Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 07 Maalis 2021 08:50



Vastaa viestiin  [ 165 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9  Seuraava
 Saamelaiset 
Kirjoittaja Viesti
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 9621
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Saamelaiset
Anskuq, iso kiitos tämän linkkiketjun keräämisestä. PDT_Armataz_01_01

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


11 Tammi 2020 22:44
Profiili WWW
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen

Liittynyt: 29 Elo 2015 19:08
Viestit: 799
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Saamelaiset
Lyhyt ja ytimekäs kirjoitus saamen kielistä. Minerva Piha: Saamen kielten leviäminen Suomeen ja Skandinaviaan
https://kalmistopiiri.fi/2020/02/06/saa ... FdoufrzzrQ


06 Helmi 2020 13:14
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 6412
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Saamelaiset
Hyvä kirjoitus. Toivottavasti tämä Häkkisen ja Pihan "tulossa" julkaistaan jo ihan lähivuosina.


06 Helmi 2020 15:06
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 9621
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Saamelaiset
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Hyvä kirjoitus. Toivottavasti tämä Häkkisen ja Pihan "tulossa" julkaistaan jo ihan lähivuosina.

Näillä näkymin tämän vuoden lopulla. Jos ei pidä ihan uusiksi työstää.
Kauheasti siitä kyllä piti pituuden vuoksi leikellä pois osia, jotka sitten vuosien mittaan rakentuvat uusiksi artikkeleiksi.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


06 Helmi 2020 19:09
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 6412
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Saamelaiset
Jaska kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Hyvä kirjoitus. Toivottavasti tämä Häkkisen ja Pihan "tulossa" julkaistaan jo ihan lähivuosina.

Näillä näkymin tämän vuoden lopulla. Jos ei pidä ihan uusiksi työstää.
Kauheasti siitä kyllä piti pituuden vuoksi leikellä pois osia, jotka sitten vuosien mittaan rakentuvat uusiksi artikkeleiksi.

Aikatauluhan kuulostaa sitten ihan hyvältä ja toivotaan että myös nämä uudet artikkelit ilmestyvät sitten aikanaan.


06 Helmi 2020 20:33
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 2056
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Saamelaiset
Lainaa:
https://kalmistopiiri.fi/2020/02/06/saamelaiskielten-leviaminen-suomeen-ja-skandinaviaan/?fbclid=IwAR2TaBYa8yLnU3UmQkojQY-oEuuFTTnD2jj3qLAANEwQcBFivFdoufrzzrQ
Lainaa:
Länsikantasaamen eriytymisen maantieteellisestä paikasta tiedämme paikannimitutkimuksen ansiosta, että se on tapahtunut Länsi-Suomen alueella (Heikkilä 2014; Piha & Häkkinen tulossa)

Jaska!

Pohjautuuko tämä tulossa oleva tutkimus uusiin paikannimiin ja niistä tehtyyn pätevään tulkintaan ... vai yhäkö siinä pohjaudutaan niihin Kokemäenjoen seudun paikannimiin, jotka osoittavat paremminkin siihen suuntaan, että saamen kotipaikka ei ole ainakaan siellä?

Mihinkäs Heikkilä perustaa näkemyksensä?

Aiemmin olemme keskustelleet “saamen” alkukodista. Tuoko kielen rajaaminen “länsisaameen” tähän tarkasteluun jotain uutta näkökulmaa?


06 Helmi 2020 21:24
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 9621
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Saamelaiset
aikalainen kirjoitti:
Lainaa:
https://kalmistopiiri.fi/2020/02/06/saamelaiskielten-leviaminen-suomeen-ja-skandinaviaan/?fbclid=IwAR2TaBYa8yLnU3UmQkojQY-oEuuFTTnD2jj3qLAANEwQcBFivFdoufrzzrQ
Lainaa:
Länsikantasaamen eriytymisen maantieteellisestä paikasta tiedämme paikannimitutkimuksen ansiosta, että se on tapahtunut Länsi-Suomen alueella (Heikkilä 2014; Piha & Häkkinen tulossa)

Jaska!

