Saamelaiset

Jaska

Suomen neva-sanaan perustuvaa selitystä heikentänee muistaakseni soiden puuttuminen joelta

Koko Pietarin kaupunki rakennettiin suon päälle. Vanhan venäläis3en sanonnan mukaan kaupunki on rakennettu suohon tekijöiden luiden päälle. Tekijöitähän olivat mm. ruotsalaiset ja suomalaiset sotavangit, mutta luultavasti myös vähemmistökansallisuudet.


Jussipussi

Jos kannaksella puhuttiin 800 luvulla vaikka germaania, niin eikös siitä pitäisi olla jotain jälkiä puhumattakaan jatulista jne?

Njet, Viikinkiajalla alueella kyllä puhuttiin skandinaavista kieltä, mutta sillä ei ole mitään tekemistä Suomessa jo Roomalaisella rautakaudella vaikuttaineiden germaanien kanssa.

Suomen neva-sanaan perustuvaa selitystä heikentänee muistaakseni soiden puuttuminen joelta

Koko Pietarin kaupunki rakennettiin suon päälle. Vanhan venäläis3en sanonnan mukaan kaupunki on rakennettu suohon tekijöiden luiden päälle. Tekijöitähän olivat mm. ruotsalaiset ja suomalaiset sotavangit, mutta luultavasti myös vähemmistökansallisuudet.

No sitten muistin sen kohdan väärin.

Nyt tarkastelun ytimessä pitäisi olla mielestäni 800-luku. Nuo edellä mainitut nimivaihtoehdot ovat käsittääkseni vanhempaa perua kaikki.

No se Ladoga <-- Aldoga olisi tuota aikaa.
Tosin se on kai alkuaan asutusnimi, joten itse järven aiempi nimi on kadonnut - tai elää vielä jonkin osan, selän tai lahden nimessä? Nevajärvi kenties?

Jos germaania olisi alueella puhuttu 800-luvulla, niin eikö karjalasta ja vepsästä pitäisi löytyä merkkejä siitä? Samoin noista muista mainituista jos nyt joku niistä oli oikeaksi vaihtoehdoksi tarkoitettukaan.

Joo, pitäisi löytyä lainasanoja tai paikannimiä. Aikioiden (2001) listauksessa ei ole yhtään sellaista vanhaa germaanista lainasanaa, jolla olisi vastine vain karjalassa, lyydissä tai vepsässä muttei suomessa.

Toisaalta voidaan ehkä vielä löytää uusia lainasanoja, ja paljon on ehkä jo menetetty lopullisesti noiden puhujien venäläistyessä. Esimerkiksi skandinaavinen lainasana tornio 'keihäs' on tavoitettu vain hyvin pieneltä alueelta itä- tai kaakkoishämäläisestä murteesta - ja sen lisäksi vain joennimenä Lapissa.

Imsun erillinen haara olisi kaiketi vaikeampi erottaa nykykielistä ja sillä olisi ollut aikaa yli 1500 vuotta imsuntaa mahdolliset saamelaisetkin paikannimet ennen muinaiskarjalaa.

Niinpä, paikannimet vaihtuvat.

Saamelaisalueen arkeologiaa.
https://kalmistopiiri.wordpress.com/201 ... renssissa/

Näin tulevan metsälappalaispäivän kunniaksi laitan tähän linkin saamelaisten ominta näkemystä asiaan. Liittyy kyllä politiikkaan vahvasti, mutta olen kerännyt tähän saamelaiset osioon näitä linkkejä joten passaa hyvin tähän.

Nostan hattua esivanhemmilleni sitekeydestä säilyttää oma kieli ja kulttuuri nykypäivään.
https://faktalavvu.net/2018/02/20/kemin ... aitteista/

Näin tulevan metsälappalaispäivän kunniaksi laitan tähän linkin saamelaisten ominta näkemystä asiaan. Liittyy kyllä politiikkaan vahvasti, mutta olen kerännyt tähän saamelaiset osioon näitä linkkejä joten passaa hyvin tähän.

