Kinaporin kalifi kirjoitti:Hyvä kirjoitus. Toivottavasti tämä Häkkisen ja Pihan "tulossa" julkaistaan jo ihan lähivuosina.
Jaska kirjoitti:Kinaporin kalifi kirjoitti:Hyvä kirjoitus. Toivottavasti tämä Häkkisen ja Pihan "tulossa" julkaistaan jo ihan lähivuosina.
Näillä näkymin tämän vuoden lopulla. Jos ei pidä ihan uusiksi työstää.
Kauheasti siitä kyllä piti pituuden vuoksi leikellä pois osia, jotka sitten vuosien mittaan rakentuvat uusiksi artikkeleiksi.
https://kalmistopiiri.fi/2020/02/06/saamelaiskielten-leviaminen-suomeen-ja-skandinaviaan/?fbclid=IwAR2TaBYa8yLnU3UmQkojQY-oEuuFTTnD2jj3qLAANEwQcBFivFdoufrzzrQ
Länsikantasaamen eriytymisen maantieteellisestä paikasta tiedämme paikannimitutkimuksen ansiosta, että se on tapahtunut Länsi-Suomen alueella (Heikkilä 2014; Piha & Häkkinen tulossa)
aikalainen kirjoitti:https://kalmistopiiri.fi/2020/02/06/saamelaiskielten-leviaminen-suomeen-ja-skandinaviaan/?fbclid=IwAR2TaBYa8yLnU3UmQkojQY-oEuuFTTnD2jj3qLAANEwQcBFivFdoufrzzrQLänsikantasaamen eriytymisen maantieteellisestä paikasta tiedämme paikannimitutkimuksen ansiosta, että se on tapahtunut Länsi-Suomen alueella (Heikkilä 2014; Piha & Häkkinen tulossa)
Jaska!
Pohjautuuko tämä tulossa oleva tutkimus uusiin paikannimiin ja niistä tehtyyn pätevään tulkintaan ... vai yhäkö siinä pohjaudutaan niihin Kokemäenjoen seudun paikannimiin, jotka osoittavat paremminkin siihen suuntaan, että saamen kotipaikka ei ole ainakaan siellä?
Mihinkäs Heikkilä perustaa näkemyksensä?
aikalainen kirjoitti:Aiemmin olemme keskustelleet “saamen” alkukodista. Tuoko kielen rajaaminen “länsisaameen” tähän tarkasteluun jotain uutta näkökulmaa?
Jaska kirjoitti:Kyseinen kohta liittyy siihen, voiko eteläsaame polveutua länsisaamelaisesta kantamurteesta. Mikko Heikkilä mainitsee Tampere-jutussaan läntisestä Suomesta paikannimielementtejä, joissa näkyy länsisaamelainen muutos *ë > *a.https://journal.fi/virittaja/article/view/5086/4596aikalainen kirjoitti:Mihinkäs Heikkilä perustaa näkemyksensä?
Näitä löytyy kyllä enemmänkin; siitä lisää tulevina vuosina.
Jaska kirjoitti:1. Mihin Kokemäen seudun paikannimiin viittaat?aikalainen kirjoitti:Pohjautuuko tämä tulossa oleva tutkimus uusiin paikannimiin ja niistä tehtyyn pätevään tulkintaan ... vai yhäkö siinä pohjaudutaan niihin Kokemäenjoen seudun paikannimiin, jotka osoittavat paremminkin siihen suuntaan, että saamen kotipaikka ei ole ainakaan siellä?
2. Miksi ne osoittaisivat, ettei saamen kotipaikka ole siellä?
3. Miten muutoinkaan selität uskottavasti saameen lainatut skandinaaviset sanat, jotka ovat polveutuneet nykysaamelaiskieliin ja joilla saamelaiset ovat nimenneet paikkoja jo Lounais-Suomessa?
aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti:1. Mihin Kokemäen seudun paikannimiin viittaat?aikalainen kirjoitti:Pohjautuuko tämä tulossa oleva tutkimus uusiin paikannimiin ja niistä tehtyyn pätevään tulkintaan ... vai yhäkö siinä pohjaudutaan niihin Kokemäenjoen seudun paikannimiin, jotka osoittavat paremminkin siihen suuntaan, että saamen kotipaikka ei ole ainakaan siellä?
