Sivu 1/1

Suomen heimot tänään

ViestiLähetetty: 16 Heinä 2012 17:37
Kirjoittaja Sees2011
Haluaisin kuulla muidenkin kokemuksia heimoistamme tällä hetkellä.

Ei kai puhe mentaliteeteista ole täysin epätieteellistä, mutta hiukan hävettää laittaa tätä kysymystä muualle kuin valmiiksi näennäistieteen alle.

Asia on niin, että eräs ystäväni on usemman kerran muuttanut ns. heimorajan yli ja asunut sitten vuosia uudessa ympäristössä ennen seuraavaa muuttoa. Hän kertoo hämmästyneensä aina sitä, miten erilainen oli tapa kohdata toinen ihminen uudessa paikassa.

Nyt viimeisin muutto vei hänet pari vuotta sitten hämäläisten maille ja tämä muutto on ollut erityisen raskas. Hän puhuu siitä, miten hänen ystävälliseksi tarkoittamaansa eleeseen saatetaan vastata suuttumalla, miten vihaisenoloisesti hänelle puhutaan tilanteissa, joissa hän on tottunut olemaan kohtelias. Myös monen paikallisen puheen hitaus hämmästyttää häntä, samoin tietty arkuus.

Koska omat geenini vievät paitsi Lounais-Suomeen myös Hämeeseen, tämä on ollut kiintoistaa kuultavaa.

Voivatko meillä heimojen käyttäytymiserot olla vielä selkeinä näkyvissä? Onko mahdollista, että käytöstapojen taustalla olisi jopa geneettisiä eroja? Onko Hämeessä jotakin sellaista historiallista painolastia, joka vielä vaikuttaisi.

ViestiLähetetty: 16 Heinä 2012 17:57
Kirjoittaja Jaska
Sees2011 kirjoitti:Voivatko meillä heimojen käyttäytymiserot olla vielä selkeinä näkyvissä? Onko mahdollista, että käytöstapojen taustalla olisi jopa geneettisiä eroja? Onko Hämeessä jotakin sellaista historiallista painolastia, joka vielä vaikuttaisi.

Varmasti alueellisia käyttäytymiseroja on näkyvissä. Mutta todennäköisesti ne eivät johdu geeneistä vaan ympäristöstä: yhdellä alueella kommunikoinnin kaikki osatekijät saattavat olla erilaisia kuin toisella alueella, ja jos sattuu syntymään yhdelle alueelle, omaksuu sikäläisen kommunikoinnin.

Teoriassa jokin piirteistä voi johtua siitä, että jollain se on geneettisesti "määräytyvä", esim. puheäänen korkeus tai nopeus. Mutta muille se yleensä leviää muotina. Eri kieliä esimerkiksi puhutaan eri korkeudelta ja eri nopeudella, vaikka kieliyhteisöön kuuluisi vierasta geenipoolia edustaviakin.

Eli "heimoluonteet" voivat olla todellisia ja memeettisesti periytyviä, mutta tuskin geneettisesti periytyviä. Vähän niin kuin lihavuus on usein periytyvää, muttei geenien vuoksi vaan siksi, että lapsi on oppinut pienestä pitäen syömään usein ja paljon sekä liikkumaan vähän - hän on kasvanut vanhempiensa muotin mukaisesti.

ViestiLähetetty: 16 Heinä 2012 18:27
Kirjoittaja Sees2011
Kiitos, ihan ymmärrettävää.

Mutta sitten hämäläisiin ;) - mikä historiallinen selitys voisi löytyä esimerkiksi nyt väitetylle totisuudelle, alhaiselle suuttumiskynnykselle tai hitaalle puheelle?

ViestiLähetetty: 17 Heinä 2012 01:01
Kirjoittaja Jaska
Sees2011 kirjoitti:Kiitos, ihan ymmärrettävää.

Mutta sitten hämäläisiin ;) - mikä historiallinen selitys voisi löytyä esimerkiksi nyt väitetylle totisuudelle, alhaiselle suuttumiskynnykselle tai hitaalle puheelle?

