Palokärki kirjoitti:Paljon olen miettinyt kieltä ja mitä sen mukana tulee identiteetin rakennuspalikoiksi. Voiko olla esimerkiksi venäläinen, joka ei osaa venäjää, mutta sujuvasti suomea? Entä saamelainen, joka ei osaa saamea? En tarkoita tässä sitä, että täyttää esimerkiksi saamelaiskäräjien kriteerit vaan mietin lähinnä sitä, voiko ihmisen identiteetti olla saamelainen tai venäläinen vaikka ei osaisikaan kieltä? Luulen että edes kielen osaamattomuus tai sen vaihtuminen yhteisössä ei muuta identiteettiä mihinkään.
Hiljattaista kielen menetystä ei pidetä ongelmana, jos vielä vanhemmat tai isovanhemmat osasivat kieltä ja perhe on koko ajan elänyt paikallisyhteisön osana ja ylläpitää sen kulttuuria ja tapoja. Näin ainakin inarinsaamelaisilla, Venäjän vähemmistökansoilla (joilla on kielenvaihto käynnissä) jne.
Saamelaiskiistassa kyse onkin siitä, että lappalaiset ohittavat kokonaan sen etnisyyden tärkeämmän osan (eli nykyhetken elämisen saamelaisen yhteisön ja kulttuurin osana) ja keskittyvät vain sukujuuriin - ja niissäkin vain tiettyyn osaan eli niihin esivanhempiin, jotka olivat saamelaisia. Se, että henkilöllä on saamelaisia esivanhempia, ei mitenkään voi antaa henkilölle oikeutta siihen etnisyyteen ilman omaa nykytason yhteyttä. Meillä ei mitenkään voi olla oikeutta esivanhempiemme kaikkiin eri etnisyyksiin - niitähän voi olla kymmeniä.
Sitten taas toinen osapuoli eli saamelaiset vääristävät kuvaa omalta osaltaan sillä, että he unohtavat samaan etnisyyteen kuuluvan myös eri yhteisöjä (ja tietenkään kaikki saman paikallisyhteisön ylisukupolviset jäsenetkään eivät automaattisesti edusta samaa etnisyyttä, vaikka osa kuvittelee näinkin). Niinpä se, ettei joku kuulu vaikkapa Utsjoen saamelaisten paikallisyhteisöön, ei tietenkään tarkoita, ettei hän voisi olla saamelainen. Tätä on ilmeisesti käytetty joitain inarinsaamelaisia paikallisyhteisöjä vastaan.
Saamelaisuus on yhteisötason asia, ei siis viime kädessä yksilön oma päätös: yhteisö joka on saamelainen voi päättää, hyväksyykö se yksilön, joka katsoo olevansa saamelainen (mikä siis voi johtua virheellisestä käsityksestä eli tiettyjen sukujuurien ylikorostamisesta ja nostamisesta etnisyyden todellisten kriteerien edelle).
Palokärki kirjoitti:Olen ehkä uskonnollisuuteen taipuvainen ihminen, koska tuo uskonnon vaihtaminen ilman, että se vaikuttaa identiteettiin on minusta kaikista kovin juttu. Olen käynyt monissa keski-Lapin lappalaisten pyhissä paikoissa miettimässä, että täällä ne on uhranneet tai toivoneet saalisonnea tai osoittaneet kiitollisuuttaan. Ajatus että itse tekisin samoin tuntuu täysin mahdottomalta, suorastaan absurdilta.
Vielä hiljattain kristinuskokin oli hyvin synkretististä, eli siihen sulautettiin sujuvasti pakanallisia piirteitä - ja onhan se yhä edelleen: jouluhan on kaikkineen ihan täyttä pakanuutta, ja Jeesuksen syntymäpäivä on vain kömpelö propagandistinen päälleliimaus (oikeasti Palestiinassakaan ei ollut paimenia kedolla keskitalvella). Monissa suomalaisissa perheissä ei edes ajatella mitään kristillistä jouluna, saati että käytäisiin kirkossa.
Vielä sata vuotta sitten Lapissa ei ollut mikään ongelma käydä kirkonmenojen jälkeen vielä uhraamassa seidalle. Uskonto ei siis ollut mustavalkoinen joko-tai-kysymys vaan liukumo, jossa kukaan (edes pappi itse) ei edustanut puhtaita ääripäitä, vaan kaikilla oli eriasteisia sulautumauskontoja. Lars Levi Laestadius itse uskoi mm. saamelaisten maahisiin eli gufittareihin.
Palokärki kirjoitti:Puvuista vielä vähän. Muistaakseni Hesarissa oli muutamana vuonna ( saattoi olla YLE:kin ) haastateltu saamelaisia, jotka asuivat Helsingissä. Mieleeni jäi 3-kymppinen kolttanainen, joka puhui saamelaispuvusta. Hän sanoi ettei ole valmis, että kynnys pukea kolttasaamelaisen naisen puku päälleen on mahdottoman korkea. Nyt kun sitten ajattelen näitä metsälappalaisia, jotka ovat itselleen pukuja teettäneet/tehneet niin en usko, että hekään ovat ilman sisäistä painia asiaa ratkaisseet. Itse näen pukujen teon enempi seurauksena siitä, että tämä identiteettiasia vaivaa ja puvun tekeminen on yritys ratkaista sisäinen ristiriita.
Hyvä pointti, olen samaa mieltä.