2. Miksi ne osoittaisivat, ettei saamen kotipaikka ole siellä?
3. Miten muutoinkaan selität uskottavasti saameen lainatut skandinaaviset sanat, jotka ovat polveutuneet nykysaamelaiskieliin ja joilla saamelaiset ovat nimenneet paikkoja jo Lounais-Suomessa?
Noista Satakunnan paikannimistä keskustelimme eräässä ketjussa (kerran taas). Kysymäsi asiat selkenevät parhaiten tästä viestistä. Siinä asian ytimessä on paikannimien pohjalle rakennetut kaksi muinaisselitystä, joiden uskottavuutta voit taas uudestaan arvioida. Viimeksi et yllättäen lähtenyt taistoon. Alla kopio selityksistä.
Yksinkertainen selitys: Paikalle tuli alkukodistaan lähteneitä myöhäissaameja, jotka nimesivät uuden elinpiirinsä paikat vuotsoiksi ja raasoiksi. Näinhän sellaiset paikannimet selitetään Lapissakin.
Mutkikas selitys: Paikalle tuli varhaissaameja. Nimesivät uuden elinpiirinsä paikat. Lainasivat germaaneilta sanoja, kuten vatso. Sitten uudelleen nimesivät elinpiirinsä paikkoja näillä uusilla sanoilla. Odottivat kielensä läpikäymän vokaalirotaation. Lainasivat germaaneilta vielä raasan. Sitten uudelleen nimesivät elinpiirinsä paikkoja raasa-sanalla.
Anskuq kirjoitti: Varmasti karu elämä ja ruuan yksipuolisuus on vaikuttanut syntyvyyteen ja pitänyt väestönkasvun pienenä. Pohdittuani ruuan laatua, perun sanani yksipuolisuudesta. Luulen että syy lapsien vähäisyyteen on ravinnon niukkuus.
aikalainen kirjoitti:Anskuq kirjoitti: Varmasti karu elämä ja ruuan yksipuolisuus on vaikuttanut syntyvyyteen ja pitänyt väestönkasvun pienenä. Pohdittuani ruuan laatua, perun sanani yksipuolisuudesta. Luulen että syy lapsien vähäisyyteen on ravinnon niukkuus.
Mihin perustat käsityksen, että saamelaisilla oli vähäinen syntyvyys?
aikalainen kirjoitti:Anskuq kirjoitti: Varmasti karu elämä ja ruuan yksipuolisuus on vaikuttanut syntyvyyteen ja pitänyt väestönkasvun pienenä. Pohdittuani ruuan laatua, perun sanani yksipuolisuudesta. Luulen että syy lapsien vähäisyyteen on ravinnon niukkuus.
Mihin perustat käsityksen, että saamelaisilla oli vähäinen syntyvyys?
aikalainen kirjoitti:Anskuq kirjoitti: Varmasti karu elämä ja ruuan yksipuolisuus on vaikuttanut syntyvyyteen ja pitänyt väestönkasvun pienenä. Pohdittuani ruuan laatua, perun sanani yksipuolisuudesta. Luulen että syy lapsien vähäisyyteen on ravinnon niukkuus.
Mihin perustat käsityksen, että saamelaisilla oli vähäinen syntyvyys?
Anskuq kirjoitti:tässä yksiaikalainen kirjoitti:Mihin perustat käsityksen, että saamelaisilla oli vähäinen syntyvyys?Anskuq kirjoitti: Varmasti karu elämä ja ruuan yksipuolisuus on vaikuttanut syntyvyyteen ja pitänyt väestönkasvun pienenä. Pohdittuani ruuan laatua, perun sanani yksipuolisuudesta. Luulen että syy lapsien vähäisyyteen on ravinnon niukkuus.
http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201703021300
Anskuq kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Anskuq kirjoitti: Varmasti karu elämä ja ruuan yksipuolisuus on vaikuttanut syntyvyyteen ja pitänyt väestönkasvun pienenä. Pohdittuani ruuan laatua, perun sanani yksipuolisuudesta. Luulen että syy lapsien vähäisyyteen on ravinnon niukkuus.
