalmisto on voinut olla suuremmalla alueella > fosforia maaperässä.
Alueella ei asuttu > kalmisto
Oli löydetty eläimiä, mutta lähetys pätki niin pahasti. ainakin: 5 hevosta, lammas villihanhi ja kana. Minusta hän mainitsi kanan, joka olisi näin ollen Suomen vanhin kana löytö.
Sitten kävi läpi löydettyjä esineitä, esim. kattila> löytyy samanlaisia Norlannista. Kattila oli tehty Hollanti/Belgia alueen pronssista. Messinkinen nappi, jollaisia löytyy Gotlannista ja Norlannista. Tällainen nappi/nappeja löytyy myös Vöyrin vesikalmistosta.
Miksi miehiä ei haudattu vesihautaan > yksi mahdollisuus voisi olla että ovatkin polttohautakalmistoissa.
Mikäli olen jotain ymmärtänyt väärin voi ja on suotavaa korjata.