Pohjautuuko tämä tulossa oleva tutkimus uusiin paikannimiin ja niistä tehtyyn pätevään tulkintaan ... vai yhäkö siinä pohjaudutaan niihin Kokemäenjoen seudun paikannimiin, jotka osoittavat paremminkin siihen suuntaan, että saamen kotipaikka ei ole ainakaan siellä?

Mihinkäs Heikkilä perustaa näkemyksensä?

Kyseinen kohta liittyy siihen, voiko eteläsaame polveutua länsisaamelaisesta kantamurteesta. Mikko Heikkilä mainitsee Tampere-jutussaan läntisestä Suomesta paikannimielementtejä, joissa näkyy länsisaamelainen muutos *ë > *a.
https://journal.fi/virittaja/article/view/5086/4596

Näitä löytyy kyllä enemmänkin; siitä lisää tulevina vuosina.

1. Mihin Kokemäen seudun paikannimiin viittaat?
2. Miksi ne osoittaisivat, ettei saamen kotipaikka ole siellä?
3. Miten muutoinkaan selität uskottavasti saameen lainatut skandinaaviset sanat, jotka ovat polveutuneet nykysaamelaiskieliin ja joilla saamelaiset ovat nimenneet paikkoja jo Lounais-Suomessa?

aikalainen kirjoitti:
Aiemmin olemme keskustelleet “saamen” alkukodista. Tuoko kielen rajaaminen “länsisaameen” tähän tarkasteluun jotain uutta näkökulmaa?

Myöhäiskantasaamen jälkeisten murteutumisten syntypaikka vaikuttaa siihen, milloin ja monestiko saame on levinnyt pohjoiseen. Siihen, missä myöhäiskantasaame itse on kehittynyt, sillä ei ole vaikutusta.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


06 Helmi 2020 22:47
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 2056
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Saamelaiset
Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Mihinkäs Heikkilä perustaa näkemyksensä?
Kyseinen kohta liittyy siihen, voiko eteläsaame polveutua länsisaamelaisesta kantamurteesta. Mikko Heikkilä mainitsee Tampere-jutussaan läntisestä Suomesta paikannimielementtejä, joissa näkyy länsisaamelainen muutos *ë > *a.https://journal.fi/virittaja/article/view/5086/4596

Näitä löytyy kyllä enemmänkin; siitä lisää tulevina vuosina.

Muistankin keskustelun Tampere-jutusta ja muutoksen *ë > *a. Esitin, että nimissä Alavudenjärvi (Alavus) ja Alajärvi olisi tämä muutos ja taustalla sana, joka on suomeksi 'ylä'. Ovat Lapuanjoen ja Ähtävänjoen vesistön yläpäissä. Olit varovaisen myönteinen. Hyvä, että noita on löytynyt enemmänkin.

Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Pohjautuuko tämä tulossa oleva tutkimus uusiin paikannimiin ja niistä tehtyyn pätevään tulkintaan ... vai yhäkö siinä pohjaudutaan niihin Kokemäenjoen seudun paikannimiin, jotka osoittavat paremminkin siihen suuntaan, että saamen kotipaikka ei ole ainakaan siellä?
1. Mihin Kokemäen seudun paikannimiin viittaat?
2. Miksi ne osoittaisivat, ettei saamen kotipaikka ole siellä?
3. Miten muutoinkaan selität uskottavasti saameen lainatut skandinaaviset sanat, jotka ovat polveutuneet nykysaamelaiskieliin ja joilla saamelaiset ovat nimenneet paikkoja jo Lounais-Suomessa?

Noista Satakunnan paikannimistä keskustelimme eräässä ketjussa (kerran taas). Kysymäsi asiat selkenevät parhaiten tästä viestistä. Siinä asian ytimessä on paikannimien pohjalle rakennetut kaksi muinaisselitystä, joiden uskottavuutta voit taas uudestaan arvioida. Viimeksi et yllättäen lähtenyt taistoon. Alla kopio selityksistä.

Yksinkertainen selitys: Paikalle tuli alkukodistaan lähteneitä myöhäissaameja, jotka nimesivät uuden elinpiirinsä paikat vuotsoiksi ja raasoiksi. Näinhän sellaiset paikannimet selitetään Lapissakin.

