Sivu 4/16

ViestiLähetetty: 16 Elo 2012 23:26
Kirjoittaja Jaska
Hienoa, Putkon paluu!
Oletteko pysyvästi siellä syvässä etelässä?
(Pahoittelen kysymystä jos vastasit tuossa kirjoituksessa; siinä tapauksessa en ymmärrä teän kieltä...)

Perätoukuri, hehe.

ViestiLähetetty: 17 Elo 2012 02:18
Kirjoittaja putkonen
Jaska kirjoitti:Oletteko pysyvästi siellä syvässä etelässä?


Yritän vastata vieraalla kielellä, jota koetan paraikaa opetella:

"Suattaapi olla vaikka tiijjä häntä, että voiskonna ollakkaa, suattaapi täällä aekaa kierähtää parikin ajastaekaa taikka sitten ei, " (raumannos: kaks vuat tääl pitäis ol, mut voi ol, et mennän jo vuaden pääst Keski-Eurooppaan takasin, perätoukurii.)

ViestiLähetetty: 17 Elo 2012 06:27
Kirjoittaja Taavetti
putkonen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Oletteko pysyvästi siellä syvässä etelässä?


Yritän vastata vieraalla kielellä, jota koetan paraikaa opetella:

"Suattaapi olla vaikka tiijjä häntä, että voiskonna ollakkaa, suattaapi täällä aekaa kierähtää parikin ajastaekaa taikka sitten ei, " (raumannos: kaks vuat tääl pitäis ol, mut voi ol, et mennän jo vuaden pääst Keski-Eurooppaan takasin, perätoukurii.)

... ja minä ymmärsin molemmat, jotenkin tuttuja ovat, vaikken Rauman suunnalla oo ollukkaa...

ViestiLähetetty: 17 Elo 2012 13:58
Kirjoittaja putkonen
Taavetti kirjoitti:... ja minä ymmärsin molemmat, jotenkin tuttuja ovat, vaikken Rauman suunnalla oo ollukkaa...


Kiva kuulla! Ja ymmärtäminenhän se kielessä pääasia onkin. :leiju:

ViestiLähetetty: 17 Elo 2012 15:48
Kirjoittaja Taavetti
Sen verran on raumalainen tuttua kouluajalta, että meidän laulukirjassamme oli Rauman brankoor marssi. Se taisi olla jotenkin palokuntiin liittyvä, kun siinä mainittiin Turun uhkaava palo.

Lauluhan alkaa sanoilla: Nämä poikki o vast, ko ei meid lagg kehumast, vaik me gui sitä ahgerast goita.

ViestiLähetetty: 31 Elo 2012 20:30
Kirjoittaja putkonen
Trafiikist

Sukulaismiäs skypet mul tän Ameriikan Yhdysvaltoihi ensmäse kerran ja heti hein jälkken se jo kiiruul kysyi, et kui liiken?. Sil ol tiästysten miäles täkäläinen trafiik, se kon ol muutam vuas sit asunu tääl jonku aikka. Trafiik on täl seudul se kaikken tärkken asi ihmisil. Kon tääl puhutan vuadenajoist, niin tääl ei tarkotet sil puhet keleist ja luannost, onk satan ja lehde jo pudonne puist, vaan sitä, mimmone liikenne kullonkin on. Kesäl on vähemä trafiikki ja syyskuus on jo kaik tiä täyn pirssei. Talvel voi joku notkokohta ja varsinkin sillan kohda jäätty ja sillon tääl biili ruppe luikerteleman. Georgias kun ei käytet talvirenkkai. Ne ei varman edes tiäd, mitä semmose ova. Viikonpäivist puhuttaes keskustellan siit, et kui pali trafiikki ol taas perjantain ja montaks tuntti ylimääräst sää istui sillon ruuhkas. Kellonajoist kon tule puhet, nii sillon praatatan kello 5-7:n ruuhkast ja aamuruuhkast seittemän ja yhdeksän välil. Joku on saattan saad koko tilkkutäkin yhdes ruuhkas valmiks neulottu, jos on huaman otta ompelukoneen autohon mukkaha. Tillukas valmistu ruuhkas kon ruuhkas.