Nostan hattua esivanhemmilleni sitekeydestä säilyttää oma kieli ja kulttuuri nykypäivään.
https://faktalavvu.net/2018/02/20/kemin ... aitteista/

Hyvä kirjoitus ja kiinnostavia aiheita myös lisälukemista linkkien kautta. Toivotan saamelaisille sitkeyttä säilyttää kulttuurinsa myös pitkälle tulevaisuuteen

Näin tulevan metsälappalaispäivän kunniaksi laitan tähän linkin saamelaisten ominta näkemystä asiaan. Liittyy kyllä politiikkaan vahvasti, mutta olen kerännyt tähän saamelaiset osioon näitä linkkejä joten passaa hyvin tähän.

Nostan hattua esivanhemmilleni sitekeydestä säilyttää oma kieli ja kulttuuri nykypäivään.
https://faktalavvu.net/2018/02/20/kemin ... aitteista/

Valitettava virhe sattunut faktantarkistajille: keminsaame ei ole voinut kuolla 1700-luvulla, koska useimmat kielennäytteet on kerätty vasta 1800-luvulla.

Näin tulevan metsälappalaispäivän kunniaksi laitan tähän linkin saamelaisten ominta näkemystä asiaan. Liittyy kyllä politiikkaan vahvasti, mutta olen kerännyt tähän saamelaiset osioon näitä linkkejä joten passaa hyvin tähän.

Nostan hattua esivanhemmilleni sitekeydestä säilyttää oma kieli ja kulttuuri nykypäivään.
https://faktalavvu.net/2018/02/20/kemin ... aitteista/

Valitettava virhe sattunut faktantarkistajille: keminsaame ei ole voinut kuolla 1700-luvulla, koska useimmat kielennäytteet on kerätty vasta 1800-luvulla.

Kerro lähde. Voi noita virheitä sattua paremmissakin piireissä.

Näin tulevan metsälappalaispäivän kunniaksi laitan tähän linkin saamelaisten ominta näkemystä asiaan. Liittyy kyllä politiikkaan vahvasti, mutta olen kerännyt tähän saamelaiset osioon näitä linkkejä joten passaa hyvin tähän.

Nostan hattua esivanhemmilleni sitekeydestä säilyttää oma kieli ja kulttuuri nykypäivään.
https://faktalavvu.net/2018/02/20/kemin ... aitteista/

Valitettava virhe sattunut faktantarkistajille: keminsaame ei ole voinut kuolla 1700-luvulla, koska useimmat kielennäytteet on kerätty vasta 1800-luvulla.

Kerro lähde. Voi noita virheitä sattua paremmissakin piireissä.

Sivu 14 ja kyllä keminsaame näyttäisi olleen puhuttu kieli vielä 1800-luvulla:

http://www.elisanet.fi/alkupera/Keminsaame.pdf

Näin tulevan metsälappalaispäivän kunniaksi laitan tähän linkin saamelaisten ominta näkemystä asiaan. Liittyy kyllä politiikkaan vahvasti, mutta olen kerännyt tähän saamelaiset osioon näitä linkkejä joten passaa hyvin tähän.

Nostan hattua esivanhemmilleni sitekeydestä säilyttää oma kieli ja kulttuuri nykypäivään.
https://faktalavvu.net/2018/02/20/kemin ... aitteista/

Valitettava virhe sattunut faktantarkistajille: keminsaame ei ole voinut kuolla 1700-luvulla, koska useimmat kielennäytteet on kerätty vasta 1800-luvulla.

Kerro lähde. Voi noita virheitä sattua paremmissakin piireissä.

Mikä tahansa asiaa käsittelevä teos. Fellman, Sjögren ja Lönnrot keräsivät näytteet 1800-luvulla. Ks. Kuva metsälappalaispäivien ketjussa.

Valitettava virhe sattunut faktantarkistajille: keminsaame ei ole voinut kuolla 1700-luvulla, koska useimmat kielennäytteet on kerätty vasta 1800-luvulla.

Kerro lähde. Voi noita virheitä sattua paremmissakin piireissä.

Mikä tahansa asiaa käsittelevä teos. Fellman, Sjögren ja Lönnrot keräsivät näytteet 1800-luvulla. Ks. Kuva metsälappalaispäivien ketjussa.