Mutkikas selitys: Paikalle tuli varhaissaameja. Nimesivät uuden elinpiirinsä paikat. Lainasivat germaaneilta sanoja, kuten vatso. Sitten uudelleen nimesivät elinpiirinsä paikkoja näillä uusilla sanoilla. Odottivat kielensä läpikäymän vokaalirotaation. Lainasivat germaaneilta vielä raasan. Sitten uudelleen nimesivät elinpiirinsä paikkoja raasa-sanalla.


07 Helmi 2020 00:26
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 9621
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Saamelaiset
aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Pohjautuuko tämä tulossa oleva tutkimus uusiin paikannimiin ja niistä tehtyyn pätevään tulkintaan ... vai yhäkö siinä pohjaudutaan niihin Kokemäenjoen seudun paikannimiin, jotka osoittavat paremminkin siihen suuntaan, että saamen kotipaikka ei ole ainakaan siellä?
1. Mihin Kokemäen seudun paikannimiin viittaat?
2. Miksi ne osoittaisivat, ettei saamen kotipaikka ole siellä?
3. Miten muutoinkaan selität uskottavasti saameen lainatut skandinaaviset sanat, jotka ovat polveutuneet nykysaamelaiskieliin ja joilla saamelaiset ovat nimenneet paikkoja jo Lounais-Suomessa?

Noista Satakunnan paikannimistä keskustelimme eräässä ketjussa (kerran taas). Kysymäsi asiat selkenevät parhaiten tästä viestistä. Siinä asian ytimessä on paikannimien pohjalle rakennetut kaksi muinaisselitystä, joiden uskottavuutta voit taas uudestaan arvioida. Viimeksi et yllättäen lähtenyt taistoon. Alla kopio selityksistä.

Yksinkertainen selitys: Paikalle tuli alkukodistaan lähteneitä myöhäissaameja, jotka nimesivät uuden elinpiirinsä paikat vuotsoiksi ja raasoiksi. Näinhän sellaiset paikannimet selitetään Lapissakin.

Mutkikas selitys: Paikalle tuli varhaissaameja. Nimesivät uuden elinpiirinsä paikat. Lainasivat germaaneilta sanoja, kuten vatso. Sitten uudelleen nimesivät elinpiirinsä paikkoja näillä uusilla sanoilla. Odottivat kielensä läpikäymän vokaalirotaation. Lainasivat germaaneilta vielä raasan. Sitten uudelleen nimesivät elinpiirinsä paikkoja raasa-sanalla.

En edelleenkään hahmota pointtiasi. Siksi varmaan en ole vastannut aiemminkaan. Tässä rautalangasta vääntäen loogiset askeleet, joita toivon sinun seuraavan:

1. Sehän on kiistaton kielitieteellinen fakta, että saameen on lainattu germaanisia sanoja sekä ennen (vuotso) että jälkeen myöhäiskantasaamelaisten vokaalimuutosten (raasa). Vai kiistätkö tämän?

Jos et kiistä edellistä, niin jatketaan.

2. Germaanikontaktit ajanlaskun alun jälkeen paikannetaan läntisen Suomen rannikkoalueelle. Vai onko sinulla jokin uskottavampi paikka niille?

Jos et kiistä edellistä, niin jatketaan.

3. Edellisistä kohdista seuraa, että myöhäiskantasaamelaiset muutokset ovat tapahtuneet (ja saamea on puhuttu ennen ja jälkeen näiden muutosten) alueella, missä on ollut kontakteja germaaneihin. Vai kiistätkö tämän? Jos, niin millä perusteella?

4. Paikkojen uudelleen nimeämiset ovat sinun itse kyhäämäsi olkinukke. Ei sellaista tarvitse tässä mallissa olettaa. Osa paikannimistä on vanhempia, osa nuorempia - aivan kuten kaikkialla muuallakin.

Oletko kärryillä?

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


07 Helmi 2020 01:57
Profiili WWW
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen

Liittynyt: 29 Elo 2015 19:08
Viestit: 799
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Saamelaiset
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123 ... 192322.pdf
Anu Kähkönen: APINOISTA YSTÄVIIN Saamelaisten ’toiseus’ 1800-luvun lopun valokuvissa

Mielestäni hyvin syvällistä pohdintaa 1800-luvun lopun tilanteesta, jota kautta on helpompi ymmärtää saamelaisten historiaa. Historiankirjoitus menneisyydessä on ollut muiden kuin saamelaisten kirjoittamaa ja tämä seikka heijastuu tulkintoihin.