Mun on ollu tääl pakko ruvet ajaman taas autol. Me nimittän asutan hiukan maailman persses. Tällai Keski-Eurooppalase sano, kon joku asu mettäkulmal. Jos tääl ei aja autto, nii nälkkän kuale taik sitä ennen jää auton al, kon on yrittän men jalkasten kauppan. Jalkakäytävi on pritkutet sin tän, mut mää en ol viäl keksiny, et millal yhdelt pätkält pääse toisel, varsinkin kon ihmisil ei viäl toistaseks ol kasvan siippi ja linnu eivä käy Publixil ruakaostoksil. Etäsyyde eivä valitettavast ol melkose pelkästäs pituussuunnas, vaan valitettavast myäskin leveyssuunnas. Kaikkien fobioitten lisäks mitä mul on jo vanhastan ollu, mul on ny iha uus: ahtan paikan kammo. Se on päässy kehittymän täkäläises trafiikis, kon joutu ajaman kahdeksankaistasel moottoritiäl ja vilkase vastantulijoitten kaistal ja huama, et hei, niilläki on kahdeksan kaista eli täsä tiäs on kuustoist kaista ja mää körötän tääl keskel. Biilei on edes ja takan ja oikkial ja vasemal, joskus ylhäl ja alhalakin ja kuva navis näyttä ihan spagettiannokselt. Mää tunnen kui semmone kummalline tunne kiamurtele mun vattanpohjastan ylös ruakatorve ja kurista lopult kurkku. Se ei valitettavast ol röyhtäys vaan panniikkikohtaus, mikä siäl ilmottele tulostas.

Skype kilisee ja vilkkuu taas. Mun tartte vastat. Se on sukulaismies Suamest. Mää jatkan kirjottamist taas vähä myähemmin.

Moro!

ViestiLähetetty: 01 Syys 2012 23:54
Kirjoittaja Jaska
Kiitos!
Mikähän se semmonen tillukas mahtaa olla? Lapanen? Barbien uimapuku? Jokin vielä pienempi neulos?

ViestiLähetetty: 02 Syys 2012 16:07
Kirjoittaja putkonen
Kiva opettaa kielimiehille suomenkieltä :wink: Tässä kohenee itsetunto ihan valtavasti. :voitto: Tillukas on pässinpuskemaa jalkoihin = VILLASUKKA!

ViestiLähetetty: 02 Syys 2012 20:29
Kirjoittaja Taavetti
putkonen kirjoitti:Kiva opettaa kielimiehille suomenkieltä :wink: Tässä kohenee itsetunto ihan valtavasti. :voitto: Tillukas on pässinpuskemaa jalkoihin = VILLASUKKA!

Taitaa tallukas olla samaa esineperhettä?

ViestiLähetetty: 03 Syys 2012 08:01
Kirjoittaja Jaska
putkonen kirjoitti:Kiva opettaa kielimiehille suomenkieltä :wink: Tässä kohenee itsetunto ihan valtavasti. :voitto: Tillukas on pässinpuskemaa jalkoihin = VILLASUKKA!

Kiitos, aina sitä oppii. :)

ViestiLähetetty: 04 Syys 2012 14:35
Kirjoittaja putkonen
Taavetti kirjoitti:Taitaa tallukas olla samaa esineperhettä?


"Satakuntalainen vanha kotitekoinen kenkä on tallukas. Tallukkaat tehtiin moninkertaisesta kankaasta tikaten. Tallukkaat yleistyivät 1800-luvun lopulla Satakunnan lisäksi Hämeen alueella. Varsinaiset suutarit eivät näitä köyhän jalkineita tehneet. Ne valmistettiin kotona lestien avulla vanhoista vaatteista, villa-, vuori- ja välivuorikankaasta sekä huopapohjasta."

Kun tallustellaan, käytetään siis tallukkaita. Tillukkailla köpöteltäessä meno olisi ilmeisesti tillustelemista. Itse tillustelen aina sisäloissa.

Entä lapanen versus vantus. Tuleeko nimi lapanen käsivarsien leveästä ulokkeesta, siis kädestä, jonka toinen nimi on ollut (tai on yhä?) lapa kuten airon lapa. Nyt pitäisi lapaset-kielen taitajan opastaa minua. Itse kun olen vantustelija. Jossain päin Suomea pidetän käpälät tumpuilla lämpimänä. Mikä se tumppu on? Entä mistä tulee meidän vanttuut-sanamme?

ViestiLähetetty: 06 Syys 2012 09:16
Kirjoittaja JakomäenNeruda
putkonen, googleta vante ja tumvante. Itselleni oli hienoinen yllätys, että sekä tumput että vanttuut näyttävät olevan ruotsista. Tumppuja osasin epäillä, koska sitä sanaa käytetään Satakunnassa, jonka murre on täynnä ruotsinlainoja.

