Jaska kirjoitti:Näköislehden kolmannella aukeamalla on vastineeni Kososelle: http://www.lehtiluukku.fi/pub?id=23836
aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti:Näköislehden kolmannella aukeamalla on vastineeni Kososelle: http://www.lehtiluukku.fi/pub?id=23836
Vastine sinänsä oli selkeä niitti. Erikseen poimittuna yksityiskohtana kiinnitti huomiotani väite, että paikannimien yhdyssanoissa ei olisi monikon nominatiiviä. Esimerkiksi karttapaikan hakusanalla "kotkat*" löytyi yli 80 osumaa, ja muitakin vastaavia löytyy. Onhan näitä tosin selitetty juontuvaksi vanhasta monikon genetiivistä (esim. kotkaitten), mihin istuisi hyvin esim. Päijänteen saari vuoritsalo (eikä vuoretsalo).
Jaska kirjoitti:Haeskelin noita monilla alkuosilla eikä sattunut silmään. Epäilen että noiden Kotkat-nimien takana on jotain aivan muuta kuin monikon nominatiivi, kun muita elukoita ei tunnu löytyvän samassa muodossa. Ties vaikka olisi jokin aivan eri murresana, joka ei 'kotkaa' edes merkitse; nuo ovat lähes kaikki vesistöjen, nienten ja saarten nimiä. Maakotka kun kuitenkin pesii vuorilla ja ylängöillä, merikotka merillä eikä juuri sisävesillä.
Mielenkiintoisesti kaksi Kotkatjärveä kolmesta (Luhanka ja Joroinen) on lähellä isomman järven Kotkatlahtea, vain maakannas erottaa ne toisistaan. Kolmas, Ikaalisten Kotkatjärvi, ei ole lähellä muita Kotkat-nimiä, mutta sekin on lähellä isomman järven lahtia. Ehkä nämä nimet liittyvät saamen sanaan guotku 'kannas'? Suomessa Kuotku-nimet ovat selvästi pohjoisempia, Lieksa-Kainuu-akselilta pohjoiseen, kun taas Kotkat-nimet keskittyvät etelämmäs, varsinaissavolaiselle alueelle.
Kinaporin kalifi kirjoitti:En väitä etteikö guotko voisi olla nimien selitys mutta veikkaisin itse että tässä kyseessä on nuotan osan nimitys, kotkeloverkko l. kai sama kuin "tihiä".
Kinaporin kalifi kirjoitti:Kotkat-termi voisi ehkä myös perustua saamen sanaan gođđat l. kutea? Olisiko kotkelo verkon osana siten taas yhteydessä termiin gođđit l. kutoa?
Jaska kirjoitti:Voisihan tuokin kai joitain vesistönimiä selittää, vaikka sille ei voikaan löytyä tukea kartasta niin kuin kannas-selitykselle. Molemmissa selityksissä on myös sama äänteellinen ongelma: mistä se loppu-t oikeastaan tulee? Mutta koska kotkan eläimenä ei pitäisi erota kieliopin kannalta muista eläimistä, ei se monikon t:kään vaikuta uskottavalta...
Jaska kirjoitti:aikalainen kirjoitti: Vastine sinänsä oli selkeä niitti. Erikseen poimittuna yksityiskohtana kiinnitti huomiotani väite, että paikannimien yhdyssanoissa ei olisi monikon nominatiiviä. Esimerkiksi karttapaikan hakusanalla "kotkat*" löytyi yli 80 osumaa, ja muitakin vastaavia löytyy. Onhan näitä tosin selitetty juontuvaksi vanhasta monikon genetiivistä (esim. kotkaitten), mihin istuisi hyvin esim. Päijänteen saari vuoritsalo (eikä vuoretsalo).
Haeskelin noita monilla alkuosilla eikä sattunut silmään.
Jaska kirjoitti:Ehkä nämä nimet liittyvät saamen sanaan guotku 'kannas'? Suomessa Kuotku-nimet ovat selvästi pohjoisempia, Lieksa-Kainuu-akselilta pohjoiseen, kun taas Kotkat-nimet keskittyvät etelämmäs, varsinaissavolaiselle alueelle.
Kinaporin kalifi kirjoitti:"kotkautuo v. juuttua kiinni.
Kinaporin kalifi kirjoitti:*Kotkeloittensaari" -> Kotkatsaari?
aikalainen kirjoitti:Saman tapaisiin kotk-sanoihin menee myös erään saariryhmän nimen loppuosa 'kotkaimet'.
aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti:aikalainen kirjoitti: Vastine sinänsä oli selkeä niitti. Erikseen poimittuna yksityiskohtana kiinnitti huomiotani väite, että paikannimien yhdyssanoissa ei olisi monikon nominatiiviä. Esimerkiksi karttapaikan hakusanalla "kotkat*" löytyi yli 80 osumaa, ja muitakin vastaavia löytyy. Onhan näitä tosin selitetty juontuvaksi vanhasta monikon genetiivistä (esim. kotkaitten), mihin istuisi hyvin esim. Päijänteen saari vuoritsalo (eikä vuoretsalo).
Haeskelin noita monilla alkuosilla eikä sattunut silmään.
Silmäilin kartalta vesistöalueita Vääksystä Pyhäjoen latvoille. Yhdyssanojen alkuosia, jotka muistuttavat monikkomuotoa, löysin seuraavat: revet, päijät, majut, pyhät, mannet, säynät, muurat, vuorit, luonet, keulat, rappaat, silmut, vermat, kotkat, talat, kätkyt. Saimaan suunnalta vastaavia näyttäisi löytyvän lisää, mutta en jaksanut sieltä enää kaivella. Niin, ja sitten on se laulussa esiintyvä Lärvätsalo, mutta se ei taida kuulua joukkoon.
Jaska kirjoitti:Yhteenveto
Useimmat t-loppuiset nimet näyttävät olevan yksikkömuotoja tai mahdollisesti vierasta alkuperää, koska kantasanoja ei ole olemassa. Ainoastaan Keulat-, Pyhät- ja Talat-nimet voisivat uskottavasti olla monikkomuotoisia. Ne ovat niin suppea-alaisia nimyeitä, että edustanevat kukin ainutkertaista nimisyntyä. Edes missään yksittäisessä murteessa ei näytä esiintyvän produktiivisena nimenmuodostusmallina monikon nominatiivissa esiintyvää määriteosaa - sellainen on siis suomen kielelle vieras nimityyppi. Uusia nimiselityksiä haettaessa ei harvinaiselle poikkeustapaukselle voi paljonkaan perustaa. Savolaisalueen Kotkat-nimielementtikin sisältää edelleen todennäköisimmin jotain muuta kuin monikkomuodon.
aikalainen kirjoitti:Osa t-sanoista näyttäisi siltä, että lopun s olisi muuttunut t:ksi.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 8 vierailijaa