Sivuaa myös toista mielenkiintoista aihetta koskien nykypäivän suomalaisten motiiveja:
Erkki Pääkkönen (2008) tarkastelee väitöskirjassaan 1980–90-lukua, jolloin saamelaisten
ja pääväestön konfliktit tulivat näkyviksi. Lakiesitys saamelaisille suunnatusta
kulttuuriautonomiasta sai alueen kantaväestön pelkäämään omasta puolestaan sekä
kantamaan huolta maan omistusoikeuksien tulevasta jakaantumisesta. Pääkkönen tutkii
väitöskirjassaan, millaisiin vastamobilisaation toimiin pääväestö on tässä tilanteessa
lähtenyt. Pääkkönen tulee väitöskirjassaan tulokseen, että saamelaiskiista on osa
suomalaista hegemoniakamppailua, joka nähdään myös suomalaisen kansallisvaltion
ongelmana. Saamelaisten aktivoituminen on pyritty edelleen 1990-luvulla pitämään
aisoissa, ”jonka tarkoituksena on viime kädessä estää saamelaisten erityiskohtelu etnisenä
ryhmänä” (Pääkkönen 2008, 305).

https://core.ac.uk/download/pdf/30083957.pdf
s. 88 Pelko herää


Viimeksi muokannut Anskuq päivämäärä 10 Helmi 2020 21:13, muokattu yhteensä 4 kertaa



10 Helmi 2020 15:01
Profiili
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen

Liittynyt: 29 Elo 2015 19:08
Viestit: 799
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Saamelaiset
Aloin pohtimaan mitä saamelaiset ovat syöneet ennen viljan ja kasvisten tuloa. Alkusysäys ajatukselle tuli tästä jutusta.
https://www.iltalehti.fi/fitnessvoimail ... 7f290d4762
Tunnettu tv-kasvo Joe Rogan söi koko tammikuun pelkkää lihaa – kertoo nyt hurjasta muutoksesta ja ikävästä ongelmasta: ”Paskon vielä housuihini”
PDT_Armataz_01_37
pohdintaani:
Saamelaiset söivät aikanaan pohjoisessa pääsääntöisesti lihaa ja kalaa ja linnun munia, marjoja, (poron maidosta tehtyä juustoa, jos heillä oli kesyporoja ennen suurporotaloutta) Liha tarkoittaa myös rasvaa, luuydintä, verta, sisäelimiä, aivoja, suolia (verimakkaraa) käytännössä kaikkea mitä riistasta oli tarjolla. Luuliemi oli hyvin arvostettu, lähes lääkkeenä pidettyä arkijuomaa, kuin myös kalaliemi. Ei käytetty edes suolaa välttämättä. Ehkäpä siihen sopeutuu, siihen aikaan kun ei vielä ollut mitään muuta kuin luonnonantimet. Myös suoliston bakteerikanta on varmasti ollut erilainen, ja perimä ja ympäristötekijät. Esim. laktoosi-intoleranssi ja vilja-allergia ovat yleisiä saamelaisilla. Varmasti karu elämä ja ruuan yksipuolisuus on vaikuttanut syntyvyyteen ja pitänyt väestönkasvun pienenä.

Tästä sitten ruokakulttuuriin. Varmaan pettu ja koivun mahla (sisältää mm. C-vitamiiniä) ovat olleet jo silloin kun viljaa ja kasviksia ei ollut. Tämän linkin ulkopuolelta sanoisin että väinönputkea on käytetty keripukin ehkäisyyn, sehän on keväällä ensimmäisten joukossa kasvamassa. Myös verta joutiin kupponen tuoreena ja vain vasta teurastetusta porosta, siinä lienee ollut C-vitamiinä kuin myös maksassa. (Inuiitit selvisivät suolilla ja mahalaukuilla Grönlannin inuiitit eivät myöskään juuri syöneet kasviksia, mutta heillä ei silti ollut keripukkia. He saivat C-vitamiinia sisäelimistä, kuten peuran mahalaukusta ja riistalintujen suolista.)
Lähes kaikki eläimet varastoivat C-vitamiinia ruoansulatuselimiinsä, joten liharuoastakin sai vitamiinia.
RUOKAPERINNE
http://www.samimuseum.fi/anaras/elamant ... rinne.html

