Sivu 5/16

ViestiLähetetty: 24 Syys 2012 18:16
Kirjoittaja putkonen
"Ken kuuklaa, se löytää"


Eeva Yli-Luukko:

Eurajoen murre edustaa lounaismurteiden pohjoisryhmän murretta, tarkemmin sanottuna Rauman seudun murteita. Murteen vanha tunnusmerkki on ollut dentaalispirantti, jota Rauman seudulla on kuultu vielä 1900-luvun loppupuoliskollakin.

Soinnillisena dentaalispirantti on ollut niissä kohdissa, joissa kirjakielessä on d, ja se on kuulostanut suunnilleen samalta kuin englannin kielen th sanassa this. Tässä esitettävän näytteen litteroinnissa on siitä käytetty sanakirjoista tutun IPA-aakkoston (Inernational Phonetic Alphabet) merkintää ð, esimerkiksi kahðen. Nykyisin Rauman seudulla niin kuin muissakin lounaismurteissa ja yleisesti länsimurteissa kirjakielen d:n paikalla on r.

Soinnittomana dentaalispirantti on ollut sellaisissa kohdissa, joissa kirjakielessä on ts. Se on suunnilleen sama äänne kuin englannin kielen th sanassa thing, ja se merkitään IPA-aakkoston mukaan θ. Tässä esitettävässä Eurajoen näytteessä soinniton dentaalispirantti θ esiintyy sanassa, joka vastaa kirjakielen sanaa semmoinen, vaikka sen kirjakielisessä muodossa ei olekaan ts- yhtymää (ääninäyte rm-tiedostona ja wav-tiedostona). Murremuoto lienee kehittynyt seuraavaan tapaan: sen moittuise- > semmoittuse- > semmoitse- (Laukkanen 1985). θ vaihtelee astevaihtelun mukaan umpitavun edellä heikkoasteisena yksittäiskonsonanttina esim. semmoθest pärèst ja avotavun edellä vahva-asteisena geminaattana esim. semmoθθi puissi kaffelejakin. Nämä pronominaalit ovat viime vuosikymmeninä edelleen lyhentyneet sisäheiton vaikutuksesta, vaikka muutoin sisäheitto on Eurajoella väistyvä murreilmiö; semne, tämne ja tomne (= semmoinen, tämmöinen, tuommoinen) esiintyvät tiheästi varsinkin nuorempien eurajokelaisten puheessa, vaikka murremuodot ihmne, taplu (= ihminen, tappelu) ovatkin jo harvinaisia (Kurki 1998).

Eurajoen murteessa sanat ovat lyhentyneet myös loppuheiton vaikutuksesta. Sitä ilmiötä tavataan kaikissa eteläisen rannikon tuntumassa puhutuissa murteissa, mutta lounaismurteissa loppuheitto on laaja-alaisin. Lounaismurteissa sananloppuinen vokaali on heittynyt pois aina, paitsi niissä kaksitavuisissa sanoissa, joiden ensi tavu on lyhyt. Jorma Rekunen on kiinnittänyt huomiota siihen seikkaan, että Rauman seudun murteissa loppuheitto usein puuttuu tauon edeltä (Rekunen 2000: VIII). Siihen saattaa olla syynä yläsatakuntalainen intonaatio (ääninäyte rm-tiedostonaja wav-tiedostona), joka vahvistaa virkkeenomaisen jakson loppua. Yläsatakuntalaista intonaatiota (Yli-Luukko 2001) tavataan Pirkanmaalta Porin ja Rauman tienoille asti, mutta selkeimmin se kuuluu Tyrvään murteessa.

Lyhyen ensitavun jälkeinen lyhyt vokaali on venynyt puolipitkäksi, ja sitä vahvistaa vielä lounaismurteelle tyypillinen sanakorko, jossa lyhyen ensitavun jälkeen sävelhuippu on toisella tavulla (ääninäyte rm-tiedostona ja wav-tiedostona).


Ihan selkäpiitä karmii ajatus, että d-kirjain korvattaisiin r:llä. Pahalta tuntuu! Onko murteeni tosiaan NÄIN vanhakantaista. Tuhat kertaa mieluummin käytän ð:tä kuin r:ää. Muistan kerran Ylä-Satakuntalaisen kaverini kanssa harjoitelleeni ð-äännettä, kaveriani kun uhkasi ehdot englanninkielessä. No nyt ymmärrän, miksi Ala-Satakuntalaiselle ei tuota ð tippaakaan vaikeuksia. Harjoittelimme myös englannin sanan "red" ääntämistä. Puoli tuntia yritimme saada sanaa ääntämistä kohdalleen, mutta tuloksetta. Siitä tuli kaverini suussa aina "rer". Hiki otsalla lakkasimme lopulta yrittämästä.

