Sivu 3/3

Re: Ylä-Volgan ihmeitä, pari hajahuomiota matkan varrelta

ViestiLähetetty: 03 Loka 2017 22:31
Kirjoittaja Arxhgos
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:Iloitsin hetken ajatuksella, että sain kiinnitettyä huomiota myös ei-venäläiseen esineistöön.

Missä on lihasten kasvattamiseen kehitetty Sergei-multimasiina? Kysyn vain. Ei mulla muuta, jatkakaa toki "aiheesta". PDT_Armataz_01_14

Sipihän halusi nimenomaan kiinnittää huomiota ei-venäläiseen esineistöön, kuten juurikin David-monitoimilaitteeseen ja crosstraineriin. Sergei-multimasiina ei siis aiheena toimi. Voi olla että ei se toimisi muutenkaan.


Sergei muuttuu maalilla suomalaiseksi ja zili

Kuva

Re: Ylä-Volgan ihmeitä, pari hajahuomiota matkan varrelta

ViestiLähetetty: 04 Loka 2017 10:38
Kirjoittaja Sigfrid
Arxhgos kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Missä on lihasten kasvattamiseen kehitetty Sergei-multimasiina? Kysyn vain. Ei mulla muuta, jatkakaa toki "aiheesta". PDT_Armataz_01_14

Sipihän halusi nimenomaan kiinnittää huomiota ei-venäläiseen esineistöön, kuten juurikin David-monitoimilaitteeseen ja crosstraineriin. Sergei-multimasiina ei siis aiheena toimi. Voi olla että ei se toimisi muutenkaan.


Sergei muuttuu maalilla suomalaiseksi ja zili

Kuva



Ja suomalainen muuttui skandinaaviksi ja ties miksi tsuhnaksi Venäjällä. PDT_Armataz_01_01

Tuo Sergein ottaisin pihalle lasten kiipeilytelineeksi.

Re: Ylä-Volgan ihmeitä, pari hajahuomiota matkan varrelta

ViestiLähetetty: 04 Loka 2017 11:47
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Tässä vielä yksi naurettava Makarovin kuvaus Suzdalin "suomalaisista" ts. uralilaistaustaisista löydöistä:

http://nfd2009.com/mid-first-millenium/suzdal/

Re: Ylä-Volgan ihmeitä, pari hajahuomiota matkan varrelta

ViestiLähetetty: 04 Loka 2017 12:02
Kirjoittaja Sigfrid
Kinaporin kalifi kirjoitti:Tässä vielä yksi naurettava Makarovin kuvaus Suzdalin "suomalaisista" ts. uralilaistaustaisista löydöistä:

http://nfd2009.com/mid-first-millenium/suzdal/


Siinä mielessä naurettava ettei Makarov ilmeisesti tiedä keitä suomalaiset (Finns) ovat olleet. Tämä ongelma on yleinen nettifoorumeillla, joiden keskuteluissa suomalaisten alue ulottui Kamtšatkan alueelle asti, mutta harvemmin näkee nykyään länsimaisten tieteentekijöiden esittävän tällaista.

Re: Ylä-Volgan ihmeitä, pari hajahuomiota matkan varrelta

ViestiLähetetty: 04 Loka 2017 12:43
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Sigfrid kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:Tässä vielä yksi naurettava Makarovin kuvaus Suzdalin "suomalaisista" ts. uralilaistaustaisista löydöistä:

http://nfd2009.com/mid-first-millenium/suzdal/


Siinä mielessä naurettava ettei Makarov ilmeisesti tiedä keitä suomalaiset (Finns) ovat olleet. Tämä ongelma on yleinen nettifoorumeillla, joiden keskuteluissa suomalaisten alue ulottui Kamtšatkan alueelle asti, mutta harvemmin näkee nykyään länsimaisten tieteentekijöiden esittävän tällaista.

No kuule kyllä Makarov tietää, älä turhaan kanna huolta asiasta.

