Sivu 1/1

John Tooby, Coalitional Instincts, pseudotiede

ViestiLähetetty: 10 Touko 2018 07:24
Kirjoittaja Florian Geyer
Seuraava John Toobyn kirjoitus selvittää meille parikin ilmiötä. Tooby näyttää kiinnittäneen huomiota marxismiin, joka saakin kuulla kunniansa, mutta 2000-luvulla meillä on muut huolet.

Lyhyt introduktio:
    Sosiaalinen sopeutuvuus on toinen nimitys, -toisesta suunnasta lähestyen, ilmiölle jota Tooby tarkastelee: Meille on lajityypillistä muodostaa ryhmäkoheesiota. Se on vähän niinqon kuten että meillä on 5 uloketta per raaja.
    "Toobyn ilmiö", nimeän sen nyt näin, esiintyy mm. uskonnoissa ja muussa ryhmäkäyttäytymisessä, ja edistää ryhmän selviämistä ympäristössä. Se on kuitenkin tuottanut #konformismi -taipumuksen.
    Ilmiö tukee sosiaalista painetta #yhdenmukaisuuteen, mikä on nykyisissä ylisuurissa populaatioissa johtanut kielteisiin seurauksiin. Eräs niistä on #suvaitsemattomuus.
    Väitän että suvaitsemattomuuskin on meille lajityypillistä: Laumaa vaaaroilta suojeleva ominaisuus savannilla ja mammuttiarolla, urbaanissa yhteiskunnassa joko tahi.
    Tieteessä, johon Tooby viittaa, coalitional instincts tuottaa pelkkää haittaa: Se edustaa konsensusta, joka on kritiikin ylkopuolella. So. ylläpitää vallitsevaa näkemystä uudempaa ajatuskantaa vastaan. Mikä pahinta, ilmiö ei tarvitse "paavia" (auktoriteettia), vaan homman hoitaa tämä jo Olduvain savannilla ilmaantunut laumakäyttäytyminen.
    Nyt siitä #pseudotieteestä: Pseudotiede jää kuriositeetiksi tai mielipidekirjallisuudeksi ellei se ole vallitseva kanta (osa lauman identiteettiä). Tiedeyhteisö pystyi kiistämään mannerten liikkeen 70 vuotta senkin jälkeen, kun Alfred Wegener oli osoittanut että ne olivat liikkuneet. Miten se oli mahdollista? -Tooby saa kertoa.

Liittoumavaisto

Jokainen ihminen – tiedemiehet mukaanlukien – kantavat mukanaan koko ihmiskunnan historiaa. Tähän kuuluu evoluution myötä kehittyneet erikoistuneet hermostolliset ohjelmat liittoumien maailmassa navigointiin – tiimeissä, ei ryhmissä.

Vaikka liittoumavaiston (engl. coalition instinct) käsite on noussut esiin viime vuosikymmeninä, ei sille vielä ole olemassa mitään yleisesti hyväksyttyä termiä.

Nämä hermostolliset ohjelmat mahdollistava meille ja saavat meidät:
    muodostamaan,
    ylläpitämään,
    liittymään,
    kannattamaan,
    tunnistamaan,
    puolustamaan,
    hylkäämään,
    hajottamaan,
    hyväksikäyttämään,
    vastustamaan,
    alistamaan,
    osoittamaan epäluottamusta jotakin kohtaan,
    inhoamaan ja
    hyökkäämään muita liittoumia vastaan.

Liittoumat ovat ihmisjoukkoja, jotka niiden jäsenet määrittelee ja/tai jonka muut määrittelevät jakavan jonkin yhteisen abstraktin identiteetin (mukaan lukien taipumukset toimia yksikkönä, puolustaa heidän etujaan, omata yhteiset mielen tilat ja muita ominaisuuksia kullakin ihmisyksilötoimijalla, kuten status ja etuoikeudet).

Miksi me näemme maailman tällä tavalla? Suurin osa lajeista ei näe maailmaa näin eikä edes kykene siihen. Edes ne lajit, joilla on suora hierarkia eivät ole tältä osin kaltaisiamme.

Merinorsujen parissa, esimerkiksi, alfauros voi lisääntymisen osalta syrjäyttää muut urokset, vaikka beta tai gamma olisi fyysisesti kykenevä voittamaan alfan – jos ne vain osaisivat järkensä puolesta toimia yhdessä.

Evolutiivinen hyöty siitä on valtava, että kykenee selvittämään joukon älyllisiä ja motivaatioon liittyviä laskennallisia ongelmia, jotka liittyvät ryhmissä toimimiseen: kaksi voittaa yhden, kolme voittaa kaksi, ja niin edelleen, joka johtaa yksilömäärien kasvattamisen vartustelukilpailuun, toimivaan liikekannallepanoon, koordinointiin ja yhteenkuuluvaisuuteen.