Ja säilöntää lisää: Taarna Valtonen: Paistunturin purnut Historiallisen etnoarkeologian lähestymistapa
https://www.academia.edu/31532571/Paist ... MA-thesis_

edit: Varmasti karu elämä ja ruuan yksipuolisuus on vaikuttanut syntyvyyteen ja pitänyt väestönkasvun pienenä. Pohdittuani ruuan laatua, perun sanani yksipuolisuudesta. Luulen että syy lapsien vähäisyyteen on ravinnon niukkuus.

Näistä purnuista lainaus, joka voisi tarkoittaa että purnut ovat olleet saamelaisilla käytössä hyvin pitkään:
Purnut ja niiden käyttö on tunnettu koko saamelaisalueella ja kaikissa saamelaisryhmissä. Tästä todistaa muun muassa se, että purnun saamenkielinen nimitys pohjoissaameksi buordna
(myös (geađge)borr i ~ -borra), on yhteissaamelainen sana eli sen historia palautuu kantasaameen. (Lehtiranta 1989: 1002*pōrne.)


10 Helmi 2020 15:35
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 2056
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Saamelaiset
Anskuq kirjoitti:
Varmasti karu elämä ja ruuan yksipuolisuus on vaikuttanut syntyvyyteen ja pitänyt väestönkasvun pienenä. Pohdittuani ruuan laatua, perun sanani yksipuolisuudesta. Luulen että syy lapsien vähäisyyteen on ravinnon niukkuus.

Mihin perustat käsityksen, että saamelaisilla oli vähäinen syntyvyys?


10 Helmi 2020 19:42
Profiili
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen

Liittynyt: 29 Elo 2015 19:08
Viestit: 799
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Saamelaiset
aikalainen kirjoitti:
Anskuq kirjoitti:
Varmasti karu elämä ja ruuan yksipuolisuus on vaikuttanut syntyvyyteen ja pitänyt väestönkasvun pienenä. Pohdittuani ruuan laatua, perun sanani yksipuolisuudesta. Luulen että syy lapsien vähäisyyteen on ravinnon niukkuus.

Mihin perustat käsityksen, että saamelaisilla oli vähäinen syntyvyys?

Ihan saamelaisten vähälukuisuuteen vs. maanviljelijä väestöön. Yritän etsiä jonkun artikkelin, sillä olen siitä lukenut mutten muista kuka oli sen kirjoittanut.


10 Helmi 2020 19:50
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 9621
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Saamelaiset
aikalainen kirjoitti:
Anskuq kirjoitti:
Varmasti karu elämä ja ruuan yksipuolisuus on vaikuttanut syntyvyyteen ja pitänyt väestönkasvun pienenä. Pohdittuani ruuan laatua, perun sanani yksipuolisuudesta. Luulen että syy lapsien vähäisyyteen on ravinnon niukkuus.

Mihin perustat käsityksen, että saamelaisilla oli vähäinen syntyvyys?

Niin joo, ehkä olisi oikeampi puhua väestönkasvun säätelystä, ottamatta kantaa siihen, missä kohdassa elämänkaarta säätely olisi tapahtunut: sehän näyttää metsästäjä-keräilijöillä vakiintuneen aika lailla tietylle tasolle pitkiksi ajoiksi. Kun Kemin Lappi avattiin suomalaisille uudisasuttajille 1673, alueen saamelaisten lukumäärä ei ilmeisesti ollut sen suurempi kuin jo tuhansia vuosia aiemmin.

Mutta moraalisinta ja helpointa säätely tietysti olisi ollut jo sikiönkehityksen alkuvaiheissa. Jo syntyneiden lasten "jälkiehkäisy" ei välttämättä ole muinoinkaan ollut yhtä hyväksyttyä/suosittua.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


10 Helmi 2020 19:53
Profiili WWW
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen

Liittynyt: 29 Elo 2015 19:08
Viestit: 799
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Saamelaiset
aikalainen kirjoitti:
Anskuq kirjoitti:
Varmasti karu elämä ja ruuan yksipuolisuus on vaikuttanut syntyvyyteen ja pitänyt väestönkasvun pienenä. Pohdittuani ruuan laatua, perun sanani yksipuolisuudesta. Luulen että syy lapsien vähäisyyteen on ravinnon niukkuus.

