Sivu 1/3

Ylä-Volgan ihmeitä, pari hajahuomiota matkan varrelta

ViestiLähetetty: 22 Syys 2017 22:23
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Kiertelin jonkin aikaa Venäjää, tutustuen mm. Ylä-Volgaan, tietysti hyvin pintapuolisesti. Laitan tähän ketjuun muutamia kuvia ja kommentteja aiheen tiimoilta. Aluksi, Jaska kysyi mikä merkitys sinisillä kivillä oli merjalaisille. Vastaan en tiedä, mutta (jopa vielä?) paikalliset uhraavat kiville. Mikä lienee ilmiön todellinen jatkuvuus, en tiedä. Mm. tämä Plechejevo-järven kivi on samalla suuri nähtävyys:

Kuva

Kuva

Näin Jaroslavlin kremlin museossa myös muutaman merjalaisen hautaräpylän. Kyllä se näyttää joko hylkeen tai majavan räpylältä. Jaroslavl on perustettu paikalle, jossa oli aiemmin merjalaiskylä ja siihen jotenkin liittyvä linna, jonka Batu rikkoi:

Kuva

Paikalla on ollut myös skandinaaveja, koska kupurat ovat ilmeisesti heidän ja miekan säilä kaiketi jostain Reiniltä.

Re: Ylä-Volgan ihmeitä, pari hajahuomiota matkan varrelta

ViestiLähetetty: 23 Syys 2017 05:46
Kirjoittaja Jaska
Mielenkiintoisia kuvia.
Mutta miksi tämä osio? PDT_Armataz_01_01

Re: Ylä-Volgan ihmeitä, pari hajahuomiota matkan varrelta

ViestiLähetetty: 23 Syys 2017 08:59
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Jaska kirjoitti:Mielenkiintoisia kuvia.
Mutta miksi tämä osio? PDT_Armataz_01_01

En oikein keksinyt mihin muualle tämä ketju kuuluisi ja näin toimien myös Sipi pysyy rauhallisempana, laadusta tarkkana. Siihen liittyen: kaakkoisen Viron palo "(heinä-)suo" -nimet ovat mitä ilmeisimmin slaavilainen laina, perustuen siihen että venäjän boloto "suo" sanan painotus ohjaa lausumaan ja kuulemaan sen muodossa [balota], josta sitten > palo. Kaakkoisen Suomen jne. polo, pölö- sanat sisältänevät taas minusta mahdollisen merjalais-saamelaisen a>o-siirtymän < baltin bala "(heinä-)suo.

Toisaalta genetiikkaa sivuten: esim. vologdalaiset edustavat kaupunkikuvassa kyllä sellaista perimän kirjoa, että ilman tarkkaa tietoa siitä missä testattavan esivanhemmat ovat asuneet suhtaudun näytteisiin nyttemmin aika varovasti. Mm. Vologda on ollut kauttakulkukeskus jo satoja vuosia ja neukut rakensivat sinne paljon teollisuutta (>paljon siirtolaisia). Sinisen kiven yläpuolella, siis aika perifeerisessä paikassa Pleshejevo-järven rannalla on vanha kylä nimeltä Gorodische "linnoitus", ehkä siellä asuivat paikan merjalaiset. Ennen toista maailmansotaa syntyneet näyttivät siellä suunnilleen tältä, valitsin nämä mielestäni edustavaksi näytteeksi paikan hautakuvista:

Kuva

Re: Ylä-Volgan ihmeitä, pari hajahuomiota matkan varrelta

ViestiLähetetty: 23 Syys 2017 09:03
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
sumu kirjoitti:Neljä kynttä=majava

Niin kai se sitten on, mutta kun Ahvenanmaan räpylät ovat toistaiseksi vanhimpia löydettyjä, jään kysymään onko siellä ollut majavia?

Re: Ylä-Volgan ihmeitä, pari hajahuomiota matkan varrelta

ViestiLähetetty: 28 Syys 2017 11:39
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Merjalaisten muinainen oletettu keskus Sarskoe Gorodische "Sarajoen linna tms." sijaitsee siis Nerojärven tuntumassa, järveen virtaavan Sara-joen muodostamassa mutkassa. Mutka on luonut luonnonlinnoituksen, joen reunat ovat hyvin jyrkät vaikka itse joki on aika pieni. Alueen laajuus ja sen löydöt ovat hämmästyttäneet tutkijoita. Asutuspohja oli ilmeisesti merjalainen, mutta heidän seassaan asui paljon väkeä Itämereltä. Venäläiset puhuvat skandinaaveista, ehkä mukana oli joku tsuhnakin, kuka tietää.