ViestiLähetetty: 06 Syys 2012 15:56
Kirjoittaja putkonen
JakomäenNeruda kirjoitti:putkonen, googleta vante ja tumvante. Itselleni oli hienoinen yllätys, että sekä tumput että vanttuut näyttävät olevan ruotsista. Tumppuja osasin epäillä, koska sitä sanaa käytetään Satakunnassa, jonka murre on täynnä ruotsinlainoja.


No heikkari sentään! Kuukkeloimallahan se löytyi. ¡Gracias Pablo! Nyt pitää kuukkeloida "heikkari" ja sitten vielä...

Olen Satakunnasta, mutta tumput on minulle ihan vieras sana. Muistan kuulleeni sanan pohojalaasilta naapureiltamme. En ole kyllä siitä ihan varma. Meillä oli vanttuut.

ViestiLähetetty: 06 Syys 2012 17:33
Kirjoittaja Taavetti
Alajärveltä ja Vimpelistä muuttaneilla naapureillamme olivat käytössä ainakin tumput, vantuut ja lapaset. En tiedä mitkä niistä olivat tuontitavaraa entisiltä asuinsijoilta, mitkä kylällämme opittuja, mutta meillä puhuttiin lapasista. Sen sijaan joillakin alueilla lapasta tarkoittava sana kintas tiedettiin meillä nahkasta, kumista tai muovista valmistetuista käsineistä. Niitä kutsuttiin myös nimellä rukkanen, varsinkin työrukkaset, joiden sisälle työnnettiin kädellä lapanen, tarkemmin rukkaslapanen. Hyvillä uusilla lapasilla ja nahkarukkasilla tarkeni tehdä työtä melkoisella pakkasellakin.

Vantuista laulettiin koulussakin, pieni Inkeri lauloi tilhelle: Onko sulla kylmä? Minä haen vantuut, turkinkin tuon.

ViestiLähetetty: 06 Syys 2012 19:34
Kirjoittaja aikalainen
putkonen kirjoitti:Olen Satakunnasta, mutta tumput on minulle ihan vieras sana.

Onko tuttua edes sanonta "seistä tumput suorina"?

ViestiLähetetty: 06 Syys 2012 21:10
Kirjoittaja putkonen
aikalainen kirjoitti:Onko tuttua edes sanonta "seistä tumput suorina"?


No niin! Siinähän on tumput. Seisotaan Satakunnassakin usein tumput suorana. :wink: Hyvin usein juuri sanonnoissa vilahtelee sanoja, joita ei yksinään tunnista. :boxer: Tässä vain yksi tumppu kerrallaan suorana. Taitaa hemmolla olla kuitenkin tumppujen sijasta nahkaiset kintaat nyrkeissä.

ViestiLähetetty: 18 Syys 2012 14:54
Kirjoittaja putkonen
LOMAREISSUL

Elävät kuvat kertovat enemmän kuin 1000 sanaa. Putkosen perheen lomareissu moottorpaatil syväs eteläs. Vassokuu!

Featuring:
Keski-Aasialainen (sikarimiäs)
Putkoska (punatukkanen noita-akka)
Pojat (mm. banjonsoittaja)

http://www.youtube.com/watch?v=vFtvfIbVn1g

ViestiLähetetty: 24 Syys 2012 16:15
Kirjoittaja putkonen
Nimist

Putkosen väki ol surulisis merkeis käymäs Suames ja ol jo palumatkal Länsirannikolt pääkaupunkihi päämäärän lentokenttä. Olttin jo melken pualesvälis matka, kon Keski-Aasialainen hihkas, et Hei! Pysätäs taas Pimppiläs kaffel! Mää olin parastaikka nakertamas banaani, kon rupes jo tuleman nälkä, neljän hujakois kon ol tarvin jo noust sänkyst ja lähte reissul. Sillon mult lens banaanimössö suust kaares päin tuuliklasi. Keski-Aasialainen ol taas keksiny uuden nimen. Sen miälest suamenkiäli on kauhian vaikkia ja sil sattu tämän täst kaikemaailma kommelluksi sen kans. Se tarkot täsä tiätysten Humppila. Meil Länsirannikkolaisil on vanha traditio, et kon matkatan pääkaupunkihi, pysätän Humppilas hiukan huilamas, juadan kaffet ja syädän siäl possumunkki. Näi on ain tehty ja sen taki Länsirannikkolaisen kaasujalka ruppe väkistenkin nykimän Humppilan kohdal ja se ei kertakaikkian pysty ajaman Klasitehttan ohitte. Mul tul kaikenmaailman ideoi miälehen, kon mää siin nautiskelin sokerisen possun kimpus ja sit mul väläht, et Hei! Täsä olis ny Humppilan kunnanisil kiva reipas uus nimi kuntaliitoksel, jos vaik Humppila ajateltas liittä johonkin naapurikunttahan. Pimppilä!

