Mikä on äänialasi?
Lähetetty: 12 Helmi 2019 11:16
Minä kun en pelaa tietokone-, konsoli- tai mobiilipelejä, niin jotain rentouttavaa vastapainoa tarvitaan silti ankaralle päivittäiselle työl... eiku nettivääntämiselle. Latasin fööniini "viritysmittarin" eli gStrings-sovelluksen. Se ei vie paljonkaan tilaa toisin kuin eräät muut vastaavat sovellukset, ja se on selkeä ja yksinkertainen käyttää: avaa sovellus ja mölise puhelimen mikrofoniin. Se näyttää sävelen, oktaavin ja taajuuden, esimerkiksi: C3 130,81 Hz. Viisari heiluu osoittaakseen, kuinka vaikea harjaantumattomalla äänellä on pitää tietty tarkka taajuus.
- Sävelasteikko koostuu kahdestatoista puolisävelaskeleesta, jotka ovat siis C, C# (= Cis), D, D#, E, F, F#, G, G#, A, A#, B. Oktaavi koostuu tästä sävelsarjasta.
- Sävelen taajuus kaksinkertaistuu aina seuraavaan oktaaviin: C2 = 65,41 Hz, C3 = 130,81 Hz, C4 = 261,63 Hz jne. https://en.wikipedia.org/wiki/Piano_key_frequencies
- Oktaavit ovat: 0 = subkontraoktaavi, 1 = kontraoktaavi, 2 = suuri oktaavi, 3 = pieni oktaavi, 4 = yksiviivainen eli tenorioktaavi, 5 = kaksiviivainen eli sopraano-oktaavi, 6 = kolmiviivainen oktaavi, 7 = neliviivainen oktaavi.
Ihmisääntä voidaan käyttää monessa eri rekisterissä. Normaali eli modaalirekisteri eli "täysääni" (rintaääni + pää-ääni) on tavallinen puhe- tai lauluääni. Sitä alemmas päästään narinarekisterillä ja kurkkulaululla (kargyraa: https://www.youtube.com/watch?v=O5CxK78cGac ). Normaaliääntä ylemmäs taas päästään falsettirekisterillä, ja vieläkin ylemmäs vihellysrekisterillä (ei tarkoita huulivihellystä vaan "äänihuulivihellystä").
Klassisen laulun luokitukset eivät ole aivan yksi yhteen siirrettävissä, mutta nimityksiä voidaan käyttää äänialan perusteella rajaavina apuneuvoina eli äänityyppeinä (korkeimmasta matalimpaan): https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84%C3%A4nityyppi
Naisäänet
- Sopraano: C4-C6, puheääni n. B3?
- Mezzosopraano: A3-A5, puheääni n. G3?
- Kontra-altto: F3-F5, puheääni n. F3
Miesäänet
(- Kontratenori: E3-E5. Hyvin harvinainen äänityyppi; korkea ääni johtuu fysiologisesta poikkeavuudesta.)
- Tenori: C3-C5, puheääni n. E3
- Baritoni: A2-A4, puheääni n. B3
- Basso: E2-E4, puheääni n. G2
---------------------------------------------------
Oma tulokseni "äänipelissä"
Huomio! Huomasin, että ääniala kasvaa yhdellä puoli- tai kokosävelaskeleella kummassakin päässä, kun tuuttaa menemään ns. täysin palkein. Myös äänenavaus eli äänihuulten lämmittely parantaa ainakin sävelen vakautta, ellei peräti ulottuvuutta.
- Normaali ääni: F2-C5 (87-523 Hz)
- Falsetti: G3-D5 (196-587 Hz) Yllätyin, etten pääse falsetilla juuri sen korkeammalle kuin täysäänellä! Harjoituksen puutetta?
- Kargyraa: A#1-C2 (58-65 Hz) Löysin vihdoin tänä talvena, miten kargyraa-kurkkulaulu syntyy.
- Vihellysrekisteriä en ole vielä löytänyt.
- Kirkuminen on taitolaji, sitä en ole vielä opetellut. Rock-kirkumisella pääsee korkeiden sävelten taajuuksiin, mutta ne eivät kuulosta samalla tavoin korkeilta ääniltä kuin sopraanon samantaajuiset äänet. (Samoin vaikka kargyraan taajuus on matala, se ei kuulosta samalla tavoin matalalta kuin esim. oikea bassoääni. Vaikka Barry White kuulostaa matalalta, hänet luokitellaan "vain" baritoniksi; syvä ja tumma äänenväri vain antaa "bassovaikutelman".)