Jaa-a... Ehkä jonkun henkisen tai maallisen johtohahmon piirrettä on alettu pitää ihanteena, ja siitä on tullut normi. Ihan samalla tavoin uskonlahkot luovat oman historiansa ja omat tapansa uudestaan. Monet meistä vain ovat sellaisia, että muokkautuvat vaivattomasti vastaanottamiensa vaikutusten summaksi. Tuollaiset arvot saattavat pinttyä hyvinkin syvään ja levitä laajalle me-hengen siivillä, etenkin jos "ne toiset" ovat erilaisia (lupsakoita savolaisia) ja niiden piirre ampuu yli eri suunnasta.

Ympäripyöreää, mutta oikea vastaus vaatisi satavuotisen sosiaalipsykologisen seurantatutkimuksen... :)

ViestiLähetetty: 18 Heinä 2012 17:57
Kirjoittaja Kalevanserkku
Jaska kirjoitti:
Sees2011 kirjoitti:Kiitos, ihan ymmärrettävää.

Mutta sitten hämäläisiin ;) - mikä historiallinen selitys voisi löytyä esimerkiksi nyt väitetylle totisuudelle, alhaiselle suuttumiskynnykselle tai hitaalle puheelle?

Jaa-a... Ehkä jonkun henkisen tai maallisen johtohahmon piirrettä on alettu pitää ihanteena, ja siitä on tullut normi. Ihan samalla tavoin uskonlahkot luovat oman historiansa ja omat tapansa uudestaan. Monet meistä vain ovat sellaisia, että muokkautuvat vaivattomasti vastaanottamiensa vaikutusten summaksi. Tuollaiset arvot saattavat pinttyä hyvinkin syvään ja levitä laajalle me-hengen siivillä, etenkin jos "ne toiset" ovat erilaisia (lupsakoita savolaisia) ja niiden piirre ampuu yli eri suunnasta.

Ympäripyöreää, mutta oikea vastaus vaatisi satavuotisen sosiaalipsykologisen seurantatutkimuksen... :)


Hämäläistä hitautta piti perihämäläinen Väinö Linna erehtymisen pelkona. Oma tulkintani nopean puheen heikosta arvostuksesta Hämeessä on, että nopeasti puhuva vanhan hämäläisen mielestä, todellakin, puhui nopeammin kuin ajatteli. Oli siis vähälahjainen, pelle tai jonkinlainen huijari. Tai sitten piti puhekumppaniaan pilkkanaan.

ViestiLähetetty: 20 Heinä 2012 13:49
Kirjoittaja Sees2011
Kiitos. Linnan selitys on mielenkiintoinen. Virheiden tekemisen pelko on mielestäni Suomessa aika yleinen, olisi sitten nimenomaan hämäläinen piirre.

Eräästä blogista luin, että Lönnrot arvostelee hämäläisiä epäkohteliaiksi moukiksi ja kiittää savolaisia ja karjalaisia sulaviksi maailmanmiehiksi (Elias Lönnrotin Matkat 1828-1844) ja pitää savon murretta "paraana" ja sointuisimpana suomen kielen murteista.

Mikä sai sammattilaisen näin koviin arvioihin? Oliko kyse ajankohdan stereotypioista? Olisiko Hämeessä tapahtunut jokin kulttuurin romahdus tai olisiko siellä säilynyt pisimpään jokin varhainen rankka, eloonjäämiseen keskittyvä ihmisihanne?

ViestiLähetetty: 20 Heinä 2012 14:17
Kirjoittaja wejoja
Pakko heittää tähän väliin: virheiden tekemisen pelostako viranomaiset ovat yleensä hiljaa... :lol:

ViestiLähetetty: 20 Heinä 2012 22:17
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Sees2011 kirjoitti:Olisiko Hämeessä tapahtunut jokin kulttuurin romahdus tai olisiko siellä säilynyt pisimpään jokin varhainen rankka, eloonjäämiseen keskittyvä ihmisihanne?

Näin olen itse asian ymmärtänyt. Karu asenne elämään takasi ehkä lyhyen aikavälin hengissä pysymisen, mutta esim. monen suomenruotsalaisen valoisa, optimistinen elämänasenne takaa paitsi pidemmän, myös ilmeisesti onnellisemman elämän, ainakin vähän paremmissa olosuhteissa.