ViestiLähetetty: 24 Syys 2012 18:25
Kirjoittaja putkonen
Kalif kirjoitti:Ihan oikeasti? Siinä tapauksessa täytyy todeta että nimitys noita-akka ei tee oikeutta viehättävälle olemuksellesi.


Entä mitä sanot tästä noita-akasta?

http://movies.about.com/od/snowwhiteand ... on-Pic.htm

ViestiLähetetty: 24 Syys 2012 20:08
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
putkonen kirjoitti:
Kalif kirjoitti:Ihan oikeasti? Siinä tapauksessa täytyy todeta että nimitys noita-akka ei tee oikeutta viehättävälle olemuksellesi.


Entä mitä sanot tästä noita-akasta?

http://movies.about.com/od/snowwhiteand ... on-Pic.htm

Veitsi käessä heiluvat naiset pelottavat minua.

ViestiLähetetty: 24 Syys 2012 20:29
Kirjoittaja Sigfrid
Tämä on jo vanha juttu, mutta ehkä porukassta joku ei ole kuullut. Pohjois-Pohjanmaan junassa oli höyryveturien aikaan raumalainen konnari, joka huikkasi Oulun jälkeen että "haukipuras verenottopaikka".

ViestiLähetetty: 24 Syys 2012 20:57
Kirjoittaja Jaska
putkonen kirjoitti:Ihan selkäpiitä karmii ajatus, että d-kirjain korvattaisiin r:llä. Pahalta tuntuu! Onko murteeni tosiaan NÄIN vanhakantaista. Tuhat kertaa mieluummin käytän ð:tä kuin r:ää. Muistan kerran Ylä-Satakuntalaisen kaverini kanssa harjoitelleeni ð-äännettä, kaveriani kun uhkasi ehdot englanninkielessä. No nyt ymmärrän, miksi Ala-Satakuntalaiselle ei tuota ð tippaakaan vaikeuksia. Harjoittelimme myös englannin sanan "red" ääntämistä. Puoli tuntia yritimme saada sanaa ääntämistä kohdalleen, mutta tuloksetta. Siitä tuli kaverini suussa aina "rer". Hiki otsalla lakkasimme lopulta yrittämästä.

Joo, kyseinen ð-äänne foneemistui (itsenäistyi t:n allofonin eli variantin asemasta) suunnilleen myöhäiskantasuomessa (missä perinteisesti käytetään merkintää *δ) lähes 2000 vuotta sitten; muinaiskarjalasta se katosi jo 1000 vuotta sitten ja edustuu siksi katona savossa ja karjalassa, ja länsimurteissa se on muuttunut joko l:ksi (Hämeessä) tai r:ksi (Lounais-Suomessa ja Pohjanmaalla), ja säilynyt se on vain pienellä alueella Rauman lähellä.

θ (fennougristiikassa ϑ) syntyi puolestaan muinaislänsisuomeen arviolta 1500 vuotta sitten tai vähän myöhemmin; se edustuu alunperin pitkänä kantasuomen affrikaatan (cc = tts) tilalla, mutta sekin on muuttunut murteissa joko tt:ksi tai ss:ksi (lännessä) tai ht:ksi (idässä: mehtä). Kaakkoismurteissa ja karjalassa cc on säilynyt, ja sitä kautta kirjasuomeen tuli ts. Myös ϑ on säilynyt myöhäisiin aikoihin vain pienellä alueella Rauman lähellä.

Että sellaisia rinosauruksia te siellä olette...

ViestiLähetetty: 24 Syys 2012 22:44
Kirjoittaja putkonen
Nonni. Täsä se ny tul. Vahvistus mun peloillen. Mää olen tääl foorumil ϑinosaurus!

Jaska kirjoitti:θ (fennougristiikassa ϑ) syntyi puolestaan muinaislänsisuomeen arviolta 1500 vuotta sitten tai vähän myöhemmin...Myös ϑ on säilynyt myöhäisiin aikoihin vain pienellä alueella Rauman lähellä
1500 vuotta kielellisesti muita foorumilaisia jäljessä. Ohhoijakkaa! Oletin, että vaan 30 vuotta. :nonii:

ViestiLähetetty: 27 Syys 2012 15:41
Kirjoittaja putkonen
Kinaporin Kalifi kirjoitti:P.S. täytyy sanoa että nämä kirjoitelmasi ovat todellisia helmiä. Humppila on tunnettu lasista, olisiko tämä uusi uljas Pimppilä nyt sitten vaikka esim. kahvipöydän käyttökeramiikan luvattu kunta.