Castrén, Sjögren ja Lönnrot kulkivat 1840-luvulla Itä-Lapissa etsimässä saamenpuhujia. Kuusamosta ja Kuolajärveltä niitä ei löytynyt. Savukosken pohjoisosasta löytyi Nuortijoen valuma-alueelta henkilö, jolta Lönnrot merkitsi muistiin kolme joikua. Nämä kuuluvat kielellisesti koltansaameen, jonka aluetta Nuortijoen vesistökin oli. Keminsaamea tutkijat eivät siis tavoittaneet.
Sjögrenillä oli käytössään Fellmanin muistiinmerkitsemä sanasto, joten hänellä varmaan oli odotuksia kielen suhteen, mutta Kuolajärveltä hän ei saamenpuhujia löytänyt. Fellmanin hyvin suppea sanasto on Kuolajärveltä, mutta sen taustasta ei ole tietoa. Se voi olla myös akkalansaamea tai sen kadonneita naapurimurteita. Fellmanillahan on muistiinpanoissaan Akkalan laulu, ja akkalansaamen Kuolajärvellä vieraili kuljetustehtävissä, kuten Castrén aikanaan kertoi. On todennäköistä, että lauluteksti ja suppea sanasto on saatu samasta lähteestä, mutta kummankaan taustasta Fellman ei kerro mitään.

Elikkä tässä puhutaan saamenkielen taitajista. Aika tiukassa tuntuu olevan taitajat 1800-luvulla. Eri asia tietty suppeat osaamiset. Tällaisen käsityksen saan tekstistä. Ei minua tuo mettäsuomalaisuus kiinnosta, mutta vastasin vain koska halusit kommentoida. On huomattavasti helpompaa uskoa asiantuntijoita. Ja myös sinä olet omalla saralla asiantuntija joka pystyy suppestakin sanastosta päättelemään yhtäja toista. Sitä en toki kiellä.
Paulaharjukaan ei tavoittanut saamenpuhujia alueelta sata vuotta sitten.

Kerro lähde. Voi noita virheitä sattua paremmissakin piireissä.

Mikä tahansa asiaa käsittelevä teos. Fellman, Sjögren ja Lönnrot keräsivät näytteet 1800-luvulla. Ks. Kuva metsälappalaispäivien ketjussa.

Castrén, Sjögren ja Lönnrot kulkivat 1840-luvulla Itä-Lapissa etsimässä saamenpuhujia. Kuusamosta ja Kuolajärveltä niitä ei löytynyt. Savukosken pohjoisosasta löytyi Nuortijoen valuma-alueelta henkilö, jolta Lönnrot merkitsi muistiin kolme joikua. Nämä kuuluvat kielellisesti koltansaameen, jonka aluetta Nuortijoen vesistökin oli. Keminsaamea tutkijat eivät siis tavoittaneet.
Sjögrenillä oli käytössään Fellmanin muistiinmerkitsemä sanasto, joten hänellä varmaan oli odotuksia kielen suhteen, mutta Kuolajärveltä hän ei saamenpuhujia löytänyt. Fellmanin hyvin suppea sanasto on Kuolajärveltä, mutta sen taustasta ei ole tietoa. Se voi olla myös akkalansaamea tai sen kadonneita naapurimurteita. Fellmanillahan on muistiinpanoissaan Akkalan laulu, ja akkalansaamen Kuolajärvellä vieraili kuljetustehtävissä, kuten Castrén aikanaan kertoi. On todennäköistä, että lauluteksti ja suppea sanasto on saatu samasta lähteestä, mutta kummankaan taustasta Fellman ei kerro mitään.

Elikkä tässä puhutaan saamenkielen taitajista. Aika tiukassa tuntuu olevan taitajat 1800-luvulla. Eri asia tietty suppeat osaamiset. Tällaisen käsityksen saan tekstistä. Ei minua tuo mettäsuomalaisuus kiinnosta, mutta vastasin vain koska halusit kommentoida. On huomattavasti helpompaa uskoa asiantuntijoita. Ja myös sinä olet omalla saralla asiantuntija joka pystyy suppestakin sanastosta päättelemään yhtäja toista. Sitä en toki kiellä.
Paulaharjukaan ei tavoittanut saamenpuhujia alueelta sata vuotta sitten.

