TTJ kirjoitti:Jaska kirjoitti:TTJ kirjoitti:On se ollut verotustermi yhtä lailla, lapinverohan on vanha instituutio, myös Suomen Lapissa.
Niin, mutta Lappi on eri sana kuin lappalainen.
Se, että puhuttaisiin suomenverosta, ei vielä tekisi suomalaisesta verotermiä.
Niin en oikein tiedä olemmeko jostain varsinaisesti eri mieltä. 'Lappalainen' on selkeästi ollut verotustermi myös (nykyisen) Lapin alueella, siksi ihmisiä on merkitty verokirjoihin lappalaisina ja siksi oli olemassa lapinraja jne. Käytäntöhän loppui vasta itsenäisyyden alkuvuosina. Toki on ollut etnisiä saamelaisia joita on asunut lapinrajan eteläpuolella ja joita ei ole siksi merkitty kirjoihin lappalaisiksi. Puhekielessä heitäkin on varmasti kutsuttu lappalaisiksi niin kauan kun ovat olleet asuinpaikallaan etnisesti erottuvia.
Minä ymmärsin sinun vastustavan sitä, että lappalainen on ollut alkuaan etninen nimitys ja vasta myöhemmin verotermi.
TTJ kirjoitti:'Lappalainen' -nimityksellä on täytynyt olla joku erityinen merkitys, miksi se olisi muuten syrjäyttänyt aikaisemmat nimitykset saamelaisille?
Mitkä aikaisemmat? Emme tiedä sellaisten harvinaisten nimitysten kuin "vuojolainen" tai "turjalainen/tyrjäläinen" syntyaikaa tai -paikkaa. Päätellen laajasta levinneisyydestä ja yhteydestä koko maasta löytyvään saamelaisperäiseen paikannimistöön on juuri "lappalainen" ollut vanhin suomalaisten tuntema nimitys saamelaiselle.
Silti sekin lienee vasta viikinkiaikainen. Ehkä sitä ennen saamelaiset olivat "hämäläisiä"? Nimitykset ovat samaa alkuperää, ja Hämeen alkava itämerensuomalaistuminen välillä 500-800 jKr. varmaankin vasta siirsi nimityksen näillekin.
http://www.elisanet.fi/alkupera/Lappalaiset.htmlTTJ kirjoitti:Jaska kirjoitti:Aikaeroa ei välttämättä ole, mikäli keminsaamea on joissain suvuissa puhuttu vielä 1900-luvun puolella. Toki sitä on vaikea todistaa, mutta kielihän ei kadonnut kaikissa suvuissa samanaikaisesti, ja tarinoita kyllä on aiheesta.
Aikalaistutkijoiden mukaan 1820-luvulla Sodankylässä puhuttiin vielä laajasti keminsaamea (pohjoissaamehan levisi Vuotsoon vasta vuosisadan lopulla). 1850-luvun jälkeen syntyneistä harvemmalle enää opetettiin saamea äidinkielenä, vaan oli jo laajalti vaihdettu suomen kieleen. Silti kaksikielisiä lapsia epäilemättä kasvoi vielä.
Muistaakseni Fellman sanoi jotain siihen tyyliin että saamea osaavia Sompiosta kyllä vielä löytyi mutta he eivät sitä arkikielenä enää käyttäneet eivätkä halunneet identifioitua saamelaisiksi.
T. I. Itkonen: Suomen lappalaiset vuoteen 1945, osa 1 s. 96:”Fellman kirjoittaa, että v:n 1838 paikkeilla pitäjässä ei asunut yhtään verolappalaista, vaan ne lappalaiset, joita siellä tavattiin, olivat tulleet muualta palvelijoiksi ja raitioiksi. Lappalaisista polveutuvat talonpojat asuivat etupäässä Unarilla, Kitisen latvoilla ja Kemikylässä; monin paikoin, eritoten Sodankylän eteläosassa, ymmärrettiin ja puhuttiin lappia yleisesti.”
S. 97: ”Kieringissä, Unarissa ja Luusuassa osattiin 1800-luvun puolimaissa yleisesti lappia.”
TTJ kirjoitti:Jos tilanne on ollut tämä 200 vuotta sitten niin miten sitten saamelaisidentiteetti olisi säilynyt nykypäivään? Pidän hyvin epätodennäköisenä että 1900-luvun puolella olisi enää ollut elossa olevia keminsaamen taitoisia. Korkeintaan joku hyvin iäkäs henkilö on voinut olla joka lapsena osasi saamea. Kieli kuihtuu jos sitä ei käytä, ja kielenvaihto voi olla täydellinen ihan yhden sukupolven aikana: Keke Rosberg puhuu suomea, Nico ei osaa sitä yhtään.