Tämä ol kauhian kiltisten sanot. Putkonen on miälisäs! Nämä mun juttun on kyl lähin semssi ϑentaalispiranntei eli pruiskautetan sylkky etuhammaste raost, painetan Lähetä-knappi ja sit katotan näyttöruuϑult, et mitä se sylky ol suuhun tuanu.

ViestiLähetetty: 16 Loka 2012 15:19
Kirjoittaja putkonen
Jenkkilän huvituksi

Jenkkiläs ei pruukat ol turhan vaatimattomi. Jos on sitä miält, et on hyvä jossain asias, nii sitä ei pali salail taik vähätel. Vanhemma, kenel o kouluikässi mukuli, ova kauhia ylppiöi, jos jälkikasvu pääse nouseman kaikken alimmalt kurssilt vähä ylöspäin (honor student), oli sit kysymykses kansakoulu taik hai-skuul ja iha mikä kurssi tahans.

Me seisottin taas liikennevalois hai-veil ja punanen helot pitkän aikka. Mul tul aika pitkäks ja mää rupesin seuraman Jenkkien Bumper Stickerei. Edes olevan pirssin takapääs ol piän tarra ja mun ol pakko ajja melkke siihe kii ennenko mää näi, mitä siin luk. Tällai:

MY CHILD IS AN
HONOR STUDENT AT

CHEROKEE HIGH SCHOOL




Etuviistos oikkial kaistal ol Pick-up ja siin ol tämmöne tarra:

MY BLACK LABRADOR IS
SMARTER THAN YOUR
HONOR STUDENT




Valo muuttui vihriäks ja Putkose viilettivä syämän. Ruakapaikas ol seinäl tämmöne neonvalokyltti:

NO
FARTING



Keski-Aasialainen miätei kuumeisest, et mitä se tarkotta ja naputtel sen lopult kännykkän. Se katoi muu hämmästynen näkösen ja sit papuannost lautasel. Lopult se vinkkas tarjoilijapoikka ja poika tul odottavan näkösen meijä viären. Mitä tosa kyltis luke? Voik se ol sitä, mitä mää ajattelisin sen oleva?
Poik rupes kiamurteleman nolon näkösen ja se ei tiänny, mitä sen kuuluis sanno. Varman se miätiskel pantomiimin esittämist ulkomaalaisil, et sais nämä lopult ymmärtämän. Yes, I think so! But it's a joke!

Ehtool mun täydϑyi kuskat keskenkasvussi Klubil tanssaman taik oikkiastas merkilisest nytkyttelemän. Mun viäresän autos istui 2-metrinen Damir lippalak väärinpäin pääs ja sen homman ol autta muu löytämän kyseinen Klubi Duluthis Atlantan kyljes. Ensin pojil tul kauhi nälkä keske matkan ja täyϑyi pysät naapurin intialaisen Subwayl hakemas voileippä. Damir hääräs autos voileippies kimpus ja tiähaara toises jälkken huraht ohitte. Vähä väli ol pakko tehdϑ lehmänkäännös ja palat takasin. Alkoi jo ol pussipimiä ja kärsivällisyys ol aika koetuksel. Älä sit vaa tuutta vaik joku tuuttais sul!, Damir sanoi järkyttynen näkösen, kon mää olin kuulemma vaihtannu liian rohkiast kaistaa. Älä vaa IKÄN tuutta! Vaik mitä tapahduis, DON'T HONK! Mää en alkkun käsittänny, mikä tuuttauskammo sil ny on, mut sit se kerroi, et hänen kaveri ol kerran tuutan punasis liikennevalois jollekkin ja se edes olevan auton kuski, pelottavan näkönen miäshenkilö, ol tullu ulos autost, koputtannu sivuklasihin ja osottannu Damirin kaveri pyssyl! Mää vannoin pojal, et mää en tuutta!Ikän!

Klubi löyϑyi lopult ja mää vuarostan varottelin poikki:

[Kuulokke päähä!] http://www.youtube.com/watch?v=d4n2kbcn1Yg


Koton mää tilasin kaiken varalt autton tämän tarran:

My kid was Prisoner of the
Month at orange county Jail

ViestiLähetetty: 16 Loka 2012 20:14
Kirjoittaja Jaska
Kulttuurishokki! :shock:

ViestiLähetetty: 16 Loka 2012 21:34
Kirjoittaja putkonen
Jaska kirjoitti:Kulttuurishokki! :shock:

Näi määki ajattelen. Ensin tarjotan papui ja sit kiälletän piäreskely!

ViestiLähetetty: 17 Loka 2012 16:59
Kirjoittaja Make
Samperin kiirutta ko pittää seurata tota (kunta)politiikkaa, ettei meinaa ehtiä Putkoskaakaan lukkee!

Tosta Ameriikan reissusta tuli miäleeni kolleka 80-luvulla, ko se sai pestin Chicagoon, ja kerto myähemmin, ett paikallisilla kesti muutaman viikon tottua hänen lapinmurteiseen englantiinsa! (Siis tuon Satakunnan Lapin, jota Leipä-Lapiksikin kutsutaan, siellä alkuperäismurre on hyvin liki tuota Putkosen 1500-vuotista!)

Sit vielä tohon aiempaan tumput/lapaset/vanttuut-sanoihin; vielä sisemmältä Satakunnasta: TIKKURIT. Käsi ylös joka oli ennen kuullut, - laske jo kätesi! Nii, ja ne tallukkaat oli mulla pappan tekemänä jalassa liki 60 vuotta sitten, mutta ne oli TOLLUKKAAT.

***EDIT*** Muistui vielä noiden tollukkaiden pidempikin nimi: toppitollukkaat! Eikä nimen alkuosalla ole mitään tekemistä nykytoppien kanssa!
Go on!

ViestiLähetetty: 17 Loka 2012 18:15
Kirjoittaja Taavetti
Make kirjoitti:Sit vielä tohon aiempaan tumput/lapaset/vanttuut-sanoihin; vielä sisemmältä Satakunnasta: TIKKURIT. Käsi ylös joka oli ennen kuullut, - laske jo kätesi! Nii, ja ne tallukkaat oli mulla pappan tekemänä jalassa liki 60 vuotta sitten, mutta ne oli TOLLUKKAAT.
Go on!


Tikkurit oon kuullu, en koskaan naapureiden enkä omissa puheissani, mutta ehkä armeijassa tai jollakin siirtotyömaalla. Tollukkaat on aivan uusi tutavuus.

ViestiLähetetty: 17 Loka 2012 20:52
Kirjoittaja putkonen
Make kirjoitti:Tosta Ameriikan reissusta tuli miäleeni kolleka 80-luvulla, ko se sai pestin Chicagoon, ja kerto myähemmin, ett paikallisilla kesti muutaman viikon tottua hänen lapinmurteiseen englantiinsa! (Siis tuon Satakunnan Lapin, jota Leipä-Lapiksikin kutsutaan, siellä alkuperäismurre on hyvin liki tuota Putkosen 1500-vuotista!)

Sit vielä tohon aiempaan tumput/lapaset/vanttuut-sanoihin; vielä sisemmältä Satakunnasta: TIKKURIT. Käsi ylös joka oli ennen kuullut, - laske jo kätesi! Nii, ja ne tallukkaat oli mulla pappan tekemänä jalassa liki 60 vuotta sitten, mutta ne oli TOLLUKKAAT.


Terve Make! Kiva kun olet palannut foorumille. :täpinä: Saat Kymmenen Pistettä ja Papukaijamerkin murteeni paikannuksesta. Ulkomailla väittävät, että kun Länsirannikkolainen ja Itäsuomalainen keskustelevat suomeksi, kuulostaa siltä, että nämä puhuisivat eri kieltä koska kielen "nuotti" on aivan erilainen kummallakin. Onko tämä nyt sitten ilmiö "Turkulaista Kiekumista" (lainaus Jaska) vs. "Itä-Suomalaista Tasapaksua Muminaa.

Leipä-Lappi on ihan uusi tuttavuus. Tiedätkö, mistä se 'leipä' siihen tulee? Tikkureista ja tollukkaista en ole vielä koskaan kuullut. Rakkailla lapsilla tuntuu olevan monta nimeä!

ViestiLähetetty: 17 Loka 2012 21:03
Kirjoittaja Make
putkonen kirjoitti:
Terve Make! Kiva kun olet palannut foorumille.

Siis oommää täälä ollu koko ajan, ei vaan oo ollu asiaa!

putkonen kirjoitti:Leipä-Lappi on ihan uusi tuttavuus. Tiedätkö, mistä se 'leipä' siihen tulee?

Totanoin... nyt eivät pohjoisen henkilöt saa tulla silmille, mutta
kun se on erottumiseksi Nälkä-Lapista...

ViestiLähetetty: 17 Loka 2012 21:23
Kirjoittaja putkonen
Make kirjoitti:Totanoin... nyt eivät pohjoisen henkilöt saa tulla silmille, mutta kun se on erottumiseksi Nälkä-Lapista...


:ehe: Kiitos selvityksestä! Hurttia huumoria Leipä-Lappilaisilla!

ViestiLähetetty: 18 Loka 2012 00:59
Kirjoittaja Jaska
Tikkuri on tuossa merkityksessä aivan uusi sana...
Hämäläisetkin puhuvat kauniin monotonisesti; ehkä Suomen monotonisimmin (vrt. Raimo Helminen). Karjalaiset sitten taas vähän kiekuvat... Ei pahalla! :wink:

ViestiLähetetty: 18 Loka 2012 04:22
Kirjoittaja putkonen
Onko kukaan foorumilaisista kuullut Lavian/Suodenniemen murretta? Siinä on laulava nuotti, vähän kuin norjankielessä. Jännä miten oma murre kuulostaa omaan korvaan kauniilta ja muut murteet ihan kummallisilta. Itä-suomalaisista lounais-suomalaiset 'kiekuvat' ja lounais-suomalaisista itä-suomalaisilla ja hämäläisillä on nukuttavan tylsä monotoninen nuotti. Taitavat karjalaisetkin kiekua, kuten Jaska mainitsi, olen kuullut sitä murretta vain niin vähän, etten osaa sanoa. Tämä kana kiipeää nyt orrelle ja lopettaa kiekumisen tältä päivältä...

ViestiLähetetty: 18 Loka 2012 18:09
Kirjoittaja Kalevanserkku
putkonen kirjoitti: Ulkomailla väittävät, että kun Länsirannikkolainen ja Itäsuomalainen keskustelevat suomeksi, kuulostaa siltä, että nämä puhuisivat eri kieltä koska kielen "nuotti" on aivan erilainen kummallakin. Onko tämä nyt sitten ilmiö "Turkulaista Kiekumista" (lainaus Jaska) vs. "Itä-Suomalaista Tasapaksua Muminaa.


Taannoisen työtoverini unkarilainen vaimo sanoi kerran, että suomen ja unkarin "suprasegmentaaliset ominaisuudet", tai siis toisin sanoen puheen nuotti, kuulostaa aivan samanlaiselta ainakin hänen korvissaan. Olisikohan niin että hämäläismurteet ja niiden lähinaapurit olisivat tässä(kin) suhteessa säilyttäneet jonkin ikivanhan suomalaisugrilaisen kielenpiirteen? Toinenkin tähän liittyvä huomio on peräisin ulkomaalaiselta, eräältä ruotsalaiselta daamilta, jonka mielestä työpaikkamme (suomen)karjalaistytöt puhuivat nuotiltaan aivan toisenlaiselta kuulostavaa kieltä kuin muut suomalaiset työtoverimme, jotka sattuivat olemaan kotoisin Päijänteen länsipuolelta ja Ulvilan - Vampulan linjan itäpuolelta.

ViestiLähetetty: 19 Loka 2012 08:18
Kirjoittaja aikalainen
Make kirjoitti:Sit vielä tohon aiempaan tumput/lapaset/vanttuut-sanoihin; vielä sisemmältä Satakunnasta: TIKKURIT. Käsi ylös joka oli ennen kuullut, - laske jo kätesi!

Lasken käteni näppäimistölle. Pääkaupunkiseudun Tikkurilan nimen etymologia saa nyt sitten uutta väriä. Nettitotuus kertoo näin: "Tikkurila tunnettiin markkinapaikkana jo 1500-luvulla, mistä se on myös saanut nimensä: tikkuri tarkoitti kymmenen nahan nippua".

Yhteinen nimittäjä asioissa on luku 10. Se on nahkojen määrä nipussa ja se on sormien määrä käsineissä. Jotenkin pukkaa mieleen ruotsin 10 = tio (lausutaan tiiu), joka voisi värittää sanan alkuosaa.

ViestiLähetetty: 19 Loka 2012 14:20
Kirjoittaja putkonen
aikalainen kirjoitti:Yhteinen nimittäjä asioissa on luku 10. Se on nahkojen määrä nipussa ja se on sormien määrä käsineissä. Jotenkin pukkaa mieleen ruotsin 10 = tio (lausutaan tiiu), joka voisi värittää sanan alkuosaa.

Hyvä selitys! Vanttuissa/lapasissa/tumpuissa/tikkureissahan on nimenomaan 10 nahkaa tavallaan nipussa, sormikkaissa kun ne nahat olisivat erillään. 10 pistettä ja papukaijamerkki aikalaiselle!