Muinainen Suomi

Anskuq kirjoitti:Ihmiset tunnistautuivat mustiksi, kun tarjolla oli etuja, kuvaa professori...

Eikö tämä toimi myös toisin päin, eli yhteisöön hyväksymistä rajataan koska ei haluta jakaa ns. omasta?

Jaska kirjoitti:

Anskuq kirjoitti:Ihmiset tunnistautuivat mustiksi, kun tarjolla oli etuja, kuvaa professori – saamelaiset eivät ole ainoa vähemmistö, johon pääsystä kamppaillaan

Alkuperäiskansojen oikeuksien turvaaminen laeilla ei tarkoita sitä, että vähemmistöt saisivat etulyöntiaseman suhteessa valtaväestöön. Päinvastoin. Ne yritetään saada samalle viivalle muiden kansojen kanssa, apulaisprofessori Virtanen sanoo.

https://yle.fi/a/3-12680886

Ihmiset voivat myös vaatia osuutta saamelaisuudesta siksi, koska he identifioituvat saamelaisiksi. Jos ainoa motiivi sinusta on etujen saaminen, sovellat kai tätä sääntöä koko saamelaisen etnopoliittisen liikkeen historian mitassa?

Niin. Tätä minä olen kokoajan sanonut. Mitä etuja voi sellainen saada saamelaisuudestaan, joka vain menettää ?

Sellaiset suvut, jotka asuvat niillä samoilla seuduilla ja ovat käyttäneet kaikkia resursseja, joita esivanhempansakin, ehkä nyt joutuvat menettämään etuutensa, sillä eivät enää puhu esivanhempiensa kieltä. Aiemmin ei osattu pelätä näin käyvän ja siksi ei nähty suurtakaan vaivaa asian suhteen.

Mutta kaikki muuttui, kun entisen Tornion Lapin Ruotsin, Norjan ja Utsjoen Pohjois-saamelaiset syrjivät jopa Inarin saamelaisia, joilla kieli vielä jotenkuten on. Siksipä nyt on alettu elvyttämään esivanhempien kieliä kielinäytteiden osalta. Asia on samanlaista kuin Agricolan ja Lönnrotin aikana. Joitain sanoja, joita ei ennen ollut, joudutaan jopa "keksimään". Mutta näin on varmasti tehty esimerkiksi myös Heprean suhteen, joka sekin elvytettiin lähes tyhjästä, mitä tulee sen kielen elävien käyttäjien suhteen.

Itse en näe että tämä oman kulttuurin elvyttäminen ja elvyttäminen on joltakulta toiselta pois. Silloin on laitettava käsi sydämelle että mikä on motiivi estää toisia etsimästä kulttuurisia juuriaan..

Kaikkihan tietävät ettei Pohjois-saamelaisella ole osaa eikä arpaa Kemin Lapin (Kittilä, Peltojäri, Inari, Sompio, Kemikylä (Savukoski), Kuolajärvi (Salla), Sodankylä, Kemijärvi, Kuusamo (Kitka ja Maanselkä) historiallisiin alueisiin.

Pohjois-saamelaisten alueet ovat Tornion Lapissa (Ruotsi, Norja, Utsjoki). Siis minusta Pohjois-saamelaisilla on oikeus kyllä Tornion Lapin alueen oikeuksiin, ei muuta, jos mitä tulee historiallisiin tosiasioihin. Yksittäisiä sukuja tietysti pitää tarkastella erikseen.

Onko linkkiä tai nimiä laittaa tähän, jotka ovat tutkineet saamenkielen ja ruotsinkielen lainasanoja ja vastaavasti saamenkielen ja norjankielen lainasanoja?
Kiinnostaa saamelaisten kohtaamisista skandinaviassa.

