Oletko kallellasi savolaisiin, hämäläisiin vai mihin murteis

Tänne kaikki mikä ei muualle sovi.

Oletko kallellasi savolaisiin, hämäläisiin vai mihin murteis

ViestiKirjoittaja Tuohikirje » 27 Kesä 2020 23:50

Poikkeuksellisesti Ylen aineistoa.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/06/2 ... ium=social

Oma tulokseni PDT_Armataz_01_05

DNA:ssasi on 26 prosenttia kaakkoismurteita.

Ennen toista maailmansotaa kaakkoismurteita puhuttiin laajalla alueella silloisessa Etelä-Karjalassa sekä laajalti Inkerissä. Nykyisen Suomen alueella kaakkoismurteita puhutaan Etelä-Karjalan maakunnassa, osassa Kymenlaaksoa sekä Miehikkälässä ja Virolahdella.
Tuohikirje
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
 
Viestit: 833
Liittynyt: 08 Tammi 2012 22:13

Re: Oletko kallellasi savolaisiin, hämäläisiin vai mihin mur

ViestiKirjoittaja Eskous » 28 Kesä 2020 22:12

Tälläänen tulos oli justihin eikä melekeen orotukseni mukaanen:

"DNA:ssasi on 100 prosenttia eteläpohjalaisia murteita"
Eskous
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 477
Liittynyt: 31 Heinä 2012 00:05

Re: Oletko kallellasi savolaisiin, hämäläisiin vai mihin mur

ViestiKirjoittaja Johannes » 01 Heinä 2020 14:54

Testin tekeminen ei oikein onnistunut järkevällä tavalla, tyssäsi oikeastaan jo ensimmäiseen kysymykseen. Valitsin kuitenkin väkisin yhden vastausvaihtoehdon sen perusteella, mikä "tuntui tutuimmalta". Toinen, kahvin osto oli jo vaihtoehdoiltaan sellainen, ettei mikään istunut. Luovuin jatkosta.
Johannes
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 601
Liittynyt: 07 Tammi 2015 01:30
Paikkakunta: Helsinki

Re: Oletko kallellasi savolaisiin, hämäläisiin vai mihin mur

ViestiKirjoittaja Lri » 01 Heinä 2020 18:07

Tulos: 53% lounaismurteita, 33% hämäläismurteita. Oikeasti puhun lounaisen välimurteen ja yleisen puhekielen välimuotoa.

Monissa noissa ei ollut kyllä yhtään hyvää vaihtoehtoa. Esimerkiksi oikeasti sanoisin jotenkin näin:

Kysymys 2: "Tilaat kahvikupillisen ja kysyt hintaa. Mikä näistä kuulostaa omimmalta?"
Valitsin: "Mää ottasin kahveen. Paljoko maksaa?"
Oikeasti sanoisin: "Saanks mää kupiˑŋ kahvii? Kuim pal se maksaa?"

Kysymys 4: "Tapaat uuden tuttavuuden ja kysyt, mistä hän on kotoisin."
Valitsin: "Mistä päi sää olet?"
Oikeasti sanoisin: "Mis_ päi sää oo_ kotoosi?"

Kysymys 8: "Lopetat saunomisen ennen muita. Miten neuvot löylyihin jääviä?"
Valitsin: "Virutatteks te sit lopuks lauteet vesikupi kans vedel?"
Oikeasti sanoisin: "Huuhrelkaa si_ kun tei tuutte pois siäl_ ni ne lautee_ vesiˑkupiˑŋ kans veɾeˑl."

Kysymys 9: "Olet taitava suunnistamaan luonnossa. Kaikki eivät ole. Miten päivittelet heitä?"
Valitsin: "Siis mite joku voi eksyy mettää."
Oikeasti sanoisin: "Mää eŋ kyl tajuu e_ kui_ jokuˑ voi eksyy_ mettääⁿ."

Kysymys 10: "Miten kuvailet, mitä itikka tarkoittaa?"
Valitsin: "Itikka o tiätty hyttyne tai joku muu piäni hyänteine."
Oikeasti sanoisin: "Itiikka o_ jokuˑ hyttyneˑn tai jokuˑ hyänteineⁿ."