Mihin perustat käsityksen, että saamelaisilla oli vähäinen syntyvyys?
tässä yksi
http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201703021300
Tutkimuksen tärkeimpiä metodeja ovat kvantitatiivinen tarkastelu ja vertaileva tilastollinen analyysi. Inarin saamelaisten syntyvyys oli niukan ravintotilanteen säätelemä ilmiö. Metsästäjä-keräilijöinä eläneet saamelaiset eivät viljelleet maata, minkä vuoksi suurten ihmismäärien elättäminen oli haasteellista. Lisäksi vuosikausia vievät kosiorituaalit hidastivat perheenperustamista ja väestökasvua. Suomalaisten laajempi muutto Inarin alueelle toi mukanaan perunanviljelyä, karjataloutta ja pienimuotoista maanviljelyä, mikä monipuolisti alueen saamelaisten ruokavaliota. Suomalaisten syntyvyys oli selvästi saamelaisia korkeampi, mihin vaikutti suomalaisten parempi ravintotilanne ja kulttuuriset erot. Metsästäjä-keräilijöinä eläneet saamelaiset eivät hyötyneet suuresta perhekoosta. Maataloutta harjoittavat suomalaiset puolestaan hyötyivät suuremmasta lapsiluvusta, koska jälkeläisistä sai kaivattua työvoimaa karjanhoitoon ja maanviljelyyn.
http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Asutushistoria
1800-luku oli Suomen Lapissa jatkuvaa väestönkasvun aikaa, ja uudisasutuksen etenemisestä huolimatta myös saamelainen asutus maamme pohjoisimmilla alueilla kasvoi. Porosaamelaisia lukuun ottamatta saamelaiset olivat omaksuneet elinkeinoikseen pienimuotoisen tilanhoidon ja karjanpidon.
Jaska kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Anskuq kirjoitti: Varmasti karu elämä ja ruuan yksipuolisuus on vaikuttanut syntyvyyteen ja pitänyt väestönkasvun pienenä. Pohdittuani ruuan laatua, perun sanani yksipuolisuudesta. Luulen että syy lapsien vähäisyyteen on ravinnon niukkuus.
Mihin perustat käsityksen, että saamelaisilla oli vähäinen syntyvyys?
Niin joo, ehkä olisi oikeampi puhua väestönkasvun säätelystä, ottamatta kantaa siihen, missä kohdassa elämänkaarta säätely olisi tapahtunut: sehän näyttää metsästäjä-keräilijöillä vakiintuneen aika lailla tietylle tasolle pitkiksi ajoiksi. Kun Kemin Lappi avattiin suomalaisille uudisasuttajille 1673, alueen saamelaisten lukumäärä ei ilmeisesti ollut sen suurempi kuin jo tuhansia vuosia aiemmin.
Mutta moraalisinta ja helpointa säätely tietysti olisi ollut jo sikiönkehityksen alkuvaiheissa. Jo syntyneiden lasten "jälkiehkäisy" ei välttämättä ole muinoinkaan ollut yhtä hyväksyttyä/suosittua.
Anskuq kirjoitti:Aloin pohtimaan mitä saamelaiset ovat syöneet ennen viljan ja kasvisten tuloa. Alkusysäys ajatukselle tuli tästä jutusta.
https://www.iltalehti.fi/fitnessvoimail ... 7f290d4762
Tunnettu tv-kasvo Joe Rogan söi koko tammikuun pelkkää lihaa – kertoo nyt hurjasta muutoksesta ja ikävästä ongelmasta: ”Paskon vielä housuihini”
pohdintaani:
Saamelaiset söivät aikanaan pohjoisessa pääsääntöisesti lihaa ja kalaa ja linnun munia, marjoja, (poron maidosta tehtyä juustoa, jos heillä oli kesyporoja ennen suurporotaloutta) Liha tarkoittaa myös rasvaa, luuydintä, verta, sisäelimiä, aivoja, suolia (verimakkaraa) käytännössä kaikkea mitä riistasta oli tarjolla. Luuliemi oli hyvin arvostettu, lähes lääkkeenä pidettyä arkijuomaa, kuin myös kalaliemi. Ei käytetty edes suolaa välttämättä. Ehkäpä siihen sopeutuu, siihen aikaan kun ei vielä ollut mitään muuta kuin luonnonantimet. Myös suoliston bakteerikanta on varmasti ollut erilainen, ja perimä ja ympäristötekijät. Esim. laktoosi-intoleranssi ja vilja-allergia ovat yleisiä saamelaisilla. Varmasti karu elämä ja ruuan yksipuolisuus on vaikuttanut syntyvyyteen ja pitänyt väestönkasvun pienenä.