Se, mitä sanotaan julkisesti, ei aina ole sama, jota koetaan sisäisesti. Saamelaisuutta on halveksittu ja saamelaisia on pyritty suomalaistamaan aktiivisesti; kouluissa on myös säännönmukaisesti kiusattu saamelaislapsia. Siksi emme voi tietää, mikä ihmisten todellinen identiteettikäsitys oli ennen uuslappalaisliikehdintää.
Tiedämme kuitenkin joitain asiaan liittyviä faktoja:
1. Lappalainen oli ja on yhä nimitys saamelaiselle. Minä opin tämän lapsena, kun sanoin tätini perhettä lappalaisiksi: tulin heti jyrkästi korjatuksi, että he ovat lappilaisia.
2. Osan kohdalla kyseessä on kiistatta uusidentiteetti, joka on löydetty sukuhistoriallisen tutkimuksen perusteella, kun on huomattu esivanhempien polveutuvan lapinkylien suvuista. Osa sen sijaan ihmettelee, missä vaiheessa heidän sukunsa on muka lakannut olemasta lappalaisia, kun elämänmuoto ja sukulinja on jatkunut samana.
3. Lappalaisliikkeellä on kaikupohjaa Keski-Lapissa (Kittilä, Sodankylä, Savukoski, Salla) muttei juurikaan Etelä-Lapissa. Tämä sopii yhteen alueiden suomalaistumisen iän ja asteen kanssa ja voi siis heijastaa todellista identiteetin säilymistä. Tällaista alueellista eroa ei varmaankaan odottaisi, jos kyseessä olisi kaikkien kohdalla uusidentiteetti.
Ei siis voida julistaa faktana, että mikään suomenkielistynyt suku ei olisi voinut kantaa lappalaista (saamelaista) identiteettiä katkeamatta 1900-luvulle asti.
TTJ kirjoitti:Jaska kirjoitti:Periaatteessa siis vielä jopa minun äitini isovanhemmissa voisi olla saamenpuhujia, eli saamelaiskäräjien kielikriteeri täyttyisi. Sen todistaminen on kuitenkin jälkikäteen mahdotonta: puhutaan todennäköisyyksistä. Siksi saamelaiskäräjien arviointi vaikuttaa helposti ns. naamataulukriteerin käyttämiseltä: joissain tapauksissa uskotaan henkilön isovanhemman saamenkielisyyteen, toisissa ei. Kukaanhan sitä ei voi enää aukottomasti todistaa.
Etnisten vähemmistöjen tapauksessa yhteisöön kuuluvuus ratkaistaan itseidentifikaatiolla, eli yhteisö tietää ketä siihen kuuluu ja millä perustein.
Tarkennan: itse- ja ryhmäidentifikaatiolla. Ei siis riitä, että henkilö kokee olevansa saamelainen, jos muut saamelaiset eivät häntä sellaisena pidä. Luultavasti tätä sinäkin tarkoitit tuolla.
TTJ kirjoitti:Perusteet voivat ulkopuoliselle vaikuttaa mystisiltä. Tietysti väestöjen sekoittumisen myötä tulee myös kiusallisia rajatapauksia. Mutta KHO:n muutaman vuoden takainen päätös missä he päättivät alkaa saamelaisten etnisyyden eksperteiksi oli vakava etikettivirhe, ja KHO:n mandaatin ulkopuolelle menemistä.
Vastaavanlaiset kiistat alkuperäiskansan yhteisöön identifioimisesta ovat Pohjois-Amerikassa hyvinkin yleisiä. Siellä heimoyhteisön ulkopuolelle jäävät saattavat perustaa uuden heimon jonka liittovaltio voi hyväksyä tai sitten ei. Nykyjärjestelmää on kritisoitu siitä että Suomen saamelaiset ovat oikeastaan kolme eri yhteisöä (neljä, jos 'metsäsaamelaiset' lasketaan mukaan) mutta lukumääräisesti ylivoimaiset pohjoissaamelaiset dominoivat sitä. Pohjoissaamelainen ei välttämättä vaikka kolttayhteisön sisäisistä asioista ole niin perillä. Tässä kritiikissä voi toki olla jotain perääkin.
Joo, olen samaa mieltä. Saamelaisheimoilla pitäisi olla itsehallinto jäsenistöstään päättämisessä. Saamelaiskäräjien koostumus suosii pohjoissaamelaisia, joita asuu neljässä kunnassa, kun taas inarinsaamelaisia ja kolttia asuu vain Inarissa.
Saamelaisuuden raja näyttää olevan sillä lailla yksisuuntainen, että kielisaamelaiset eivät hyväksy kielensä vaihtaneiden sukujen jälkeläisiä saamelaisiksi, mutta kielettömät saamelaiset haluaisivat nimenomaan tulla tunnustetuiksi saamelaisiksi; he itse eivät näe kielieroa merkittävänä etnisenä erottajana.