Tämä siis ihan ilman ironiaa, ehkä jopa vähän kateellisena huomiona. Naapurin parhaat puolet pitää tässä suhteessa kopioida ilman epäröintiä. Lönnrot oli ilmeisesti vähän samoilla jäljillä.

ViestiLähetetty: 21 Heinä 2012 17:41
Kirjoittaja jemi
Heh, hyvin on omaksuttu se keskiaikaisen piispan (kukassenytolikaan) credo:

"Hämäläiset on masennettava."

No ei se mitään. Tulokkaita pitää ymmärtää.

ViestiLähetetty: 21 Heinä 2012 20:08
Kirjoittaja Sees2011
"Hämäläiset on masennettava."

Sanoiko joku tosiaan näin - kuka, missä ja milloin?

Olivatko hämäläiset kaikkein kapinallisimpia?

ViestiLähetetty: 21 Heinä 2012 21:18
Kirjoittaja Taavetti
Sees2011 kirjoitti:"Hämäläiset on masennettava."

Sanoiko joku tosiaan näin - kuka, missä ja milloin?

Olivatko hämäläiset kaikkein kapinallisimpia?

Epäilen jotakin erilaista merkitystä sanalle masentaa. Mielessäni ovat ainakin valloittamisen, alistamisen suostuttelun merkitykset. Viittaus "masentamisen" vanhaan merkitykseen voisi olla erään vanhan virren sanoissa: "Sun sanaas suojaa, Jumala, sen vastustajat masenna. kun tahtovat he alati, kukistaa valtaa Poikasi." Virsi 190.

ViestiLähetetty: 21 Heinä 2012 23:47
Kirjoittaja Jaska
Taavetti kirjoitti:
Sees2011 kirjoitti:"Hämäläiset on masennettava."

Sanoiko joku tosiaan näin - kuka, missä ja milloin?

Olivatko hämäläiset kaikkein kapinallisimpia?

Epäilen jotakin erilaista merkitystä sanalle masentaa. Mielessäni ovat ainakin valloittamisen, alistamisen suostuttelun merkitykset. Viittaus "masentamisen" vanhaan merkitykseen voisi olla erään vanhan virren sanoissa: "Sun sanaas suojaa, Jumala, sen vastustajat masenna. kun tahtovat he alati, kukistaa valtaa Poikasi." Virsi 190.

Uskon Taavetin olevan oikeassa. Vanhassa kielessä monella sanalla oli hieman erilainen merkitysvivahde kuin nykyään. Valitettavasti minulla ei vielä ole Vanhan kirjasuomen sanakirjaa:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=150

ViestiLähetetty: 06 Loka 2012 21:06
Kirjoittaja Jola
Tiina Miettinen on tuoreessa väitöskirjassaan tutkinut mm. hämäläisiä tilattomia naisia. Jostain syystä heillä oli tapana "viivytellä" naimisiin menoa verrattuna esim. itäsuomalaisiin. Oliskohan tässä joku kulttuuriero esim. sellainen, että hämäläinen ei voinut mennä naimisiin ennenkuin oli täysin varma ja myös jotenkin varmistanut taloudellisen asemansa?

ViestiLähetetty: 06 Loka 2012 23:00
Kirjoittaja Jari Karppanen
Tiina Miettinen kirjoittaa Euroopan ja Suomen läpi kulkevasta kahden perhemallin rajasta kirjoituksessaan "Kahden perhemallin maa" (Genos 3 2009 81-83).

ViestiLähetetty: 17 Marras 2012 12:54
Kirjoittaja Sees2011
Nettitietoa taas tämäkin:
"hämäläiset suurelta osin polveutuvat esihistoriallisella ajalla maahan vaeltaneista germaaniheimoista"

Onko genetiikan perusteella näin?

ViestiLähetetty: 18 Marras 2012 09:20
Kirjoittaja Jaska
Sees2011 kirjoitti:Nettitietoa taas tämäkin:
"hämäläiset suurelta osin polveutuvat esihistoriallisella ajalla maahan vaeltaneista germaaniheimoista"

Onko genetiikan perusteella näin?