Jaska kirjoitti:Saamelaiskäräjät on tänään äänestänyt hallituksen esityksestä. Se hyväksyttiin äänin 15 vs. 3 (1 tyhjä, 2 poissa ja liian leväperäisiä ilmoittamaan varaedustajilleen). Yksi muutos siihen kuitenkin käräjien mielestä pitäisi tulla, ja se on kuntakohtaisten kiintiöpaikkojen vähentäminen kolmesta kahteen.
https://yle.fi/a/74-20006562?utm_medium ... CI1tazuiKk

Sikäli kuin hallituksen esitys enää ehtii valiokuntiin ja eduskuntaan ja sikäli kuin se jostain ihmeen syystä menisi läpi opposition ja keskustan suodattimesta, niin se tarkoittaisi, että pohjoissaamelaisten absoluuttinen enemmistö käräjillä ei olisi enää itsestäänselvyys, vaan yksittäisten ääniharavien paikkamäärä kasvaisi. Tämä saattaisi suosia inarilaisia (ja ehkä myös oululaisia ja helsinkiläisiä), koska siinä kunnassa on selvästi eniten äänestäjiä, ja ihmisillä on tapana äänestää oman yhteisönsä ehdokasta.

Avaskari avasi hiukan esityksensä taustoja Lapin Kansassa. Hän sanoi edelleen vastustavansa lakiesitystä kokonaisuudessaan, mutta laskeskeli että jos se menee kuitenkin läpi, niin hän näin saisi kuitenkin tingattua kuntakiintiöt tyydyttävämpään suuntaan. Ilmeisesti kiintiöt ovat olleet jo pitkään merkittävä kiistakohta. Onhan se totta että Vuotson ja Enontekiön saamelaiset saavat niistä suhteessa suuremman edustuksen verrattuna Inariin tai Utsjokeen.

TTJ kirjoitti:

Jaska kirjoitti:Saamelaiskäräjät on tänään äänestänyt hallituksen esityksestä. Se hyväksyttiin äänin 15 vs. 3 (1 tyhjä, 2 poissa ja liian leväperäisiä ilmoittamaan varaedustajilleen). Yksi muutos siihen kuitenkin käräjien mielestä pitäisi tulla, ja se on kuntakohtaisten kiintiöpaikkojen vähentäminen kolmesta kahteen.
https://yle.fi/a/74-20006562?utm_medium ... CI1tazuiKk

Sikäli kuin hallituksen esitys enää ehtii valiokuntiin ja eduskuntaan ja sikäli kuin se jostain ihmeen syystä menisi läpi opposition ja keskustan suodattimesta, niin se tarkoittaisi, että pohjoissaamelaisten absoluuttinen enemmistö käräjillä ei olisi enää itsestäänselvyys, vaan yksittäisten ääniharavien paikkamäärä kasvaisi. Tämä saattaisi suosia inarilaisia (ja ehkä myös oululaisia ja helsinkiläisiä), koska siinä kunnassa on selvästi eniten äänestäjiä, ja ihmisillä on tapana äänestää oman yhteisönsä ehdokasta.

Avaskari avasi hiukan esityksensä taustoja Lapin Kansassa. Hän sanoi edelleen vastustavansa lakiesitystä kokonaisuudessaan, mutta laskeskeli että jos se menee kuitenkin läpi, niin hän näin saisi kuitenkin tingattua kuntakiintiöt tyydyttävämpään suuntaan. Ilmeisesti kiintiöt ovat olleet jo pitkään merkittävä kiistakohta. Onhan se totta että Vuotson ja Enontekiön saamelaiset saavat niistä suhteessa suuremman edustuksen verrattuna Inariin tai Utsjokeen.

Vuotso saa varmasti yhden ylimääräisen paikan uudellakin systeemillä. Parannushan tuo on, koska aiemmin niitä ylimääräisiä oli kaksi paikkaa. Kokonaisuutena pohjoissaamelaisilla on muutenkin enemmistö, joten muut kiintiöpaikat ovat suurinpiirtein kohdallaan, vaikka vain lukuja verrattaessa Inarilla pitäisi olla niitä eniten. Se virhe tasaantuu kuitenkin, koska Inarista menee joka tapauksessa selvästi nemmän kuin kolme läpi. Se on kuitenkin hämmästyttävää, että näitä ei jaeta äänimäärien mukaan kunnittain. Eihän tuo vieläkään ole demokraattinen jako ja antaa pohjoissaamelaisille yhden ilmaisen paikan.

jussipussi kirjoitti:Vuotso saa varmasti yhden ylimääräisen paikan uudellakin systeemillä. Parannushan tuo on, koska aiemmin niitä ylimääräisiä oli kaksi paikkaa. Kokonaisuutena pohjoissaamelaisilla on muutenkin enemmistö, joten muut kiintiöpaikat ovat suurinpiirtein kohdallaan, vaikka vain lukuja verrattaessa Inarilla pitäisi olla niitä eniten. Se virhe tasaantuu kuitenkin, koska Inarista menee joka tapauksessa selvästi nemmän kuin kolme läpi. Se on kuitenkin hämmästyttävää, että näitä ei jaeta äänimäärien mukaan kunnittain. Eihän tuo vieläkään ole demokraattinen jako ja antaa pohjoissaamelaisille yhden ilmaisen paikan.