Asenne on (saamani palautteen perusteella) "kaikki tai ei mitään": he haluavat olla saamelaisia lappalaisia eivätkä saamelaisista erillisiä lappalaisia, vaikka jälkimmäinen tietysti olisi ainoa realistinen vaihtoehto. Kielisaamelaiset eivät nimittäin koskaan tule hyväksymään Keski-Lapin suomenkielistyneitä sukuja saamelaisiksi, koska heille se tarkoittaisi suomalaisuuden valtaavan saamelaisuuden. Lukumäärältäänhän suomenkieliset lappalaiset jyräisivät saamenkieliset todella helposti.
On selvää, että saamenkieliset saamelaiset ovat ensisijainen saamelaisryhmä, ja kielettömät saamelaiset ovat sen ryhmän suopeuden varassa. Toivottavasti tilanne tajutaan ja lappalaiset alkavat ryhmittyä omilleen ja lakkaavat riitauttamasta saamelaisuutta.
TTJ kirjoitti:Jaska kirjoitti:Isovanhempaiskriteeri on syystäkin kiistanalainen. Yhtäältä siitä halutaan eroon, koska suuri osa nykyään suomenkielisistä keskilappilaisista voisi muuten pyrkiä saamelaisiksi, vaikkei heillä olekaan mitään yhteyttä nykyiseen saamelaiskulttuuriin. Toisaalta keminsaamelaisuus oli kielenä ja kulttuurina erilainen kuin nykypäivään säilyneet pohjoisemmat saamelaisuudet. Mikä oikeus siis nykyisillä kielisaamelaisilla on takautuvasti rajoittaa toissavuosisadan saamelaisuutta? Moni kuitenkin väittää sukunsa identifioituneen lappalaisiksi kielenvaihdosta huolimatta. Tällaisista näkökulmaeroista saamelaiskiista johtuu.
Eikai isovanhempikriteeristä haluta niinkään eroon, vaan lappalaiskriteeristä. Tässä olen Saamelaiskäräjien kanssa samaa mieltä, kyseinen pykälä on aikansa elänyt. 150 vuotta vanhoista (saati vanhemmista) veroluetteloista ei löydy enää uusia nykysaamelaisia.
Joo siis lappalaiskriteeristä tietysti halutaan eroon eikä isovanhempaiskriteeristä. Aikasyvyyden on oltava matala, koska ei tosiaan voi olla uskottavaa, että joku 1/32-saamelainen olisi voinut säilyttää saamelaisuuden. 1/4-saamelaisella se on vielä mahdollista, jos suku on elänyt saamelaisten keskuudessa.
(Toki muistetaan, että kokonaan erillinen yhteisö on voinut säilyttää myös saman identiteetin.)
TTJ kirjoitti:Saamelaisia ja sellaisiksi itseään mieltäviä etsittiin jo ennen Saamelaiskäräjävaaleja, esimerkiksi 60-luvulla. Ne henkilöt ja heidän vanhempansa jotka nyt haluaisivat vaaliluetteloon olivat tuolloin hiljaa. Miksi lienee. 50 vuotta sitten ainakin raitiosaamelaisten jälkeläisistä olisi varmasti löytynytkin henkilöitä joiden vanhemmat tai isovanhemmat olivat saamenkielisiä.
Silloin 60-luvulla löytyi kyllä saamelaisia Keski-Lapista, jotka sitten lempattiin pois kun saamelaiskäräjät aloittivat. Syynä oli kehäpäätelmä, että kun Kittilä ei kuulunut saamelaisalueeseen, niin siellä ei sitten voinut muka olla enää saamelaisiakaan.
https://www.metsalappalaiset.net/kirjoituksiaLisäksi pitää muistaa, että ennen modernia mediaa ihmisten löytäminen perustui valmiisiin verkostoihin. Jos joku ei kuulunut samaan yhteisöpiiriin, ei häntä tavoitettukaan - tämä koskee erityisesti saamelaisalueen ulkopuolella asuneita.
http://jounikitti.fi/suomi/maaoikeudet/ ... steri.htmlTTJ kirjoitti:'Lappalaiseksi' identifioituminen nyt on jo konseptitasolla melko absurdia. Ikään kuin joku ilmoittaisi etnisyytensä olevan 'intiaani' sen sijaan että olisi irokeesi, lakota tms.
Ei se ole absurdia, koska se porukka on vaihtanut kielensä: saamelainen on suomeksi lappalainen.
Jos saksalainen suku muuttaa Suomeen ja vaihtaa kielensä mutta säilyttää muuten saksalaisuutensa ja saksalaisen identiteettinsä, he tietysti kääntävät myös endonyyminsä uudelle kielelle: deutsch --> saksalainen. Eihän heidän identiteettinsä siitä vaihdu, että heidän kielensä vaihtuu.
Samalla kieliero mahdollistaisi kuitenkin win-win-ratkaisun: että lappalaiset olisivat oma porukkansa, joka kokisi olevansa saamelaisia.