Normaaliäänen äänialan ja puheäänen korkeuden perusteella olen baritoni. Vaikka pääsen rypistämällä alas F2:een saakka, on siihen aika vaikea osua keskellä laulua. G2 sen sijaan tulee ihan luontevasti. Ylhäällä samoin C5 vaatii jo tuikean kiljaisun, ja luontevasti nousee vain sinne suunnilleen G4:ään asti.
- Sävelasteikko koostuu kahdestatoista puolisävelaskeleesta, jotka ovat siis C, C# (= Cis), D, D#, E, F, F#, G, G#, A, A#, B. Oktaavi koostuu tästä sävelsarjasta.
- Sävelen taajuus kaksinkertaistuu aina seuraavaan oktaaviin: C2 = 65,41 Hz, C3 = 130,81 Hz, C4 = 261,63 Hz jne. https://en.wikipedia.org/wiki/Piano_key_frequencies
- Oktaavit ovat: 0 = subkontraoktaavi, 1 = kontraoktaavi, 2 = suuri oktaavi, 3 = pieni oktaavi, 4 = yksiviivainen eli tenorioktaavi, 5 = kaksiviivainen eli sopraano-oktaavi, 6 = kolmiviivainen oktaavi, 7 = neliviivainen oktaavi.
Ihmisääntä voidaan käyttää monessa eri rekisterissä. Normaali eli modaalirekisteri eli "täysääni" (rintaääni + pää-ääni) on tavallinen puhe- tai lauluääni. Sitä alemmas päästään narinarekisterillä ja kurkkulaululla (kargyraa: https://www.youtube.com/watch?v=O5CxK78cGac ). Normaaliääntä ylemmäs taas päästään falsettirekisterillä, ja vieläkin ylemmäs vihellysrekisterillä (ei tarkoita huulivihellystä vaan "äänihuulivihellystä").
Klassisen laulun luokitukset eivät ole aivan yksi yhteen siirrettävissä, mutta nimityksiä voidaan käyttää äänialan perusteella rajaavina apuneuvoina eli äänityyppeinä (korkeimmasta matalimpaan): https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84%C3%A4nityyppi
Naisäänet
- Sopraano: C4-C6, puheääni n. B3?
- Mezzosopraano: A3-A5, puheääni n. G3?
- Kontra-altto: F3-F5, puheääni n. F3
Miesäänet
(- Kontratenori: E3-E5. Hyvin harvinainen äänityyppi; korkea ääni johtuu fysiologisesta poikkeavuudesta.)
- Tenori: C3-C5, puheääni n. E3
- Baritoni: A2-A4, puheääni n. B3
- Basso: E2-E4, puheääni n. G2
---------------------------------------------------
Oma tulokseni "äänipelissä"
Huomio! Huomasin, että ääniala kasvaa yhdellä puoli- tai kokosävelaskeleella kummassakin päässä, kun tuuttaa menemään ns. täysin palkein. Myös äänenavaus eli äänihuulten lämmittely parantaa ainakin sävelen vakautta, ellei peräti ulottuvuutta.
- Normaali ääni: F2-C5 (87-523 Hz)
- Falsetti: G3-D5 (196-587 Hz) Yllätyin, etten pääse falsetilla juuri sen korkeammalle kuin täysäänellä! Harjoituksen puutetta?
- Kargyraa: A#1-C2 (58-65 Hz) Löysin vihdoin tänä talvena, miten kargyraa-kurkkulaulu syntyy.
- Vihellysrekisteriä en ole vielä löytänyt.
- Kirkuminen on taitolaji, sitä en ole vielä opetellut. Rock-kirkumisella pääsee korkeiden sävelten taajuuksiin, mutta ne eivät kuulosta samalla tavoin korkeilta ääniltä kuin sopraanon samantaajuiset äänet. (Samoin vaikka kargyraan taajuus on matala, se ei kuulosta samalla tavoin matalalta kuin esim. oikea bassoääni. Vaikka Barry White kuulostaa matalalta, hänet luokitellaan "vain" baritoniksi; syvä ja tumma äänenväri vain antaa "bassovaikutelman".)
Normaaliäänen äänialan ja puheäänen korkeuden perusteella olen baritoni. Vaikka pääsen rypistämällä alas F2:een saakka, on siihen aika vaikea osua keskellä laulua. G2 sen sijaan tulee ihan luontevasti. Ylhäällä samoin C5 vaatii jo tuikean kiljaisun, ja luontevasti nousee vain sinne suunnilleen G4:ään asti.