Muinainen Suomi

Olen seurannut Suomenlahden rantajäiden kevätlähtöä. 90-luvulta lähtien jäät ovat lähteneet sisälahdelta päivän-parin tarkkuudella Vappuna. Muutaman viimeisenä vuotena aika on siirtynyt viikolla aikaisemmaksi. Tänä vuonna vesilintujen pesintä voisi jo alkaa, jäät lähtivät 3 viikkoa normaalia aikaisemmin. Jääkarhuja täällä ei ole näkynyt, mutta norppa- ja hallikannat kärsinevät tästä. Joutsenet, hanhet, uikut jne kiittävät.

Sigfrid kirjoitti:Olen seurannut Suomenlahden rantajäiden kevätlähtöä. 90-luvulta lähtien jäät ovat lähteneet sisälahdelta päivän-parin tarkkuudella Vappuna. Muutaman viimeisenä vuotena aika on siirtynyt viikolla aikaisemmaksi. Tänä vuonna vesilintujen pesintä voisi jo alkaa, jäät lähtivät 3 viikkoa normaalia aikaisemmin. Jääkarhuja täällä ei ole näkynyt, mutta norppa- ja hallikannat kärsinevät tästä. Joutsenet, hanhet, uikut jne kiittävät.

Kevään merkkinä jotkut alkavat miettimään kesämökin hommaamista, tuolla olisi laulumailla mökki:
http://www.etuovi.com/kohde/9953342#.U9iT5-N_sbA

Sissolan naapurissa
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det. ... DE_ID=1098

Arkkitehti ei malta olla puuttumatta aiheeseen. Aika uskomaton hinta todella suurelle tontille (17 600,0 m²!) ja vanhalle pappilalle + saunarakennukselle: 35.000 euroa! Onko seudun hintataso todellakin NÄIN alhainen? Vertaan tietysti jo pelkkää tontin neliöhintaa automaattisesti meidän hintoihimme täällä. Näillä kulmilla ei saa pelkkää tonttia enää alle 300:lla eurolla/m². Talo on tietysti jo vanha (1952) ja sitä ei ole ilmeisesti ollenkaan (perus)korjailtu sen jälkeen. Uuden katon tekoon joutuu varautumaan, se on saattanut vuotaakin ja aiheuttaa vahinkoa. Onko ollut vesivahinkoja? Hometta? Koskahan se kuntoarvio muuten on tehty? Talo on ollut tyhjillään runsaan vuoden. Tekniikka pitäisi uusia ja lämmityskulut ovat melkoiset. Kallista, kallista. Pintaremonttia pitäisi tehdä, mutta koska se on vain „mökki“, niin talon ei tietysti tarvitse olla ihan tiptop. Entä jos päätätkin investoida rakennukseen nätihkön summan ja haluaisit myydä sen myöhemmin? Löytyykö ostaja helposti vai joudutko myymään pilkkahintaan? Kesämökkinä tietysti käyttäisit sitä lähinnä vain kesällä ja talvella voisi olla vain peruslämpö päällä. Lämpöeristys ei tietystikään vastaa uusien talojen vastaavia. Miten kaukana tämä talo on vakiasuinpaikastasi? Voitko käydä tarkistamassa talvella, miten talo pärjäilee ja ovatko vesijohdot sulana? Naapurusto? Mitä se "karjankasvatustila" todellisuudessa on? Suuri sikala? Soranottoa? Melua? Onko lähellä kauppaa? Järvenrantaa tähän ei ilmeisesti kuulu, siinä tapauksessa hintakin olisi paljon korkeampi.

Talo on sinällään jotenkin hyvin sympaattinen, vähän kuin suuri rintamamiestalo, jotka ovat yksinkertaisuudessaan hyvin toimivia ratkaisuja. Pohjapiirrokset näkyvät todella huonosti, mutta ihan "π kertaa peukalo"-arviolla huoneitten mittasuhteet ovat o.k. Suuri ikkuna on charmikas. Julkisivujen mittasuhteet talossa mukavat. Nyt tökkii vähän tämä rakennussanasto täällä päässä, kun en ole koskaan ollut Suomessa asian kanssa tekemisissä.

putkonen kirjoitti:Mitä se "karjankasvatustila" todellisuudessa on? Suuri sikala? Soranottoa? Melua? Onko lähellä kauppaa? Järvenrantaa tähän ei ilmeisesti kuulu, siinä tapauksessa hintakin olisi paljon korkeampi.