Mihin perustat käsityksen, että saamelaisilla oli vähäinen syntyvyys?

tässä yksi
http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201703021300

http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Asutushistoria
1800-luku oli Suomen Lapissa jatkuvaa väestönkasvun aikaa, ja uudisasutuksen etenemisestä huolimatta myös saamelainen asutus maamme pohjoisimmilla alueilla kasvoi. Porosaamelaisia lukuun ottamatta saamelaiset olivat omaksuneet elinkeinoikseen pienimuotoisen tilanhoidon ja karjanpidon.


Viimeksi muokannut Anskuq päivämäärä 10 Helmi 2020 20:39, muokattu yhteensä 1 kerran



10 Helmi 2020 19:54
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 2056
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Saamelaiset
Anskuq kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Anskuq kirjoitti:
Varmasti karu elämä ja ruuan yksipuolisuus on vaikuttanut syntyvyyteen ja pitänyt väestönkasvun pienenä. Pohdittuani ruuan laatua, perun sanani yksipuolisuudesta. Luulen että syy lapsien vähäisyyteen on ravinnon niukkuus.
Mihin perustat käsityksen, että saamelaisilla oli vähäinen syntyvyys?
tässä yksi
http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201703021300

Tuossa on varmaan taustalla se, että elinkeinot (porotalous, kalastus) mahdollistivat tietyn kokoisen väestön. Mitä lähempänä äärirajaa ollaan, sitä niukemmin on ravintoa tarjolla. Siksi syntyvyyttä on varmaankin säännöstelty jotenkin, avioitumisrajoituksilla tai ikärajoituksilla tms., jotta ei ajauduta nälänhätään.

Sama koski tietysti maatalousväestöä, joskin elinkeino saattoi mahdollistaa suuremman väkimäärän. Nälänhädät olivat vaan yleisempiä, koska ruuan tuotanto vaihteli ennakoimattomasti, välillä tuli katovuosia.


10 Helmi 2020 20:22
Profiili
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen

Liittynyt: 29 Elo 2015 19:08
Viestit: 799
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Saamelaiset
Anskuq kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Anskuq kirjoitti:
Varmasti karu elämä ja ruuan yksipuolisuus on vaikuttanut syntyvyyteen ja pitänyt väestönkasvun pienenä. Pohdittuani ruuan laatua, perun sanani yksipuolisuudesta. Luulen että syy lapsien vähäisyyteen on ravinnon niukkuus.

Mihin perustat käsityksen, että saamelaisilla oli vähäinen syntyvyys?

tässä yksi
http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201703021300
Tutkimuksen tärkeimpiä metodeja ovat kvantitatiivinen tarkastelu ja vertaileva tilastollinen analyysi. Inarin saamelaisten syntyvyys oli niukan ravintotilanteen säätelemä ilmiö. Metsästäjä-keräilijöinä eläneet saamelaiset eivät viljelleet maata, minkä vuoksi suurten ihmismäärien elättäminen oli haasteellista. Lisäksi vuosikausia vievät kosiorituaalit hidastivat perheenperustamista ja väestökasvua. Suomalaisten laajempi muutto Inarin alueelle toi mukanaan perunanviljelyä, karjataloutta ja pienimuotoista maanviljelyä, mikä monipuolisti alueen saamelaisten ruokavaliota. Suomalaisten syntyvyys oli selvästi saamelaisia korkeampi, mihin vaikutti suomalaisten parempi ravintotilanne ja kulttuuriset erot. Metsästäjä-keräilijöinä eläneet saamelaiset eivät hyötyneet suuresta perhekoosta. Maataloutta harjoittavat suomalaiset puolestaan hyötyivät suuremmasta lapsiluvusta, koska jälkeläisistä sai kaivattua työvoimaa karjanhoitoon ja maanviljelyyn.

http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Asutushistoria
1800-luku oli Suomen Lapissa jatkuvaa väestönkasvun aikaa, ja uudisasutuksen etenemisestä huolimatta myös saamelainen asutus maamme pohjoisimmilla alueilla kasvoi. Porosaamelaisia lukuun ottamatta saamelaiset olivat omaksuneet elinkeinoikseen pienimuotoisen tilanhoidon ja karjanpidon.