Re: Ylä-Volgan ihmeitä, pari hajahuomiota matkan varrelta

ViestiLähetetty: 04 Loka 2017 13:05
Kirjoittaja Sigfrid
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:Tässä vielä yksi naurettava Makarovin kuvaus Suzdalin "suomalaisista" ts. uralilaistaustaisista löydöistä:

http://nfd2009.com/mid-first-millenium/suzdal/


Siinä mielessä naurettava ettei Makarov ilmeisesti tiedä keitä suomalaiset (Finns) ovat olleet. Tämä ongelma on yleinen nettifoorumeillla, joiden keskuteluissa suomalaisten alue ulottui Kamtšatkan alueelle asti, mutta harvemmin näkee nykyään länsimaisten tieteentekijöiden esittävän tällaista.

No kuule kyllä Makarov tietää, älä turhaan kanna huolta asiasta.


Outo juttu, koska edes käsite Baltic-Finns ei ulottunut niin laajalle kuin hän väittää.

https://en.wikipedia.org/wiki/Baltic_Finns

https://en.wikipedia.org/wiki/Finnic_languages

https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4m ... set_kielet

Makarov kirjoittaa

Finnish cultures of the I millennium AD constitute an important element in the overall panorama of cultures from the forest zone of Eastern Europe in the Iron Age and the Early Medieval period. We know that the Finns are the historical precursors of the Slavs in the Volga-Oka interfluve, yet searching for their funerary sites of the period from the first half to the middle of the I millennium AD remains a difficult task in many parts of this extensive territory. This applies, in particular, to the territory in the centre of the Rostov-Suzdal Lands — a region where the Primary Russian Chronicle locates the Merya tribe.


Jaskalta kysyisin onko tulossa uusia luokituksia, joissa merja sijoitettaisiin itämerensuomalaisiin kieliin? Snänsä tämäkin on vain alanootti tässä "forest zone of Eastern Europe" -jutussa.

Kalifi, oikeassa foorumiosiossahan tämä on.

Re: Ylä-Volgan ihmeitä, pari hajahuomiota matkan varrelta

ViestiLähetetty: 25 Kesä 2018 09:48
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Kinaporin kalifi kirjoitti:...kaakkoisen Viron palo "(heinä-)suo" -nimet ovat mitä ilmeisimmin slaavilainen laina, perustuen siihen että venäjän boloto "suo" sanan painotus ohjaa lausumaan ja kuulemaan sen muodossa [balota], josta sitten > palo. Kaakkoisen Suomen jne. polo, pölö- sanat sisältänevät taas minusta mahdollisen merjalais-saamelaisen a>o-siirtymän < baltin bala "(heinä-)suo.

Pohjoisen Venäjän metsät ovat aivan läpitunkemattoman tiheitä, vastaten tilannetta aiemmin myös muualla. Karjanhoito näkyy silti sujuvan mm. jokivarsilla, jotka maan ollessa tasaista ovat usein heinää kasvavia tulvaniittyjä. Tässä pari esimerkiä viime viikolta, ensimmäinen Galichin järvestä laskevalta Veksalta:

Kuva

Tässä kuva itse tulvaniitystä:

Kuva

Tässä vielä ammuja idempää Nejalta, hyvin idyllistä, paitsi että mäkärät yrittivät syödä elävältä:

Kuva

Näkisin laiduntamisen mallissa syyn sille, miksi Suomenkin alueelta löytyy purojen, jokien ja järvien liepeiltä pola, poola, pöla, pöllä jne. -tyypin nimiä. Ne ovat merjan ja saamen kaltaista kieltä puhuneiden ja karjaa hoitaneiden ryhmien nimeämiä, pl. se että sana ilmeisesti siirtyi ainakin Itä-Suomessa myös paikalliseen imsuun. Varsinaisessa saamessa sana olisi ilmeisesti jotakin tyyliä buolla, imsuun lainautuneena ehkä siis puola?

Re: Ylä-Volgan ihmeitä, pari hajahuomiota matkan varrelta

ViestiLähetetty: 25 Kesä 2018 15:46
Kirjoittaja Jaska
Nättiä maisemaa. Ekassa kuvassa selvästikin notkuu joku itäsavolainen piällysmies.

Re: Ylä-Volgan ihmeitä, pari hajahuomiota matkan varrelta

ViestiLähetetty: 25 Kesä 2018 22:22
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Jaska kirjoitti:Nättiä maisemaa. Ekassa kuvassa selvästikin notkuu joku itäsavolainen piällysmies.