Myöhäisempi keskus alueella on järven rannalla sijaitseva Rostov. Järvestä virtaa laskujoki Veksa ( joka on siis viksa- l. laskujoki-nimi, myös sara on uralilainen joki-sana). Veksa yhdistyy Kotorosl'-jokeen, joka laskee Jaroslavlin kohdalla Volgaan. Tämä Volgalta lähteva jokireitti on todellinen viikinkiajan hotspot alueella. Siellä on paitsi Sarskoe, myös Timerovo josta on löydetty huikea määrä itämaista rahaa. Ihan maantieteen pohjalta minulle syntyy vaikutelma, että molemmat keskukset ovat varautuneet hyökkäykseen Volgan suunnasta. Timerovo on linnoittamaton, mutta sijaitsee Kotoroslin sivujoen varrella, Sarskoeen mentäessä täytyy ylittää Nerojärvi.

Kun paikalla olin, yritin käydä vilkaisemassa sekä Saran linnaa että Timerovoa. Eipä onnistunut normaalilla nelivedolla. Alueen venäläisittäinkin huonot tiet (=todella huonot) olivat sateen jälkeen liukasta mutavelliä. Pitänee hommata seuraavalla kerralla käyttöön kuudella pyörällä vetävä Zil tms. No, Rostovin kremlissä oli onneksi Sarskoe Gorodischelle omistettu näyttely, joka kannattaa käydä katsomassa, jos siellä liikkuu. Kotorosl-joen ja Volgan mutkassa sijaitseva Jaroslavl on perustettu vasta hieman myöhemmin, paikalla oli aiemmin merjalaiskyliä joita kutsutaan nimellä Medvezhiy Ugol "Karhunkulma". Tataarien tuhoaman paikallisen linnoituksen jäänteitä on koottu Jaroslavlin kremlin museoon, siellä oli mm. nuo hautaräpylät, joita on löydetty myös Ahvenanmaalta.

Timerovosta löytyy netistä materiaalia:

https://en.wikipedia.org/wiki/Timerevo

https://www.360cities.net/image/rus-yar ... revo-oct13

https://www.youtube.com/watch?v=l461yZnhTa8

Skandinaavien ja uralinpuhujien yhteisalue on sijainnut myös Laatokan kaakkoiskulmassa, Syvärin liepeillä ja mm. Ojatilla. Kun alueen muinaiskieli on tiettävästi omannut saamen piirteitä, tulee mieleen että se on ollut merjaa, jonka osaamisesta olisi tietysti ollut hyötyä myös Sarskoessa?

P.S. voisikohan Volkhov l. Olhava selittyä alha, alho- sanastosta, perustuen saame-merjan a > sananalkuinen vo -muunnokseen, siis :

*alha > volha-, josta sittemmin sekä slaavin Volhov että suomen alueen (V-)Olhavat?

Re: Ylä-Volgan ihmeitä, pari hajahuomiota matkan varrelta

ViestiLähetetty: 29 Syys 2017 21:21
Kirjoittaja Tuohikirje
Ei ollut kategoriaa 'Matkakertomukset', mutta kiitos Kalifi! Mielenkiintoista kuulla raporttia paikan päältä. Epäilen kyllä, että hienoimmat arkeologiset löydöt ovat kadonneet oligarkkien vitriineihin.

Re: Ylä-Volgan ihmeitä, pari hajahuomiota matkan varrelta

ViestiLähetetty: 29 Syys 2017 23:53
Kirjoittaja Sigfrid
Näennäistiedettä, ironia on kaunista.

Samanlaisia kupurasolkia tehtiin sarjatuotannonomaisesti Lounais-Suomessa. Miekka näyttää viikinkiaikaiselta, samanlaisia on löydetty kasapäin Suomesta ja Suomessa ei ole asunut viikinkejä/skandinaaveja, senhän me tiedämme, joten kuvan esineistö ei voi todistaa skandinaaveista.

Re: Ylä-Volgan ihmeitä, pari hajahuomiota matkan varrelta

ViestiLähetetty: 30 Syys 2017 08:09
Kirjoittaja Kvenlander
Näkyy siellä hevosenkenkäsolkikin tuossa oikealla. En ole arkeologi, niin en osaa sanoa, ovatko nuo enemmän suomalaisia muotoja vai skandinaavisia. Toisaalta jos noita solkia käytettiin etnisten rajojen yli, niin niiden löytyminen tietyltä alueelta ei todista kovin paljoa.