Uutta tietoa:
Savukosken näyte ei ole kolttaa eikä kittilän A-murre pohjoissaamea, vaikka B-murre onkin. Kuolajärven näyte on myös keminsaamea eikä akkalaa, ks. sukupuuni PDF:ssä.

Raudanvalmistusta yli 2000 vuotta sitten Norrbottenissa ja se on tullut idästäpäin.
http://arkeologipnorrbottensmuseum.blogspot.fi/

https://sverigesradio.se/sida/artikel.a ... el=6885600

Pro gradu -tutkielma: Saamelainen kulttuuri Giellagas-instituutti Oulun yliopisto, Kevät 2016 Marjaana Kukkonen
LAPPALAISET SUOMALAISISSA KANSANTARINOISSA
http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201606302595.pdf

Pentikäinen, Juha & Pulkkinen, Risto
Saamelaisten mytologia
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Kirjokansi 153
2018, 557 s.

https://www.tiedekirja.fi/default/saame ... logia.html

Näin tulevan metsälappalaispäivän kunniaksi laitan tähän linkin saamelaisten ominta näkemystä asiaan. Liittyy kyllä politiikkaan vahvasti, mutta olen kerännyt tähän saamelaiset osioon näitä linkkejä joten passaa hyvin tähän.

Nostan hattua esivanhemmilleni sitekeydestä säilyttää oma kieli ja kulttuuri nykypäivään.
https://faktalavvu.net/2018/02/20/kemin ... aitteista/

Linkkiin liittyen:
Commitee Report, above n 23,15. Referring to his trip to Sodankylä in 1890, Rosberg stated that two people (in Mutenia) were still proficient in the Kemi Lapland language: J.E. Rosberg, Anteckningar om lapparna. Helsingfors, Geografiskaföreninges tidskrift 1910, hft 1-2), 33. Although Finnish was more commonly used, the Lappish language was still understood in Salla in 1826: see J.Fellman, Anteckiningar under min vistelse i Lappmarken III (Helsingfors Finska Litteratursällskap 1906), 479-80. In the villages of Kuosku and Nousu, located in today’s Savukoski Municipality, the disappearance of the Lappish language occured rather late; one individual still spoke the language very well in the 1890s: see Rosberg, 68. Even as late as 1900 it was known that one elderly person still knew few phrases of the original Lapland language of Sompio, see Äimä and T.Itkonen Jacob Fellmanin muistiinpanot Sompion ja Kuolajärven lapinmurteista (Helsinki, Eripainos Suomalais-Ugrilaisen Seuran aikakausikirjasta 1918) 7.
Kulpakko, Saamensuvut Inarissa (1995, Sukuviesti-rewiev 2, Helsinki) writes that, in the 1930s, there were still a few old ladies-living in Saija, in the Salla Municipality, and in the village of Korja, which was conquerred by Russia, who could speak Kemi Lappish (Korjan kylän asukkaat muuttivat 2. MS:n jälkeen Korjalta Naruskan kylälle Sallaan, korjankyläläinen Kaarlo Niemelä (lapisukuinen) kertoo Korjan kylän elämästä ja suomalaistumisesta 1930-luvulla ja aikaisemmin kirjassaan Sodan ja rauhan töissä).

Pentikäinen, Juha & Pulkkinen, Risto
Saamelaisten mytologia
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Kirjokansi 153
2018, 557 s.

https://www.tiedekirja.fi/default/saame ... logia.html

Linkki liittyen tähän kirjaan:
https://tieteenkaantopiiri.blogspot.com ... T8gZgGHbYs

Finnmark, saamelaisten maa:
https://snl.no/Finnm%C7%ABrk?fbclid=IwA ... uHJ8NuVg1I

Veli-Pekka Lehtola: Lappalaiset eteläisessä Suomessa
https://www.veli-pekkalehtola.fi/UserFi ... HjmdugG44A

Luukonsaari
http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Vanhempi_metallikausi

Tämä on vanha artikkeli vuodelta 2018. On tutkittu saamelaisten uhripaikoilta löytyneitä luita.
https://forskning.no/kulturhistorie-uit ... lqfjNZOiKI