Tästä sitten ruokakulttuuriin. Varmaan pettu ja koivun mahla (sisältää mm. C-vitamiiniä) ovat olleet jo silloin kun viljaa ja kasviksia ei ollut. Tämän linkin ulkopuolelta sanoisin että väinönputkea on käytetty keripukin ehkäisyyn, sehän on keväällä ensimmäisten joukossa kasvamassa. Myös verta joutiin kupponen tuoreena ja vain vasta teurastetusta porosta, siinä lienee ollut C-vitamiinä kuin myös maksassa. (Inuiitit selvisivät suolilla ja mahalaukuilla Grönlannin inuiitit eivät myöskään juuri syöneet kasviksia, mutta heillä ei silti ollut keripukkia. He saivat C-vitamiinia sisäelimistä, kuten peuran mahalaukusta ja riistalintujen suolista.)
Lähes kaikki eläimet varastoivat C-vitamiinia ruoansulatuselimiinsä, joten liharuoastakin sai vitamiinia.
RUOKAPERINNE
http://www.samimuseum.fi/anaras/elamant ... rinne.html
Ja säilöntää lisää: Taarna Valtonen: Paistunturin purnut Historiallisen etnoarkeologian lähestymistapa
https://www.academia.edu/31532571/Paist ... MA-thesis_
edit: Varmasti karu elämä ja ruuan yksipuolisuus on vaikuttanut syntyvyyteen ja pitänyt väestönkasvun pienenä. Pohdittuani ruuan laatua, perun sanani yksipuolisuudesta. Luulen että syy lapsien vähäisyyteen on ravinnon niukkuus.
Näistä purnuista lainaus, joka voisi tarkoittaa että purnut ovat olleet saamelaisilla käytössä hyvin pitkään:
Purnut ja niiden käyttö on tunnettu koko saamelaisalueella ja kaikissa saamelaisryhmissä. Tästä todistaa muun muassa se, että purnun saamenkielinen nimitys pohjoissaameksi buordna
(myös (geađge)borr i ~ -borra), on yhteissaamelainen sana eli sen historia palautuu kantasaameen. (Lehtiranta 1989: 1002*pōrne.)
Anskuq kirjoitti:https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/42183/1/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201309192322.pdf
Anu Kähkönen: APINOISTA YSTÄVIIN Saamelaisten ’toiseus’ 1800-luvun lopun valokuvissa
Mielestäni hyvin syvällistä pohdintaa 1800-luvun lopun tilanteesta, jota kautta on helpompi ymmärtää saamelaisten historiaa. Historiankirjoitus menneisyydessä on ollut muiden kuin saamelaisten kirjoittamaa ja tämä seikka heijastuu tulkintoihin.
Sivuaa myös toista mielenkiintoista aihetta koskien nykypäivän suomalaisten motiiveja:
Erkki Pääkkönen (2008) tarkastelee väitöskirjassaan 1980–90-lukua, jolloin saamelaisten
ja pääväestön konfliktit tulivat näkyviksi. Lakiesitys saamelaisille suunnatusta
kulttuuriautonomiasta sai alueen kantaväestön pelkäämään omasta puolestaan sekä
kantamaan huolta maan omistusoikeuksien tulevasta jakaantumisesta. Pääkkönen tutkii
väitöskirjassaan, millaisiin vastamobilisaation toimiin pääväestö on tässä tilanteessa
lähtenyt. Pääkkönen tulee väitöskirjassaan tulokseen, että saamelaiskiista on osa
suomalaista hegemoniakamppailua, joka nähdään myös suomalaisen kansallisvaltion
ongelmana. Saamelaisten aktivoituminen on pyritty edelleen 1990-luvulla pitämään
aisoissa, ”jonka tarkoituksena on viime kädessä estää saamelaisten erityiskohtelu etnisenä
ryhmänä” (Pääkkönen 2008, 305).
https://core.ac.uk/download/pdf/30083957.pdf
s. 88 Pelko herää
Paluu Suomen heimot ja sukukansat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 8 vierailijaa