Onko tuo muuten Ulfberth miekka? Siinä näkyy säiläkirjoitusta, mutta en saa selvää.

Re: Ylä-Volgan ihmeitä, pari hajahuomiota matkan varrelta

ViestiLähetetty: 30 Syys 2017 08:49
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Tuohikirje kirjoitti:Ei ollut kategoriaa 'Matkakertomukset', mutta kiitos Kalifi! Mielenkiintoista kuulla raporttia paikan päältä. Epäilen kyllä, että hienoimmat arkeologiset löydöt ovat kadonneet oligarkkien vitriineihin.

Hautojenryöstö on joillekin Venäjällä ansaintakeino, olen nähnyt ihan torillakin myytävän suuria määriä pronssi- ja rautakautista materiaalia.

Re: Ylä-Volgan ihmeitä, pari hajahuomiota matkan varrelta

ViestiLähetetty: 30 Syys 2017 09:36
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Kvenlander kirjoitti:Näkyy siellä hevosenkenkäsolkikin tuossa oikealla. En ole arkeologi, niin en osaa sanoa, ovatko nuo enemmän suomalaisia muotoja vai skandinaavisia. Toisaalta jos noita solkia käytettiin etnisten rajojen yli, niin niiden löytyminen tietyltä alueelta ei todista kovin paljoa.

Onko tuo muuten Ulfberth miekka? Siinä näkyy säiläkirjoitusta, mutta en saa selvää.

Joo, oli siellä hevosenkenkäsolkia. Nuo kupurat ovat kyllä minusta skandinaavisia. Vaikea tietysti sanoa, missä yhteydessä ne on löydetty, olivatko ne esim. kumpuhaudassa. Sarskoen näyttelyssä teksteissä todettiin, että osa esineistöä kuului skandinaaveille. Alueen löydöistä kuitenkin vain pieni murto-osa on skandinaavista, muistelen nähneeni jossain arvion 5 %. Ylivoimaisesti suurin osa on merjalaisten roinaa.

Mieleeni jäi vain yksi säiläteksti, se taisi olla LUNFECIT. Liitän ketjuun muutamia lisäkuvia huomislltana.

Merjalais-ketjusta lainattua:

"enligt krönikan fanns det...vepsen även bland krivitjerna och merja."

http://nile.lub.lu.se/ojs/index.php/sca ... /1266/1052

Kronikan mukaan ainakin vepsäläisiä siis asui merjalaisten luona, ehkä jopa Sarskoessa, samoin kuin krivitsien luona ilmeisesti jossain Izborskin suunnalla. Jos vepsän lingvistinen substraatti oli lähellä merja-muromaa ts. jotain saameen vivahtavaa, voi olla että joku osa vepsäläisistä myös puhui kieltäkin?

Re: Ylä-Volgan ihmeitä, pari hajahuomiota matkan varrelta

ViestiLähetetty: 30 Syys 2017 21:49
Kirjoittaja Jaska
P.S. Poistin lainauskopiot kuvista, kun ei Helvetin Packardi jaksa ladata sivua normaalilevyiseksi miljooniin nanosekunteihin.

Re: Ylä-Volgan ihmeitä, pari hajahuomiota matkan varrelta

ViestiLähetetty: 01 Loka 2017 00:23
Kirjoittaja Sigfrid
Lun Fecit signeerausta ei näytä löytyvän, ei ainakaan googlella, muualta kuin sadoista itseään toistavista venäjäaineihista viittauksista, joissa tekstin pohjalta todistetaan skandinaavien asutus Venjällä. Ilmeisesti kyseessä on aina sama miekka, joka saattaa olla Kalifin kuvan tavara tai sitten ei. Kyllä, Suomesta löytyy aitoja ja väärennettyjä Ulfbertheja.

Kuvan kaarisolki ei sanominulle mitän, kupurasolki on tyypiltään samanlainen kuin osa Kalannissa tehtailluista.

Re: Ylä-Volgan ihmeitä, pari hajahuomiota matkan varrelta

ViestiLähetetty: 01 Loka 2017 09:30
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Sigfrid kirjoitti:Lun Fecit signeerausta ei näytä löytyvän, ei ainakaan googlella, muualta kuin sadoista itseään toistavista venäjäaineihista viittauksista, joissa tekstin pohjalta todistetaan skandinaavien asutus Venjällä. Ilmeisesti kyseessä on aina sama miekka, joka saattaa olla Kalifin kuvan tavara tai sitten ei. Kyllä, Suomesta löytyy aitoja ja väärennettyjä Ulfbertheja.