Karjan omistaja oli pulloista päätellen päivän mittaan kietaissut janoonsa vähintään muutaman litran vahvaa olutta, mikä alkoi silmin nähden jo käydä voimille. Unzhasta länteen väki oli muuten jo ihan suomalaisen oloista, mutta marit ovat kyllä hyvin eri näköisiä. Nuo pohjoisen jokivarsien pikkukylät saattaisivat ehkä vielä säilyttää sellaista perimää, mikä on jo esim. Vologdan kaupungissa kauan sitten hautautunut monen muuttoliikkeen alle.

Re: Ylä-Volgan ihmeitä, pari hajahuomiota matkan varrelta

ViestiLähetetty: 26 Kesä 2018 12:36
Kirjoittaja Jaska
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Nättiä maisemaa. Ekassa kuvassa selvästikin notkuu joku itäsavolainen piällysmies.

Karjan omistaja oli pulloista päätellen päivän mittaan kietaissut janoonsa vähintään muutaman litran vahvaa olutta, mikä alkoi silmin nähden jo käydä voimille. Unzhasta länteen väki oli muuten jo ihan suomalaisen oloista, mutta marit ovat kyllä hyvin eri näköisiä. Nuo pohjoisen jokivarsien pikkukylät saattaisivat ehkä vielä säilyttää sellaista perimää, mikä on jo esim. Vologdan kaupungissa kauan sitten hautautunut monen muuttoliikkeen alle.

Joo, kun turkkilaisvaikutus näkyy vahvana marien kielessä ja kulttuurissakin, niin ei ihme että näkyy myös geeneissä eli naamassakin.

Tarkka ja kattava selvitys Luoteis-Venäjän maaseutuväestön geeneistä olisi varmasti mielenkiintoinen.

Re: Ylä-Volgan ihmeitä, pari hajahuomiota matkan varrelta

ViestiLähetetty: 26 Kesä 2018 21:10
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Sigfrid kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:Tässä vielä yksi naurettava Makarovin kuvaus Suzdalin "suomalaisista" ts. uralilaistaustaisista löydöistä:

http://nfd2009.com/mid-first-millenium/suzdal/


Siinä mielessä naurettava ettei Makarov ilmeisesti tiedä keitä suomalaiset (Finns) ovat olleet. Tämä ongelma on yleinen nettifoorumeillla, joiden keskuteluissa suomalaisten alue ulottui Kamtšatkan alueelle asti, mutta harvemmin näkee nykyään länsimaisten tieteentekijöiden esittävän tällaista.

Suzdalin museossa (uusi ja hieno) puhutaan paikallisista merjalaisista, joten Makarovin artikkelissa käyttämä termi "Finns" on käsitettävä yläkäsitteenä, mikä nyt tietysti oli lähes kaikille selvä asia jo aiemminkin. Löydetyt korut ovat museossa merjalaisten koruja, ei suomalaisten koruja jne. Museon kartassa merjalaiskeskuksia ovat Suzdal, Jaroslavl ja Rostov.

Kuva

Myös Galichissa todettiin kaupungin olleen aluksi "merjalainen kaupunki", mikä herättää hieman hämmennystä. Miten noin laajalle levinnyt kansa upposi niin täydellisesti slaavilaiseen mereen? Voin kuvitella olemattomia, mutta minusta keskeisiä merjalaisalueita yhdistävät paitsi joet ja järvet, myös kumpuileva maasto, joka erottaa ne ympäröivästä tasaisesta pensastosta. Ehkä merjalaisasutus keskittyi vain optimaalisille paikoille, välialueiden ollessa tyhjiä?

Re: Ylä-Volgan ihmeitä, pari hajahuomiota matkan varrelta

ViestiLähetetty: 26 Kesä 2018 22:16
Kirjoittaja aikalainen
Kinaporin kalifi kirjoitti:Pohjoisen Venäjän metsät ovat aivan läpitunkemattoman tiheitä, vastaten tilannetta aiemmin myös muualla. Karjanhoito näkyy silti sujuvan mm. jokivarsilla, jotka maan ollessa tasaista ovat usein heinää kasvavia tulvaniittyjä. Tässä pari esimerkiä viime viikolta, ensimmäinen Galichin järvestä laskevalta Veksalta:

Oliko tuo "reka Veksa" oikeaoppisesti lyhyt välijoki?