En nyt löytänyt yhtä tutkimusta.


10 Helmi 2020 20:41
Profiili
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen

Liittynyt: 29 Elo 2015 19:08
Viestit: 799
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Saamelaiset
Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Anskuq kirjoitti:
Varmasti karu elämä ja ruuan yksipuolisuus on vaikuttanut syntyvyyteen ja pitänyt väestönkasvun pienenä. Pohdittuani ruuan laatua, perun sanani yksipuolisuudesta. Luulen että syy lapsien vähäisyyteen on ravinnon niukkuus.

Mihin perustat käsityksen, että saamelaisilla oli vähäinen syntyvyys?

Niin joo, ehkä olisi oikeampi puhua väestönkasvun säätelystä, ottamatta kantaa siihen, missä kohdassa elämänkaarta säätely olisi tapahtunut: sehän näyttää metsästäjä-keräilijöillä vakiintuneen aika lailla tietylle tasolle pitkiksi ajoiksi. Kun Kemin Lappi avattiin suomalaisille uudisasuttajille 1673, alueen saamelaisten lukumäärä ei ilmeisesti ollut sen suurempi kuin jo tuhansia vuosia aiemmin.

Mutta moraalisinta ja helpointa säätely tietysti olisi ollut jo sikiönkehityksen alkuvaiheissa. Jo syntyneiden lasten "jälkiehkäisy" ei välttämättä ole muinoinkaan ollut yhtä hyväksyttyä/suosittua.

Mihin se tämä oletus perustuu. Onhan ehkäisy voinut olla myös pidättäytymistä, varsinkin kun kristinusko ei ole ollut vielä määrittämässä vaimon asemaa. Silloinkin on tiedetty mistä se lapsi alkunsa saa. Vaimo oli miehensä omaisuutta kristillisenä aikana ja raamatun sanoma "täyttäkää maa". Mutta tämä oli vain sivuseikka itse asiassa. Epä tästä enempiä.


10 Helmi 2020 20:56
Profiili
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen

Liittynyt: 29 Elo 2015 19:08
Viestit: 799
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Saamelaiset
Anskuq kirjoitti:
Aloin pohtimaan mitä saamelaiset ovat syöneet ennen viljan ja kasvisten tuloa. Alkusysäys ajatukselle tuli tästä jutusta.
https://www.iltalehti.fi/fitnessvoimail ... 7f290d4762
Tunnettu tv-kasvo Joe Rogan söi koko tammikuun pelkkää lihaa – kertoo nyt hurjasta muutoksesta ja ikävästä ongelmasta: ”Paskon vielä housuihini”
PDT_Armataz_01_37
pohdintaani:
Saamelaiset söivät aikanaan pohjoisessa pääsääntöisesti lihaa ja kalaa ja linnun munia, marjoja, (poron maidosta tehtyä juustoa, jos heillä oli kesyporoja ennen suurporotaloutta) Liha tarkoittaa myös rasvaa, luuydintä, verta, sisäelimiä, aivoja, suolia (verimakkaraa) käytännössä kaikkea mitä riistasta oli tarjolla. Luuliemi oli hyvin arvostettu, lähes lääkkeenä pidettyä arkijuomaa, kuin myös kalaliemi. Ei käytetty edes suolaa välttämättä. Ehkäpä siihen sopeutuu, siihen aikaan kun ei vielä ollut mitään muuta kuin luonnonantimet. Myös suoliston bakteerikanta on varmasti ollut erilainen, ja perimä ja ympäristötekijät. Esim. laktoosi-intoleranssi ja vilja-allergia ovat yleisiä saamelaisilla. Varmasti karu elämä ja ruuan yksipuolisuus on vaikuttanut syntyvyyteen ja pitänyt väestönkasvun pienenä.