Kuvan kaarisolki ei sanominulle mitän, kupurasolki on tyypiltään samanlainen kuin osa Kalannissa tehtailluista.

Miekka on näemmä mainittu tuolla, LUN FECIT:

https://en.wikipedia.org/wiki/Sarskoye_Gorodishche

Re: Ylä-Volgan ihmeitä, pari hajahuomiota matkan varrelta

ViestiLähetetty: 01 Loka 2017 09:50
Kirjoittaja ristoilmari
kiitos paljon. äidin isän isän sukuu siirrettii 1700-luvun alus kannakselle kyyrölää jostai jaroslavin kuvernementist. oonkoha osin merja

Re: Ylä-Volgan ihmeitä, pari hajahuomiota matkan varrelta

ViestiLähetetty: 01 Loka 2017 10:36
Kirjoittaja Sigfrid
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:Lun Fecit signeerausta ei näytä löytyvän, ei ainakaan googlella, muualta kuin sadoista itseään toistavista venäjäaineihista viittauksista, joissa tekstin pohjalta todistetaan skandinaavien asutus Venjällä. Ilmeisesti kyseessä on aina sama miekka, joka saattaa olla Kalifin kuvan tavara tai sitten ei. Kyllä, Suomesta löytyy aitoja ja väärennettyjä Ulfbertheja.

Kuvan kaarisolki ei sanominulle mitän, kupurasolki on tyypiltään samanlainen kuin osa Kalannissa tehtailluista.

Miekka on näemmä mainittu tuolla, LUN FECIT:

https://en.wikipedia.org/wiki/Sarskoye_Gorodishche


Prapandanomaisesti se on mainittu sadoilla venäjälähtöisillä sivuilla. Yksi miekka, tärkeä todiste Venäjän spekulatiivisen esihistorian tueksi.

Re: Ylä-Volgan ihmeitä, pari hajahuomiota matkan varrelta

ViestiLähetetty: 01 Loka 2017 11:42
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Joo, kyllähän merjalaisia oli Jaroslavlin alueella niin paljon, että varsinkin syrjäkylistä saattoi löytyä vielä pitkään heidän perimäänsä. Minusta nuo aiempien kuvien ihmiset ovat aika suomalais-saamelaisen oloisia. Sipille toteaisin, että kyllä Venäjän arkeologia on aivan korkeatasoista, sen suhteen voi olla rauhallisin mielin.

Mm. Rahkonen on muuten tuonut esille Syväri-tyypin nimet, jotka näyttäisivät sisältävän merjalaistyyppisen vesistönimen, aiheesta tässä esim. Ahlqvist:

"In addition to the element Jaxr(V)- , Jagr(V)- ;-(V)xra,- (V)xro in Central Russia, including the Merya territory, I am firmly convinced that another main type of (former) lake name exists, ending in -er(V), -eŕ, -or(V), -oŕ, and less often - ar(V), -aŕ etc. (see Ahlqvist 1997: 29 – 30; 2000: 18 – 24)."

http://www.helsinki.fi/venaja/nwrussia/ ... lqvist.pdf

Ahlqvist tuo esille sen, että kyse ei ole vain järvistä ja nimityyppi näyttäisikin minusta olleen arvioitua produktiivisempi myös Suomen alueella, sillä selvien järvien (Syväri, Musteri ja Luonteri?) lisäksi osa paikoista on nykyään soita sekä peltoja ja niittyjä, kuten ilmeisesti Kymenlaakson Säveri ja Kuoteri sekä Laihian Kännäri, joka muuten sijaitsee mielenkiintoisesti Poolan vieressä. Vaikea tietysti sanoa, missä määrin nämä voidaan selittää ihan saamen pohjalta, ehkä Jaska haluaa kommentoida asiaa?

Re: Ylä-Volgan ihmeitä, pari hajahuomiota matkan varrelta

ViestiLähetetty: 01 Loka 2017 12:12
Kirjoittaja Sigfrid
Kinaporin kalifi kirjoitti: Sipille toteaisin, että kyllä Venäjän arkeologia on aivan korkeatasoista, sen suhteen voi olla rauhallisin mielin.