Talo on sinällään jotenkin hyvin sympaattinen, vähän kuin suuri rintamamiestalo, jotka ovat yksinkertaisuudessaan hyvin toimivia ratkaisuja. Pohjapiirrokset näkyvät todella huonosti, mutta ihan "π kertaa peukalo"-arviolla huoneitten mittasuhteet ovat o.k. Suuri ikkuna on charmikas. Julkisivujen mittasuhteet talossa mukavat. Nyt tökkii vähän tämä rakennussanasto täällä päässä, kun en ole koskaan ollut Suomessa asian kanssa tekemisissä.

Joo minulla on jo ongelmakiinteistöjä riittävästi, mahdollisesti kiinnostuneen kannattaa
katsoa ullakkotilasta vuotaako vesikatto suoraa rakenteisiin, hyvällä tuurilla tiilikaton
alla on pärekatto ja vesivuodot ei ole vielä tuhonneet rakennusta.

Tämä tulee vieläkin halpenemaan:
http://webdynasty.pohjoiskarjala.net/Dy ... 84-4-1.PDF

putkonen kirjoitti:Talo on sinällään jotenkin hyvin sympaattinen, vähän kuin suuri rintamamiestalo, jotka ovat yksinkertaisuudessaan hyvin toimivia ratkaisuja.

Senaatti myy sympaattista hovia

http://www.senaatti.fi/myynnissa/kohde/63/parikkala-koitsanlahden-hovi

siellä voisi pitää vaikka piiskuupäiviä



ja jos lattia kestää flyygelin niin se on hienoa.

Arxhgos kirjoitti:Senaatti myy sympaattista hovia

http://www.senaatti.fi/myynnissa/kohde/ ... ahden-hovi

siellä voisi pitää vaikka piiskuupäiviä

Kevät tulee ja Arxhgokskskelle selvä talokuume

Kartanonherra Arxhgos Aika tyylikäs lisä foorumin kirjoittajien joukkoon...

Niin. Ensivaikutelma. Ja heti alkuun HuuHaata : talon sisäänkäynti on jotenkin epäselvä ja tie käy suoraan "talon päälle". Entä "Kärsimysten kivet" ja Piiskuupetäjä, jonka kylkeen sidottuja rikollisia piiskattiin. Huh! Aikamoinen karma töllillä! Etupihaa saisi kyllä vähän sitä jäsentämällä paremmaksi. Mittasuhteet tässä talossa jotenkin vähän ontuu. Takapuolelta ehdottomasti kauniimpi.



http://www.etelakarjalanmuseot.fi/koitsanlahden-hovi/

Rakennettu joskus vähän 1823 jälkeen. Kuulunut alkujaan krunulle, vuokrattu majuri Lagervallille, joka vuokrasi sen edelleen. Vuokraaminen jatkui myöhemminkin ja siellä on ollut sijoitettuna mieskotiteollisuuskoulu. 21 vuotta valtion omistamana museona ja 13 vuotta tyhjillään -autsch- Aikamoinen kokoelma erilaisia hoitajia.

Minkähänlainen talonhoitaja on viimeinen omistaja, Suomen Valtio ollut? Huolimaton yksityinen varmaan saa aikaan enemmän tuhoa, mutta miten taloa on muuten pidetty kunnossa: periaatteella 1) kunhan se nyt jotenkin pysyy pystyssä vai 2) valtiolla on varaa pitää taloa "picobello"-kunnossa. Käytössä kuluminen syrjäseutujen museona on varmaan ollut pienempää kuin perheen käytössä olevalla pykningillä. Toisaalta vuokra-asuntoa ei välttämättä pidetä yhtä hyvin kuin omaa.

Kauniit klasit. Mielenkiintoisia ulkorakennuksia. Hintataso Itä-Suomessa varmaan alhaisempi kuin "Ruuhka-Suomessa". Olisiko ostajalla joitakin "yhteiskunnallisia velvoitteita", jonkinlaista yleisön sisään päästämistä, museon pitoa tai muuta? Onko tällainen "sitouttaminen" ylipäänsä mahdollista? Avoimien ovien päivä? Huh!

putkonen kirjoitti:

Arxhgos kirjoitti:http://www.senaatti.fi/myynnissa/kohde/63/parikkala-koitsanlahden-hovi

http://www.etelakarjalanmuseot.fi/koitsanlahden-hovi/

Kauniit klasit. Mielenkiintoisia ulkorakennuksia. Hintataso Itä-Suomessa varmaan alhaisempi kuin "Ruuhka-Suomessa".
Olisiko ostajalla joitakin "yhteiskunnallisia velvoitteita", jonkinlaista yleisön sisään päästämistä, museon pitoa tai muuta?
Onko tällainen "sitouttaminen" ylipäänsä mahdollista? Avoimien ovien päivä? Huh!