Kysymys 11: Miten kehotat kaveriasi tilaamaan digilehden?
Valitsin: "Turhaan sää sem paperilehren kanssa pusaat. Tilaa riki."
Oikeasti sanoisin: "Kui sää sem papeˑrilehreŋ kans sähläät. Tilaa_ tikiˑlehti."

Kysymys 12: Mitä sanot, kun vatsasi kurnii ja haluat kunnon ruokaa?
Valitsin: "On nii nälkä, et oikee näköö haittaa. Ko saiski syär Hese kerroshamppari."
Oikeasti sanoisin: "Mul_ on niiŋ kauhee nälkä et_ oikeen näköö haittaa. Ku saiski syärä_ Heseˑŋ kerroshampurilaiseⁿ."

Käyttämäni merkinnät:

- Sanan lopussa oleva alaviiva osoittaa rajageminaatiota.
- Merkki "ˑ" osoittaa puolipitkää vokaalia. En ole varma, lausunko sen osoittamat vokaalit oikeasti lähempänä kokopitkiä vokaaleita.
- Yläindeksi-n osoittaa, että sitä edeltävä vokaali on nasalisoitu. En kyllä ole oikeasti varma, lausunko sen osoittamat vokaalit nasalisoituna, jonkinlaisen heikon n:n kanssa, vai ilman kumpaakaan.
- "ɾ" on alveolar tap (alveolaarinen yksitäryinen tremulantti). En ole varma, käytänkö merkitsemässäni yhteydessä sitä, jotain muuta d:n ja r:n välimuotoa, vai d:tä.

Yksi syy miksi suomen yleiskieli kuulostaa niin tyhmältä on, että sitä ruvettiin lausumaan hyperkorrektisti niin, että siitä poistettiin erilaisia sandhi-ominaisuuksia, jotka sisältyivät ennen suomen murteisiin, mutta joita ei päätetty merkitä yleiskielen ortografiaan. Mielestäni olisi pitänyt sopia, että yleiskielestä olisi tehty tahallaan epäfoneettinen niin, että esimerkiksi sanan lopussa oleva t tai n aiheuttaisi rajageminaation samanlaisissa tilanteissa kuin murteissakin, vaikka sitä ei merkittäisikään kielen oikeinkirjoituksessa. Samoin olisi pitänyt esimerkiksi sopia, että sanan lopussa oleva n-kirjain lausutaan m:nä silloin kun seuraavan sanan ensimmäinen kirjain on labiaalinen.
Lri
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 323
Liittynyt: 09 Maalis 2019 15:01

Re: Oletko kallellasi savolaisiin, hämäläisiin vai mihin mur

ViestiKirjoittaja Pystynen » 03 Heinä 2020 17:06

Sillisalaatti saavutettu: 26 % hämäläismurteita, 26% lounaismurteita, 20% keski-/pohjois-Pohjanmaata, 13% lounaismurteita, 6% peräpohjolaa, 6% savoa. Paria mielivaltaiseksi jäänyttä valintaa muuttamalla painotukset saattaisivat edelleen hieman keikahtaa.
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

Re: Oletko kallellasi savolaisiin, hämäläisiin vai mihin mur

ViestiKirjoittaja pekkis » 03 Heinä 2020 21:11

53% savolaismurteita ja lisäks

20 prosenttia kaakkoismurteita.
13 prosenttia Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan murteita.
13 prosenttia peräpohjalaisia murteita.

Kartalle muodostui ihan selvästi Pähkinäsaaren rauhan raja :D
N-Y151359 (ex. N-Y36834)/N-FT189801 (ex. N-BY22126 ) & U5b1b1a1a - Juuret Pielisjärvellä ja Ilomantsissa.
pekkis
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
 
Viestit: 295
Liittynyt: 19 Joulu 2017 12:17
Paikkakunta: Ruotsinpyhtää


Paluu Sekalainen

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 10 vierailijaa