Suames o muutet kauhi määrä kuntie ja virastoje ja läänie ja vaik mink nimi. Mää jouduin niihin aikoihin soitteleman pali eri virastoihin ja ikän mää en tiänny, mihin olis tarvin otta yhteyt ja edes sitä, mink taki. Sen verran mää olin jo lukennu, et mää tiäsin, et mun täyty tehd lainhuudatus. Mut millai sitä laki huudatetan? Täytyyk sitä potkast taik jotenki nipistä, et sen sais huutaman? Lopult mun ol pakko men Kuukkelin Übersetzeriin ja katto siält, mitä lain huudattaminen tarkottaa saksaks. Mää olin niin nuari, sillon kon mää lähdin Suamest, et mää en siihe mennes ollu viäl jotunu tekemisin tämmösten lakiasioitten termien kans. Grundbucheintragung! Nonni! Asi selvä! Mut sit mul ol edes seuraava ongelma: mihi mun tartte siin asias soitta? Se huudattamine ol sillo juur muutet kihlakunnanoikeudelt maanmittauslaitoksel, mut pikku hiljaa kuukkeloimal seki selvis.

Sit mun pit otta yhteyt verotoimistoho. Vanha kunnon Rauman verotoimistokan ei enää ollu olemas, näi mul kerrottin. Se o ny Lounais-Suame veroviraston Rauman toimipiste. Hyvä kon ei pilkku! Mun vanha rakas Turun ja Porin läänikän ei ol enää henkis ja mun on pakko tunnusta, et mää en edes tiäd, mikä se ny o. Enkä mää haluakkan tiättä, tämä nimien muuttamine käy jo liikka mun sialun pääl. Sit pit saad virkatodistus. Mää naputtelin mun syntymäkuntan kirkkoherranviraston puhelinnummeron kerta toisens jälkken kännykkän ja koskan siält ei vastat. Puhelin hälyt iha normaalist, mut kukkan ei nostan luuri. Kaks päivä mää yritin ja sit muu rupes hiukan pelottaman. Mitä jos mun syntymäkunnallen on sattun jottan kamalaa: maanjäristys taik hurrikaani taik Olkluato on lentäny ilmaha ja säteily on levinny rakkaasen kirkonkylähä. Käde vapisten mää soitin Rauman kirkkoherranvirastohon ja selitin mun ongelmastan: mun rakas syntymäkuntan on kadon. Onk siit tehty rikosilmotust? Onk joku jo löytänny sen? Rauhaline naisääni vakuut mul, et kaik on kunnos. Heiän kaupunki vaan on syäny mun syntymäkuntan. Sillon mul valken se koko kamaluus ja mikkän ei mun miälestän ollu enää kunnos. Mää oli ny sit virallisest muka Raumalainen. Voi kauhia! Mun ol pakko soitta viäl kahten kirkkoherranvirastoho ja pyyttä virkatodistust. Viimäsest mää sit lopult kysyin, et onk semmost maat, kon Suami enää edes olemas vaik onk se muutet Euroopan Unionin Koillis-Euroopan Toimipisteeks? Taik Pilkuks?

ViestiLähetetty: 24 Syys 2012 16:56
Kirjoittaja Jaska
:lol: Kiitos!
Teikäläisillä kun on se dentaalispirantti (ei, se ei merkitse 'sylky joga pruiskautetan etuhammaste ravost') säilynyt myöhäisiin aikoihin siellä, niin onko se käynytkään minkään r:n kautta (pata : paras) vai korvattu suoraan kirjakielen d:llä? (pata : padas)

ViestiLähetetty: 24 Syys 2012 17:31
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
putkonen kirjoitti:LOMAREISSUL

Ihan oikeasti? Siinä tapauksessa täytyy todeta että nimitys noita-akka ei tee oikeutta viehättävälle olemuksellesi. Olin näkevinäni videolla myös Hannu Karpon. Hän ei kyllä vedonnut ihan samalla tavalla. Epäilen että parta alkaa kutittamaan.

P.S. täytyy sanoa että nämä kirjoitelmasi ovat todellisia helmiä. Humppila on tunnettu lasista, olisiko tämä uusi uljas Pimppilä nyt sitten vaikka esim. kahvipöydän käyttökeramiikan luvattu kunta.