Kinaporin kalifi kirjoitti:...kaakkoisen Viron palo "(heinä-)suo" -nimet ovat mitä ilmeisimmin slaavilainen laina, perustuen siihen että venäjän boloto "suo" sanan painotus ohjaa lausumaan ja kuulemaan sen muodossa [balota], josta sitten > palo. Kaakkoisen Suomen jne. polo, pölö- sanat sisältänevät taas minusta mahdollisen merjalais-saamelaisen a>o-siirtymän < baltin bala "(heinä-)suo.
Pohjoisen Venäjän metsät ovat aivan läpitunkemattoman tiheitä, vastaten tilannetta aiemmin myös muualla. Karjanhoito näkyy silti sujuvan mm. jokivarsilla, jotka maan ollessa tasaista ovat usein heinää kasvavia tulvaniittyjä. Tässä pari esimerkiä viime viikolta, ensimmäinen Galichin järvestä laskevalta Veksalta:
Tässä kuva itse tulvaniitystä:
Tässä vielä ammuja idempää Nejalta, hyvin idyllistä, paitsi että mäkärät yrittivät syödä elävältä:
Näkisin laiduntamisen mallissa syyn sille, miksi Suomenkin alueelta löytyy purojen, jokien ja järvien liepeiltä pola, poola, pöla, pöllä jne. -tyypin nimiä. Ne ovat merjan ja saamen kaltaista kieltä puhuneiden ja karjaa hoitaneiden ryhmien nimeämiä, pl. se että sana ilmeisesti siirtyi ainakin Itä-Suomessa myös paikalliseen imsuun. Varsinaisessa saamessa sana olisi ilmeisesti jotakin tyyliä buolla, imsuun lainautuneena ehkä siis puola?