No hoveja tulee ja menee

http://rautu.fi/Pitajaseura/Kylatmk/Vehmainen/vehmais2013-06.htm

muistaakseni tuo oli jo kerran kaupan 50 000:lla eikä mennyt silloin...

Noista kauniista klaseista tuli mieleen, että vuosisadan alun ja vanhemmissa rakennuksissa ikkunalasit olivat aina "valuneet". Oliko kysymys oikeasti lasin valumisesta vai alkuaan huonommasta laadusta?

Sigfrid kirjoitti:Noista kauniista klaseista tuli mieleen, että vuosisadan alun ja vanhemmissa rakennuksissa ikkunalasit olivat aina "valuneet". Oliko kysymys oikeasti lasin valumisesta vai alkuaan huonommasta laadusta?

Kysymys oli tavallaan "huonosta laadusta". Aikaisemmin ei ollut mahdollista valmistaa lasia, joka olisi ollut aivan tasapaksua. Lasin paksumpi sivu laitettiin tasapainon ja vakauden takia alareunaan ja tästä syntyi vaikutelma siitä, että lasi olisi ajan mittaan valunut alaspäin. Lasi on elastista, mutta juoksevaa se ei ole. Jos se olisi, niin mm. 100-vuotta vanhat teleskoopit eivät voisi olla enää käyttökelpoisia ja sitähän ne vielä edellenkin ovat. Pienikin "valuminen" pilaisi ne kokonaan.

putkonen kirjoitti:

Sigfrid kirjoitti:Noista kauniista klaseista tuli mieleen, että vuosisadan alun ja vanhemmissa rakennuksissa ikkunalasit olivat aina "valuneet". Oliko kysymys oikeasti lasin valumisesta vai alkuaan huonommasta laadusta?

Kysymys oli tavallaan "huonosta laadusta". Aikaisemmin ei ollut mahdollista valmistaa lasia, joka olisi ollut aivan tasapaksua. Lasin paksumpi sivu laitettiin tasapainon ja vakauden takia alareunaan ja tästä syntyi vaikutelma siitä, että lasi olisi ajan mittaan valunut alaspäin. Lasi on elastista, mutta juoksevaa se ei ole. Jos se olisi, niin mm. 100-vuotta vanhat teleskoopit eivät voisi olla enää käyttökelpoisia ja sitähän ne vielä edellenkin ovat. Pienikin "valuminen" pilaisi ne kokonaan.

Tuo on tietenkin totta, että vanhat linssit toimivat hiontansa puolesta. Ongelmia ovat kittausten vikaantuminen ja sienikasvusto (fungus). Monilinssirakenteissa lika ja pöly. Mutta vanhat ikkunalasit ovat joka tapauksessa valuneen näköisiä, siis uurteisia pystysuunnassa. Syy voi tietenkin olla vanhassa valmistustekniikassa, joka ei vastaa nykyistä laakalasitekniikkaa.

Sigfrid kirjoitti:Noista kauniista klaseista tuli mieleen, että vuosisadan alun ja vanhemmissa rakennuksissa ikkunalasit olivat aina "valuneet". Oliko kysymys oikeasti lasin valumisesta vai alkuaan huonommasta laadusta?

Voisi liittyä myös aiheeseen puhallettu ja vedetty lasi.
http://www.rakennusperinto.fi/Hoito/Rak ... i_FI/Lasi/

aikalainen kirjoitti:

Sigfrid kirjoitti:Noista kauniista klaseista tuli mieleen, että vuosisadan alun ja vanhemmissa rakennuksissa ikkunalasit olivat aina "valuneet". Oliko kysymys oikeasti lasin valumisesta vai alkuaan huonommasta laadusta?

Voisi liittyä myös aiheeseen puhallettu ja vedetty lasi.
http://www.rakennusperinto.fi/Hoito/Rak ... i_FI/Lasi/

Vanhat lasit olivat 2 millisiä, sotien jälkeen varmanki túomne 90-luvulle 3 millisiä ja nykyään std-lasi on 4 milliä.