Historiallisesti sen hermostollisen ohjelman kehittäminen evoluutiossa, jolla nämä ongelmat ratkeavat superlatasi kyvyn kamppailla onnistuneesti pääsystä lisääntymisen rajoitettuun resurssiin.

Kohtalokkaasti, me olemme ainoastaan niiden jälkeläisiä, joille kehittyi nämä paremmat liittoumavaistot. Tässä uudessa maailmassa valta siirtyi yksinäisiltä alfoilta hyvin yhteentoimiville betoille ja gammoille, josta nousi uusi, suurempi poliittisen uhkan ja mahdollisuuden maisema: kilpailevat ryhmät ja faktiot, jotka kasvavat sinun kustannuksellasi tai kutistuivat sinun ylivaltasi seurauksena.

Ja niin uusi musertava lisätty todellisuus synnytettiin hermostollisesti vanhemman yksilökeskeisen päälle.

On tärkeää ymmärtää, että tämä todellisuus rakentuu kokonaan ja toimii meidän liittoumavaistomme varassa eikä sillä ole itsenäistä olemassaoloa.

Olet liittoumasi jäsen jos joku (kuten sinä) tulkitsee sinun kuuluvan siihen ja et ole, jos kukaan ei ole sitä mieltä, että olet. Me näemme liittoumia kaikkialla, vaikkeivat ne kuuluisikaan sinne, kuten tieteeseen. Olemme identiteettiemme hulluksi tekemiä.

Pääasiallinen toiminto, joka ajoi liittoumien kehitystä evoluutiossa on liittouman jäsenten voimaannuttaminen kamppailussa liittouman ulkopuolisia vastaan. Tämä toiminto selittää monta muutoin vaikeasti ymmärrettävää ilmiötä.

Esimerkiksi, historiallisesti, ellet kuulunut johonkin liittoumaan olit alastomana kaikkien muiden armoilla, joten vaistolla kuulua johonkin liittoumaan on kiireellisyys, joka ohittaa ja yliajaa kaikki politiikan ohjaamat perusteet jäsenyydelle. Tämän takia ryhmän uskomukset voivat olla niin kummallisia.

Koska ryhmien ohjelmat syntyivät edistämään liittouman jäsenten etuja (ylivallassa, statuksessa, legitimiteetissä, resursseissa, moraalisessa painoarvossa, jne.) myös liittoumat, joita järjestävä ideologia on perujaan ihmisten hyvinvoinnin edistämisestä usein valuu äärimmäisiksi sorron muodoiksi, täydellisenä vastakohtana ryhmän lähtökohtaisille arvoille.

Tosiaankin, moraalisesti väärinajattelevat kilpailijat on se tärkeä kohta ideologiassa ja kun kaikki ovat jostain samaa mieltä (orjuus on väärin) se lakkaa olemasta merkittävä moraalinen kysymys, koska sen osalta vastustaja ei enää näyttäydy huonossa valossa.

Monet sanovat, että maailmassa on nyt enemmän orjia kuin 1800-luvulla, mutta tästä huolimatta harvat jaksavat olla orjakysymyksessä enää erityisen aktiivisia, koska poliittista kilpailijaa ei voida delegitimisoida sen perusteella, että se on väärää mieltä orjuuskysymyksestä. Sen sijaan puhepoliiseja riittää.

Lisäksi, ansaitaksesi paikkasi ryhmässä sinun pitää lähettää signaaleja, jotka selvästi osoittavat että puolueellisesti kannatat sitä verrattuna muihin ryhmiin.

Tämän vuoksi paras mahdollinen uskomusten painotus ja kommunikaatio yksilön mielessä saa sen tuntumaan hyvältä, että ajattelee ja ilmaisee sisällön, joka yhtyy liittouman näkemyksiin ja jotka ovat imartelevia oman ryhmän jaettujen uskomusten suhteen ja jotka saavat hyökkäämään kilpailevia ryhmiä vastaa ja väärintulkitsemaan niitä.

Mitä kauempana ollaan puoluettomasta totuudesta sitä paremmin kommunikaatio toimii vahvistamaan liittouman identiteettiä, mistä syntyy vastakkainasettelu, joka on poliittisia erimielisyyksiä suurempi.

Käytännöllisten ja käyttökelpoisten totuuksien kommunikointi on yleensä hyödytöntä eriyttävänä viestintänä, koska kuka tahansa rehellinen ihminen saattaisi sanoa ne asiat riippumatta uskollisuudesta liittoumalle.