Ole sinä rauhallisin mielin, minä vaadin faktoja ja mainitsin jo ettei yksittäisten skandinaaviesineiden löytö voi todistaa skandinaavien läsnäolosta, saati sitten vaikutuksesta alueellla. Vrt. Suomen esihistoriatulkinnat. Edellytän meiltä suomalaislta maailmanhistoriassa ja sen tutkinnassa pienenä vaikuttajana tiettyä linjakkuutta. Sinua mukaillen oletan merjalaissuomalaisia kontakteja ja noiden skandinaavityyppisten esineiden siirtyneen kauppatavarana Suomesta, jossa niitä on ollut paljon.

Taustatietoa: Suomesta on löydetty noin 300 viikinkiaikaista miekkaa ja iso määrä kansainvaellus- ja merovingiaikaisia miekkojakin. Viikinkiaikaisista miekoista noin 100 on Ulfberht-signeerattuja, joko aitoja tai kopuoita. Ilmeisesti puolet lopuista on muita signeerattuja miekkoja. Jos niistä yksi kulkeutuu merjalaisalueelle, niin en pidä sitä ihmeenä.

Re: Ylä-Volgan ihmeitä, pari hajahuomiota matkan varrelta

ViestiLähetetty: 01 Loka 2017 19:42
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Vielä pari kuvaa liittyen Sarskoe Gorodischeen: Nero-järveen laskeva Sara-joki, jonka mutkassa muinaiskaupunki sijaitsi, kuten todettua ei ole suuri, mutta varsin jyrkkärinteinen, muodostaen luonnonlinnoituksen:

Kuva

Sarskoeen liittyvillä jokireiteillä liikuttiin limisaumaisilla, pohjoismaisen tyyppisillä suurehkoilla veneillä. Taustalla näkyy alueelta löydetty veneen mäntyinen kaari(-pari), joka on aikoinaan ollut istutettu emä- tai kölipuun päälle. Jos tuo kaari on veneen nollakaari, arvailisin pituuden olleen ehkä noin 10 metriä? Muita arvioita? Kokoluokka voisi siis olla sama kuin Lapurin löydössä, ehkä hieman pienempi painon välttämiseksi? Kuvassa myös se Sipiä ahistanut miekka, LUN FECIT.

Kuva

http://www.viikinkiajanlaiva.fi/sotka

Näyttelyn kuvatekstien mukaan skandinaaveilta jäi alueelle muutakin kuin yksi miekka, mm. kuvan kirveet. Ne eivät minusta ole erityisen skandinaavisia, vaan muistuttavat Suomenlahden ympäristön löytöjä?

Kuva

Re: Ylä-Volgan ihmeitä, pari hajahuomiota matkan varrelta

ViestiLähetetty: 01 Loka 2017 21:51
Kirjoittaja Sigfrid
Suomessa rautakautisia viikinkimiekkakasoja säilytetään Kansallismuseon kellarissa ja vitriinit on varattu arvokkaammalle tavaralle.

En nyt jaksa kaivaa kirjoja esiin, mutta tuo kirves näyttää enempi samanlaiselta kuin on kaivettu Hämeen maaperästä. Viikinkikirveenä tunnettu Dane axe on tämän näköinen:

Kuva

Sotakirveen ideaan kuului terävät terän päädyt, joilla voi tökkiä ja vetää, sitä voi jopa heittää.


Molempia malleja on löydetty sekä Suomesta että Ruotsista, Suomestakin on löydetty erityisen hienoja Dane axe kappaleita, joissa on kirjailtu terä. Vitriinihn malli taitaa olla tavallinen "arkikirves".

Voit katsella TV-sarjaa Viikingit aja oppia historiasta kaiken oleellisen liittyen viikingeihin.

Re: Ylä-Volgan ihmeitä, pari hajahuomiota matkan varrelta

ViestiLähetetty: 02 Loka 2017 00:32
Kirjoittaja Jaska
Sigfrid kirjoitti:Sotakirveen ideaan kuului terävät terän päädyt, joilla voi tökkiä ja vetää, sitä voi jopa heittää.


Molempia malleja on löydetty sekä Suomesta että Ruotsista, Suomestakin on löydetty erityisen hienoja Dane axe kappaleita, joissa on kirjailtu terä. Vitriinihn malli taitaa olla tavallinen "arkikirves".

Voit katsella TV-sarjaa Viikingit aja oppia historiasta kaiken oleellisen liittyen viikingeihin.

Käsittääkseni työkirveessä oli kapea (ja suorempi) terä, taistelukirveessä leveämpi ja kaarevampi. Näin ollen kuvan kirveistä vasemmalla olisi tappara ja oikealla peruskirves, toki tyypiltään partakirveitä molemmat.