En ole lukenut läpi alkuperäisen lain perusteluja, joista ehkä näkisi miten kuntakohtaisia paikkakiintiöitä on perusteltu. Ei erilaiset alueelliset kiintiöt kuitenkaan mikään poikkeuksellinen asia ole vaalijärjestelmissä.
Pohjoissaamelaiset(kaan) ei ole mikään ihan monoliittinen ryhmittymä, heitä on perinteisestikin monta eri yhteisöä eikä aina samat intressit.

TTJ kirjoitti:

jussipussi kirjoitti:Vuotso saa varmasti yhden ylimääräisen paikan uudellakin systeemillä. Parannushan tuo on, koska aiemmin niitä ylimääräisiä oli kaksi paikkaa. Kokonaisuutena pohjoissaamelaisilla on muutenkin enemmistö, joten muut kiintiöpaikat ovat suurinpiirtein kohdallaan, vaikka vain lukuja verrattaessa Inarilla pitäisi olla niitä eniten. Se virhe tasaantuu kuitenkin, koska Inarista menee joka tapauksessa selvästi nemmän kuin kolme läpi. Se on kuitenkin hämmästyttävää, että näitä ei jaeta äänimäärien mukaan kunnittain. Eihän tuo vieläkään ole demokraattinen jako ja antaa pohjoissaamelaisille yhden ilmaisen paikan.

En ole lukenut läpi alkuperäisen lain perusteluja, joista ehkä näkisi miten kuntakohtaisia paikkakiintiöitä on perusteltu. Ei erilaiset alueelliset kiintiöt kuitenkaan mikään poikkeuksellinen asia ole vaalijärjestelmissä.
Pohjoissaamelaiset(kaan) ei ole mikään ihan monoliittinen ryhmittymä, heitä on perinteisestikin monta eri yhteisöä eikä aina samat intressit.

Eivät olekaan yhtenäinen, mutta riittävästi, jotta käytännössä Vuotsosta pääsee aina kaksi pohjoissaamelaista edustajaa. Muiden kuntien osalta kyse on kosmetiikasta, koska äänestäjiä on sen verran paljon, että epätasapaino tasoittuu. Silti periaatteellisena kysymyksenä pitäisin asiaa jossain määrin tärkeänä. Jos liikkuvia äänestäjiä olisi paljon, tuokin jako voisi muuttua ongelmalliseksi.

Saamelaiset rautakaudella

https://snl.no/samene_i_jernalderen

Anskuq kirjoitti:Saamelaiset rautakaudella

https://snl.no/samene_i_jernalderen

Myöhemmin norjalaiset ovat toki viitanneet finn-sanalla saamelaisiin, mutta Tacituksen fennit eivät välttämättä viitanneet tänne päinkään. Kirjassa "Fenni vai ei" asiaa on käsitelty perusteellisesti.

Kotimaista kolonialismia - saamelaisten maaoikeuksien menettämisen alkutaipaleelta.

Sigfrid Granroth oli Kuusamon ensimmäinen nimismies, joka vuonna 1741 kirjoitti Ruotsin kuningas Fredrikille kirjeen omien tilakauppojensa puolustukseksi. Vetoomuksessaan Granroth perusteli, että kruunun tulisi omistaa kaikki maat, jotka eivät vielä olleet yksityisomistuksessa. Samalla asetuttiin törmäyskurssille aluetta alun perin asuttaneiden saamelaisten suullisena elävän ymmärryksen ja ikiaikaisten hallinta- ja nautintaoikeuksien kanssa. Saamelaisten parissa ei vastaavaa maankäyttöön
liittyvää yksityisomistuksen käsitystä ollut omaksuttu lainkaan.