Tästä sitten ruokakulttuuriin. Varmaan pettu ja koivun mahla (sisältää mm. C-vitamiiniä) ovat olleet jo silloin kun viljaa ja kasviksia ei ollut. Tämän linkin ulkopuolelta sanoisin että väinönputkea on käytetty keripukin ehkäisyyn, sehän on keväällä ensimmäisten joukossa kasvamassa. Myös verta joutiin kupponen tuoreena ja vain vasta teurastetusta porosta, siinä lienee ollut C-vitamiinä kuin myös maksassa. (Inuiitit selvisivät suolilla ja mahalaukuilla Grönlannin inuiitit eivät myöskään juuri syöneet kasviksia, mutta heillä ei silti ollut keripukkia. He saivat C-vitamiinia sisäelimistä, kuten peuran mahalaukusta ja riistalintujen suolista.)
Lähes kaikki eläimet varastoivat C-vitamiinia ruoansulatuselimiinsä, joten liharuoastakin sai vitamiinia.
RUOKAPERINNE
http://www.samimuseum.fi/anaras/elamant ... rinne.html

Ja säilöntää lisää: Taarna Valtonen: Paistunturin purnut Historiallisen etnoarkeologian lähestymistapa
https://www.academia.edu/31532571/Paist ... MA-thesis_

edit: Varmasti karu elämä ja ruuan yksipuolisuus on vaikuttanut syntyvyyteen ja pitänyt väestönkasvun pienenä. Pohdittuani ruuan laatua, perun sanani yksipuolisuudesta. Luulen että syy lapsien vähäisyyteen on ravinnon niukkuus.

Näistä purnuista lainaus, joka voisi tarkoittaa että purnut ovat olleet saamelaisilla käytössä hyvin pitkään:
Purnut ja niiden käyttö on tunnettu koko saamelaisalueella ja kaikissa saamelaisryhmissä. Tästä todistaa muun muassa se, että purnun saamenkielinen nimitys pohjoissaameksi buordna
(myös (geađge)borr i ~ -borra), on yhteissaamelainen sana eli sen historia palautuu kantasaameen. (Lehtiranta 1989: 1002*pōrne.)

Mutta ovat ne eläneet muinoinkin, ilman sokeri, viljaa ja kasviksia. Joten eivät ne ole elinehto. PDT_Armataz_01_12


10 Helmi 2020 21:05
Profiili
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen

Liittynyt: 29 Elo 2015 19:08
Viestit: 799
Vastaa lainaamalla
Viesti Re: Saamelaiset
Anskuq kirjoitti:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/42183/1/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201309192322.pdf
Anu Kähkönen: APINOISTA YSTÄVIIN Saamelaisten ’toiseus’ 1800-luvun lopun valokuvissa

Mielestäni hyvin syvällistä pohdintaa 1800-luvun lopun tilanteesta, jota kautta on helpompi ymmärtää saamelaisten historiaa. Historiankirjoitus menneisyydessä on ollut muiden kuin saamelaisten kirjoittamaa ja tämä seikka heijastuu tulkintoihin.

Sivuaa myös toista mielenkiintoista aihetta koskien nykypäivän suomalaisten motiiveja:
Erkki Pääkkönen (2008) tarkastelee väitöskirjassaan 1980–90-lukua, jolloin saamelaisten
ja pääväestön konfliktit tulivat näkyviksi. Lakiesitys saamelaisille suunnatusta
kulttuuriautonomiasta sai alueen kantaväestön pelkäämään omasta puolestaan sekä
kantamaan huolta maan omistusoikeuksien tulevasta jakaantumisesta. Pääkkönen tutkii
väitöskirjassaan, millaisiin vastamobilisaation toimiin pääväestö on tässä tilanteessa
lähtenyt. Pääkkönen tulee väitöskirjassaan tulokseen, että saamelaiskiista on osa
suomalaista hegemoniakamppailua, joka nähdään myös suomalaisen kansallisvaltion
ongelmana. Saamelaisten aktivoituminen on pyritty edelleen 1990-luvulla pitämään
aisoissa, ”jonka tarkoituksena on viime kädessä estää saamelaisten erityiskohtelu etnisenä
ryhmänä” (Pääkkönen 2008, 305).

https://core.ac.uk/download/pdf/30083957.pdf
s. 88 Pelko herää

Suosittelen lämpimästi, lukaiskaa nämä molemmat. Antaa ymmärrystä pientä alkuperäisväestöä kohtaan ja laajempaa näkemystä.


10 Helmi 2020 21:14
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 165 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy