Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 23 Syys 2018 11:17



Vastaa viestiin  [ 7 viestiä ] 
 Kielellinen puhdasoppisuus esteenä oppimiselle 
Kirjoittaja Viesti
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55
Viestit: 425
Viesti Kielellinen puhdasoppisuus esteenä oppimiselle
Aika monesti kuulee valitettavan etteivät esimerkiksi maahanmuuttajat halua oppia suomea. Kyllä useimmat haluavat, mutta suomalaiset eivät anna.

Etenkin englanninkieliset ovat usein valittaneet ettei heille kukaan puhu suomea, joten he eivät sitä myöskään opi. Suomalaiset haluavat välttämättä puhua heille karseaa tankeroenglantiaan, vaikka vieraskielisen suomentaito ei välttämättä ole sen huonompi. Mutta suomalaiset eivät ole tottuneet siihen että heidän ympärillään puhutaan "pidginsuomea". Hyvin kielioppiakin osaavan ulkomaalaisen suomi kuulostaa melkein aina voimakkaan murteelliselta, ja sitä vieroksutaan. Kahta kauheammin mikäli sanavarastokin on vajaa. Englanninkieliset ovat kyllä tottuneet siihen että muut raiskaavat heidän kieltään miten milloinkin, harvemmin se heitä haittaa, mutta suomalainen ei ole, eikä halua kuulla kieltään puhuttavan huonosti. Kuten montaa muutakin asiaa, kielen puhumistakaan ei kuitenkaan opi kuin tekemällä ja näin maassa asuvan kielitaito voi jäädä pysyväksi vajaaksi. Ongelma on todellinen, ja esimerkiksi jotkut vaihtarit kantavat usein "puhu minulle suomea" -rintamerkkiä.

Tämä ei tietenkään ole pelkästään suomenkielisten ongelma, kyllä sitä esiintyy muuallakin. Luin vastikään tutkimuksen saamen käytöstä Utsjoella, ja siinä pari suomenkielistä henkilöä mainitsi että kyllä he saamea jonkun verran osaavat, mutta eivät sitä käytä koska heille on kerrottu että heidän saamensa on liian huonoa. Erika Sarivaaran väitöskirjasta löytyi myös vastaava kohta, jonka mukaan asia on otettu esille ihan virallisella tasolla:

Saamelaiskäräjien yksi perustelu oli niistä muutamasta hyvästä
perustelusta, että tämmöiset henkilöt, jotka ikäänkuin
opettelevat sitä saamen kieltä, ne ikäänkuin pilaavat koko
saamen kielen. Että ne ikäänkuin heikentävät, ehkä se on niin,
että se tarttuu muillekin huono saamen kieli. Aivan niin luki
virallisessa paperissa.


Oma näkemykseni tällaista kielipurismia kohtaan on aika jyrkkä: siitä tulee ehdottomasti luopua. Pienillä kieliryhmillä ei ole varaa siihen että kielen mahdollisia tulevaisuuden osaajia torjutaan kielteisillä asenteilla. Tietysti pitää pyrkiä siihen että kieltä osataan hyvin ja oikein, mutta kuka haluaisi opetella jonkun kielen, jos sen puhujat rupeavat heti dissaamaan yrittäjää että lopeta tuo mongerrus kun et osaa. [anteeksi, mitä on 'dissaus' - sellainen sana on huonoa suomea - ilmoittaudu heti lähimpään häpeäpuuhun]


17 Joulu 2012 03:57
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7537
Viesti 
Tuollainen rintanappihan on hyvä idea!
Minusta vieraskielisiin pätee sama kuin suomenkielisiinkin: ihan sama miten puhutaan, kunhan kirjoituksessa hallitaan kirjakielen normit. Vasta jos ihmisiä ei enää opeteta kirjoittamaan virallista suomea, alkaa puhuttu kieli rappeuttaa ns. virallista kieltä.

Nettinuoriso-suomi-sanakirja:
Dissaaminen = lyttääminen, tuomitseminen.

"Mongertaminen" se vasta on kaunis suomen kielen sana! Samalla tasolla kuin toinen kaunotar: "lyllerrys". Tosin lyhyen ng-äänteen kieliin tutustuneena toivoisin pituuden ilmaisemista esim. nng- tai ngg-yhtymänä.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


17 Joulu 2012 16:01
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 28 Marras 2011 02:55
Viestit: 425
Viesti 
Jaska kirjoitti:
"Mongertaminen" se vasta on kaunis suomen kielen sana! Samalla tasolla kuin toinen kaunotar: "lyllerrys". Tosin lyhyen ng-äänteen kieliin tutustuneena toivoisin pituuden ilmaisemista esim. nng- tai ngg-yhtymänä.


Pitäiskö suomessakin ottaa käyttöön äng-äänteelle oma aakkonen ŋ, näinhän on saamessakin? Kirjoituskielen foneettinen vastaavuus paranisi. Vai saavutettaisiinko siitä mitään olennaista etua.


17 Joulu 2012 17:38
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
TTJ kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
"Mongertaminen" se vasta on kaunis suomen kielen sana! Samalla tasolla kuin toinen kaunotar: "lyllerrys". Tosin lyhyen ng-äänteen kieliin tutustuneena toivoisin pituuden ilmaisemista esim. nng- tai ngg-yhtymänä.


Pitäiskö suomessakin ottaa käyttöön äng-äänteelle oma aakkonen ŋ, näinhän on saamessakin? Kirjoituskielen foneettinen vastaavuus paranisi. Vai saavutettaisiinko siitä mitään olennaista etua.

Kyllä ja ei! Kauaskantoisesti olisi hyvä, mutta siirtymäkaudesta tullisi vaikea, koska olemme tottuneet nykyiseen kirjoituksen ilmaisuun.

Uuden oppiminen siirtymäkautena voisi olla hidasta ja aiheuttaa erehdyksiä, vanhojen tekstien lukeminen tulevaisuudessa olisi pieni arvoitus. Vaikka onkin selvin omaa merkkiä vailla oleva äänne kielessämme, ei se taida ainoa olla.

_________________
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.


17 Joulu 2012 17:53
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1741
Viesti 
Jaska kirjoitti:
Tosin lyhyen ng-äänteen kieliin tutustuneena toivoisin pituuden ilmaisemista esim. nng- tai ngg-yhtymänä.
TTJ kirjoitti:
Pitäiskö suomessakin ottaa käyttöön äng-äänteelle oma aakkonen ŋ, näinhän on saamessakin? Kirjoituskielen foneettinen vastaavuus paranisi. Vai saavutettaisiinko siitä mitään olennaista etua.

Jos 'ng' olisin johdonmukaisesti äng-äänteen merkki, niin kirjoittaminen olisikin hankalaa: rengngas - rengkaan. ŋ:llä menisi kepeämmin: reŋŋas - reŋkaan, eli astevaihtelu näkyisi loogisemmin. Vaan haitanneeko tuo nykyinen systeemi ketään. Eipä se taida olla koululaisille vaikea oppia, päinvastoin kuin että 'enää_' pitää kirjoittaa loppu-ännättä.

Ja sitten on tietysti vielä se epäjohdonmukainen sana magneetti (mangneetti / maŋneetti).

Jaska kirjoitti:
"Mongertaminen" se vasta on kaunis suomen kielen sana! Samalla tasolla kuin toinen kaunotar: "lyllerrys".

Suomea korostuksella puhuva ylipainoinen maahanmuuttajatyttönen on siis kaunopuheisesti ilmaistuna mongertava tytönlyllerö.


18 Joulu 2012 02:18
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7537
Viesti 
aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Tosin lyhyen ng-äänteen kieliin tutustuneena toivoisin pituuden ilmaisemista esim. nng- tai ngg-yhtymänä.
TTJ kirjoitti:
Pitäiskö suomessakin ottaa käyttöön äng-äänteelle oma aakkonen ŋ, näinhän on saamessakin? Kirjoituskielen foneettinen vastaavuus paranisi. Vai saavutettaisiinko siitä mitään olennaista etua.

Jos 'ng' olisin johdonmukaisesti äng-äänteen merkki, niin kirjoittaminen olisikin hankalaa: rengngas - rengkaan. ŋ:llä menisi kepeämmin: reŋŋas - reŋkaan, eli astevaihtelu näkyisi loogisemmin. Vaan haitanneeko tuo nykyinen systeemi ketään. Eipä se taida olla koululaisille vaikea oppia, päinvastoin kuin että 'enää_' pitää kirjoittaa loppu-ännättä.

Ja sitten on tietysti vielä se epäjohdonmukainen sana magneetti (mangneetti / maŋneetti).

Kyllähän ŋ voisi tuoda selvyyttä, ja ainakin helpottaa ulkomaalaisten oppimista. Monissa kielissähän ng äännetään ŋg eikä ŋŋ niin kuin suomessa, ja joissain siis lyhyenä ŋ:nä. Merkin käytön loogisuus tekisi siirtymisen verrattain helpoksi.

Enemmän olisin silti huolissani loppuöhäyksestä, joka kirjoituksessa merkitsemättömyyden vuoksi alkaa kadota etenkin yhdyssanoissa - jopa minä tulen vahingossa sanoneeksi "liikennevalo" ja "sademittari" vaikka oikein olisivat "liikennevvalo" ja "sademmittari". Kaikissa vanhoissa e-loppuisissa sanoissa kun on vanha *h tai *k joka edustuisi "irrallisesti" loppuöhäyksenä ':nä, joka aina sulautuu seuraavaan konsonanttiin yhdyssanoissa ja virtaavassa puheessa.


aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
"Mongertaminen" se vasta on kaunis suomen kielen sana! Samalla tasolla kuin toinen kaunotar: "lyllerrys".

Suomea korostuksella puhuva ylipainoinen maahanmuuttajatyttönen on siis kaunopuheisesti ilmaistuna mongertava tytönlyllerö.

Joo, ja rumasti sanottuna se olisi sitten jotain loukkaavamman kuuloista...
:)

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


18 Joulu 2012 07:15
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Viestit: 1007
Paikkakunta: Vandaalia
Viesti 
Solukämppänaapurinani on nykyään bangladeshilainen (baŋladeilainen?) heppu. On asunut Suomessa jo useamman vuoden joten puhe ei kuulosta enää kovinkaan murretulta. No, hän kyllä englantia puhuisi edelleenkin paremmin, mutta ihan suomeksi olemme normaalisti keskustelleet. Mitä nyt vähän vaihtaneet kieltä jos on termiä pitänyt hakea.

Äitinsä ollessa käymässä minulle kyllä oli parissa välissä epäselvää, puhuako suomeksi jota rouva tuntui aivan hädin tuskin osaavan


30 Tammi 2013 01:10
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 7 viestiä ] 

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Muuta yksityisyysasetuksia