Jaska kirjoitti:Sigfrid kirjoitti:Jaska kirjoitti:Perustuen mihin? Isälinjoihin?
Tunnettuun historiaan. Kuten jo mainitisin, monet histotioitsijat ja arkeologit ovat samaa mieltä.
Siis monet historioitsijat ja arkeologitko olettavat Satakuntaan eikä Varsinais-Suomeen tullutta virolaisvaikutusta? Yksikin lähde tälle olisi kiva, koska minä olen nähnyt vain Varsinais-Suomeen liittyviä virolaisvaikutuksia.
Monet historioitsijat näkevät hämäläiset ja satakuntalaiset eri heimoiksi ja myös niin etteivät lounaissuomalaiset ole virolaisten ja hämäläisten sekoitus. Huomaa erottelu satakuntalaisten ja hämäläisten välillä. Siitä johtuen lounaissuomalaiset (varsinaissuomalaiset ja satakuntalaiset) eivät ole hämäläisten ja virolaisten sekoitus. Huomaa myös ero lounaissuomalaisten ja varsinaissuomalaisten välillä. Lounaissuomalaisiin kuuluvat sekä satakuntalaiset että varsinaissuomalaiset.
Nuoremman roomalaisen rautakauden aikana kalmistot olivat jo häviämässä Satakunnan rannikolta. (Muinaisuutemme jäljet, s. 243.)
Niin, muuttivat Kokemänjokea pitkin sisämaahan.
Sigfrid kirjoitti:Jaska kirjoitti:
Pohjanmaan autioituminen ja asutuskatkos ei näyttäisi pitävän paikkaansa nykyarkeologien mukaan. Myös geeneiltään eteläpohjalaiset näyttävät vanhalta ja vakaalta, omanlaiseltaan väestöltä. Sitä olisi vaikea selittää, jos he olisivat vasta 1000-luvulla syntyneet muiden heimojen pohjalta.
Koko Suomihan on ollut aina asuttu, jos noin tiukaksi aletaan. Kuitenkin Pohjanmaa on ollut viikinkiajalta 1000-luvulle lähes asumaton.
Riippuu "läheksen" määritelmästä. Viljelytoiminta on ollut säännöllistä ja laaja-alaista, mutta vanhojen kalmistoalueiden ulkopuolella. Esinelöytöjäkin on. Jos ketään ei asunut niillä parhailla viljelymailla, miksi niitä olisi vältelty?
Lähde? Rautakautisia satakuntalaisia esinelöytöjä ja hautapaukkoja on löydetty Kuusamosta asti. Tulisiko meidän nyt päätellä satakuntalaisten asuttaneen Kuusamoa rautakaudella?