No ei kyllä käsittääkseni... IBS-tasolla hämäläiset näyttävät "paleosuomalaisilta", ollen kaukana kaikista naapurikansoista. Länsirannikkolaiset ovat lähempänä baltteja ja itäsuomalaiset venäläisiä. Skandinaaveja minulla ei vielä olekaan.

Myöskään isä- tai äitilinjojen perusteella ei tuolta näytä: tälläkin tasolla läntinen vaikutus keskittyy hämäläisten länsipuoliselle rannikolle.

ViestiLähetetty: 18 Marras 2012 17:13
Kirjoittaja Sees2011
Asiaan liittyy tällaista taustapohdintaa:

Tässä syksyllä julkaistiin väitöstutkimus, jossa sanotaan seuraavaa:

Suomalaiset ja venäläiset eivät geneettisesti läheisiä

Kun tutkittuja väestöjä verrattiin itäaasialaisiin, kävi ilmi että suomalaisissa, ja erityisesti itäsuomalaisissa, näkyy pieni mutta selvä itäinen vaikutus.

- Samanlainen itäinen vaikutus näkyy venäläisissä, mutta kuitenkaan venäläiset ja itäsuomalaiset eivät ole geneettisesti läheisiä. Suomalaisissa havaittu itävaikutus lienee peräisin ajalta ennen venäläisten levittäytymistä nykyisille asuinseuduilleen, Salmela arvelee.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194769 ... rotua.html

Lehden paperiversiossa oli asia kuvattu oikein geenikarttana, ja siinä kävi ilmi että venäläiset ovat itse asiassa läheisempää sukua länsisuomalaisille kuin itäsuomalaisille. Oikeastaan itäsuomalaiset eivät olleet läheistä sukua muille länsisuomalaisille, ja heillekään eivät kovin läheistä, vaan he ovat ilmeisesti eläneet eristyneenä eivätkä ole sekoittuneet muualta tulleiden kanssa.

Länsisuomalaiset todellakin olivat läheistä sukua tuon tutkimuksen mukaan ruotsalaisille, venäläisille, balteille ja muille germaaneille hieman etäämmin.

ViestiLähetetty: 19 Marras 2012 01:36
Kirjoittaja Jaska
Sees2011 kirjoitti:Asiaan liittyy tällaista taustapohdintaa:

Länsisuomalaiset todellakin olivat läheistä sukua tuon tutkimuksen mukaan ruotsalaisille, venäläisille, balteille ja muille germaaneille hieman etäämmin.

Joo, näitä Salmelan tuloksia olen esitellyt jo aikaisemmin:
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Saamelaiset.pdf

Länsisuomalaiset ovat (kun muitakin tutkimuksia huomioidaan) lähimpänä virolaisia, ja vasta sen jälkeen ruotsalaisia ja venäläisiä (näitä yhtä lähellä). Ei tätä tilannetta oikein mitenkään voi tulkita erityisen vahvaksi germaanivaikutukseksi, koska virolaiset ja venäläiset eivät ole germaaneja eivätkä myöskään vastaanottaneet erityisen vahvaa germaanivaikutusta.

Suomen sisällä varsinaissuomalaiset ovat lähimpänä ruotsalaisia, mutta hämäläiset ja eteläpohjalaiset jo selvästi kauempana. Näin ollen se, mikä on yhteistä ruotsalaisten kanssa, on ilmeisesti aika nuorta ja alueellisesti hyvin rajoittunutta.

Venäläisiin ei länsisuomalaisia osaväestöjä ole erikseen verrattu, mutta sitä yhteyttä on vaikea pitää kovin nuorena, koska nuoremman yhteyden pitäisi näkyä itäsuomalaisissa. Itäsuomalaiset taas ovat kaukana venäläisistä, mikä osoittaa että länsisuomalaiset edustanevat pitkälti samaa geenipohjaa venäläisten kanssa, ja itäsuomalaiset sitten ovat sulauttaneet itseensä "aasialaista" ainesta - sitä taas löytyy reippaammin saamelaisten perimästä.