Kinaporin kalifi kirjoitti:Myös Galichissa todettiin kaupungin olleen aluksi "merjalainen kaupunki", mikä herättää hieman hämmennystä. Miten noin laajalle levinnyt kansa upposi niin täydellisesti slaavilaiseen mereen? Voin kuvitella olemattomia, mutta minusta keskeisiä merjalaisalueita yhdistävät paitsi joet ja järvet, myös kumpuileva maasto, joka erottaa ne ympäröivästä tasaisesta pensastosta. Ehkä merjalaisasutus keskittyi vain optimaalisille paikoille, välialueiden ollessa tyhjiä?

Jokin tuon tapainen kehityskulku selittäisi rivakan kielen vaihtumisen hyvin. Merjalaisten optimaalinen paikka tarkoittaisi samaa kuin merjalaisten maatalouteen soveltuva paikka (maaperä, hallansieto) ja välialueet olisivat slaavien oppimalle maataloudelle soveliaita paikkoja. Edellyttää tietysti, että teorialle löytyy jotain katetta muinaisten asuinpaikkojen ja niiden luona olevan maaperän suhteen.

Re: Ylä-Volgan ihmeitä, pari hajahuomiota matkan varrelta

ViestiLähetetty: 26 Kesä 2018 22:33
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
aikalainen kirjoitti:Oliko tuo "reka Veksa" oikeaoppisesti lyhyt välijoki?

No, ainakin lyhyehkö, Veksa tai Yandexin mukaan Vjoksa laskee Galichin järvestä yhdistyen Bui:n kaupungissa tai kylässä Kostroma-jokeen.

Re: Ylä-Volgan ihmeitä, pari hajahuomiota matkan varrelta

ViestiLähetetty: 26 Kesä 2018 23:11
Kirjoittaja aikalainen
Kinaporin kalifi kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Oliko tuo "reka Veksa" oikeaoppisesti lyhyt välijoki?

No, ainakin lyhyehkö, Veksa tai Yandexin mukaan Vjoksa laskee Galichin järvestä yhdistyen Bui:n kaupungissa tai kylässä Kostroma-jokeen.


Pituus on 84 km. Nimi muistuttaa Vuoksen venäläistä nimeä Vuoksa (Вуокса).
https://en.wikipedia.org/wiki/Vyoksa_River

Re: Ylä-Volgan ihmeitä, pari hajahuomiota matkan varrelta

ViestiLähetetty: 27 Kesä 2018 09:05
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
aikalainen kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Oliko tuo "reka Veksa" oikeaoppisesti lyhyt välijoki?

No, ainakin lyhyehkö, Veksa tai Yandexin mukaan Vjoksa laskee Galichin järvestä yhdistyen Bui:n kaupungissa tai kylässä Kostroma-jokeen.


Pituus on 84 km. Nimi muistuttaa Vuoksen venäläistä nimeä Vuoksa (Вуокса).
https://en.wikipedia.org/wiki/Vyoksa_River

Vuoksi perustuu ainakin Janhusen mukaan *(w)oo-kantaan, "virrata" vrt. vuotaa jne. eikä siis liittyisi näihin veksa-tyypin nimiin. Veksat jne. ovat aika yleisiä merjalaisalueella, mutta eivät minusta ole säännonmukaisia siten että ne olisivat aina lyhyitä laskujokia. Esim. Galichin Veksa on laskujoki, mutta ei erityisen lyhyt, kuten Vyksan kaupungin aika lyhyt laskujoki. Zuhloma-järvellä Veksa taitaa taas tuoda järveen vettä, ei ole siis laskujoki. Komin vis < *viksa "välijoki" kuitenkin ainakin Saarikiven ja Rahkosen pohjalta osoittaa, että (länsi-)uralissa(-kin) on ollut *viksa-kanta, tarkoittaen ehkä järviä ja/tai jokia yhdistävää jokea, olipa pituus kaiketi mikä tahansa. Jos Suvantojärven Viiksanlahti viittaa paikalliseen Viksaan, laskujoki on ollut siellä lyhyt, samoin kuin ilmeisesti Vääksyssä, mutta kuten sanottu pituus ei liene määräävä tekijä, mutta ehkä ei edes laskusuunta.