Onkin nimenomaan päinvastoin ja epätavalliset ja liioitellut uskomukset – kuten uskomus yliluonnolliseen (esimerkiksi: jumala on kolme henkilöä, mutta yksi henkilö), alarmismi, salaliitot tai liioitellut vertaukset ovat sellaisia, joita harvoin muut sanovat millään muulla kuin sillä motiivilla, että viestitään identiteetistä, koska ei ole mitään ulkoista todellisuutta joka motivoi liittouman ulkopuolisia puhumaan päättömyyksiä.

Tämä aiheuttaa ongelman tiedemiehille. Liittoumamielisyys saa jokaisen, tiedemiehet mukaanlukien, paljon typerämmiksi liittoumayhteisöissä kuin he ovat yksilöinä.

Eriskummallisesti poliittinen puolue, jota yhdistää usko yliluonnolliseen kykenee muuttamaan käsityksiään taloustieteestä tai ilmastosta ilman että näkemystä muuntavat todetaan huonoiksi liittolaisiksi.

Mutta ne ihmiset, joiden liittoumallinen jäsenyys perustuu heidän jaettuun sitoumukseensa “rationaalisuudelle” omaavat ongelman tieteellisten ehdotusten suhteen, kun uutta tietoa tulee esiin, mikä usein tapahtuu, joka vaatii edellisten käsitysten muuntamista.

Liittouman uskomusten kyseenalaistaminen tai erimielisyys niiden kanssa, edes järkiperusteisin syin, tekee henkilöstä pahan ja moraalittoman liittouman jäsenen, joka on vaarassa menettää työpaikkatarjouksia, ystäviä ja tärkeänä pitämänsä liittouman jäsenyyteen perustuvan identiteetin. Tämä estää erittäin tehokkaasti uskomusten muuntamisen.

Liittoumien luominen tieteellisten tai faktoihin perustuviin kysymyksiin on katastrofaalista, koska se asettaa meidän kutsumuksemme tieteelliseen tiedon etsintään vastakkain melkein ylipääsemättömän inhimillisen tarpeen kanssa olla hyvä liittouman jäsen.

Kun tieteelliset ehdotelmat moralisoituvat, tieteellinen prosessi haavoittuu, usein kuolettavasti. Kukaan ei toimi sen paremmin eettisesti kuin tieteellisestikään, joka ei pyri perustelemaan kilpailevia teorioita, joiden kanssa on eri mieltä, kaikkein parhaan kykynsä mukaan.
John Tooby
https://www.edge.org/response-detail/27168


Mitä "Wegenerin teoriaan" tulee, laattatektoniikka-oppi on yhä pyörän keksimisen jälkeen luotu nelikulmainen pyörä, ja sillä on yhä neljä kulmaa.

Re: John Tooby, Coalitional Instincts, pseudotiede

ViestiLähetetty: 10 Touko 2018 09:18
Kirjoittaja Sigfrid
Internet antaa laumakäyttäytymiselle uusia ulottuvuuksia. Ilmiöstä, joka oli ennen paikallinen, tulee globaali ilmiö. Syntyy "koalistisiä" mielipiteitä, sellaisiakin, jotka eivät olisi fyysessä ympäristössä, kontakteissa, mahdollisia, johtuen fyysisen läsnäolon luomasta vahvasta vaikutuksesta. Ihminen ei ole vielä vamis internet-kokemukseen. Vaarat ovat ilmeiset, uhkakuvat ulottuvat lasten hyväksikäytöstä tulevaisuuden taitavien poliitikkojen luomaan massahysteriaan. Trump tästä yksi esimerkki, vielä alkeellinen sellainen. Nykyisen Venäjän vallanpitäjät eivät vielä ole tarpeeksi taitavia internetin käytössä, eikä internetin kattavuus ole siellä riittävä tehokkaan "koalistisen" harhakuvan luomiseen. Kiina lienee pidemmällä. "Täydellisessä valtiossa" jokaisessa kodissa on Orwellin ennustama "silmä", joka luo tätä "koalistista" todellisuutta valtion tai "korporaation" ohjauksessa PDT_Armataz_01_01 Eri mieltä olevat saavat toistaiseksi osakseen vain ad hominem -lynkkauksen, mutta kehitys voi olla armoton, jos laki ei pysy kehityksen mukana ja suojele yksilöä konkreettisilla toimilla.

Re: John Tooby, Coalitional Instincts, pseudotiede

ViestiLähetetty: 10 Touko 2018 17:01
Kirjoittaja Florian Geyer
Sigfrid kirjoitti:Internet antaa laumakäyttäytymiselle uusia ulottuvuuksia.


Noinha se menee.