Granrothin teon jälkeen suomalaisen asuttajakolonialismin pitkä historiallinen kehityskaari jatkui ja jonka seurauksena saamelaiset menettivät maaoikeutensa. Mitä tässä yhteydessä kadotettiin ja miten tämä yhä edelleen vaikuttaa sekä saameleisten että suomalaisten elämiin? Voiko näin mittavia ja pitkän historiallisen kehityskaaren vaurioita enää korjata tai sovittaa? Entä loppuiko saamelaisten kolonisaatio koskaan vai jatkuuko se yhä edelleen myös tänä päivänä?

https://areena.yle.fi/podcastit/1-66478 ... e1k-pB51TY

En kuunnellut juttua, että mainittiinko siinä myös kirja, joka tästä Granrothista ja hänen oikeusjutustaan on kirjoitettu.

https://issuu.com/warelia/docs/warelia_syksyn_2023_uudet_kirjat/s/22724424

Näyttääpä tuo minun sukupuussa olevan. Huomasin jo aiemmin, että tällaiset tapaukset herättää kyllä ristiriitaisia tunteita, kun noita metsäsaamelaisia esivanhemmissani on.

Eduskunta hyväksyi saamelaiskäräjälain – "Pitkä piina on ohi"
Saamlelaiskäräjälain muutosta oli yritetty saada aikaan jo neljällä vaalikaudella. Tällä kertaa muutos hyväksyttiin äänin 150-27.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/edu ... in/9177586

Saamelaiskäräjälakia työstettiin 30 vuotta – mistä on kyse ja mikä kesti näin kauan?
– Siinä on ehkä mennyt kauan, että se ymmärretään ja että on löydetty semmoinen ratkaisu, joka sopii valtiolle ja joka sopii meille saamelaisille. Nyt sitten vihdoinkin pääministeri Petteri Orpon aikana löytyi tapa ja vuoropuhelu, että päästiin tähän pisteeseen.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/saa ... an/9177774

Uusi tutkimus viittaa siihen, että saamelaisuuteen liittyviä kiistoja Suomessa tuettiin tarkoituksella

https://www.sttinfo.fi/tiedote/71766081 ... MhUsv1T8ig

Anskuq kirjoitti:Uusi tutkimus viittaa siihen, että saamelaisuuteen liittyviä kiistoja Suomessa tuettiin tarkoituksella

https://www.sttinfo.fi/tiedote/71766081 ... MhUsv1T8ig

"(Uus)lappalaisliikehdinnän kautta on aktiivisesti pyritty heikentämään saamelaiskäräjien legitimiteettiä sekä levitetty syrjiviä puhetapoja ja vihapuhetta saamelaisia ​​vastaan. Liikehdintä sai merkittävää tukea monilta kunnilta, Lapin suurimmilta puolueilta, aluekehitystoimijoilta, joiltakin elinkeinoelämän edunvalvontajärjestöiltä ja ministeriöltä, joka jakoi liikkeen kanssa maaintressejä, toteaa Jääskeläinen.

– (Uus)lappalaisliike onnistui jäädyttämään saamelaiskäräjälain uudistamista koskevat neuvottelut 2015, 2018, 2021 and 2023, koska se sai itselleen niin paljon poliittista tukea. Liikkeen johtajat, joista monet ovat nykyään poliitikkoja, kannustavat paikallisia uskomaan, että paliskunnat tai kunnat voisivat vastata historiallisia lapinkyliä, joiden väitetään omistaneen maat tuolloin ja siten myös nyt. Niinpä Suomessa on perustettu kymmenittäin yhdistyksiä, joita on nimetty lapinkyliksi. Historialliset lapinkylät kuitenkin purkautuivat jo 1700-luvulla. Monet liittyvät liikkeeseen laajempien maaoikeuksien toivossa, Jääskeläinen huomauttaa."

Eri toimijat vauhdittivat saamelais­kiistaa omien etujensa vuoksi, toteaa väitöstutkimus

https://yle.fi/a/74-20207155?sfnsn=mo&f ... n1eVQjoZag

Veli-Pekka Lehtolan kirja Kenen maa, kenen ääni.
Perusteellinen ja selkeä kirja saamelaisten historiasta.
https://www.gaudeamus.fi/teos/kenen-maa-kenen-aani/