Suomen metsäsaamelaiset järjestäytyivät

[Palokärki]

Opettelen käyttämään lainaustoimintoa. Ei vielä oikein onnistu, kärsivällisyyttä.

[Jaska]

Saamelaiskiistassa kyse onkin siitä, että lappalaiset ohittavat kokonaan sen etnisyyden tärkeämmän osan (eli nykyhetken elämisen saamelaisen yhteisön ja kulttuurin osana) ja keskittyvät vain sukujuuriin - ja niissäkin vain tiettyyn osaan eli niihin esivanhempiin, jotka olivat saamelaisia. Se, että henkilöllä on saamelaisia esivanhempia, ei mitenkään voi antaa henkilölle oikeutta siihen etnisyyteen ilman omaa nykytason yhteyttä. Meillä ei mitenkään voi olla oikeutta esivanhempiemme kaikkiin eri etnisyyksiin - niitähän voi olla kymmeniä.

En tiedä, onko tässä yhteydessä kyse yksittäisten sukujen korostamisesta. En ainakaan ole sellaista huomannut. Pikemminkin siitä, että kyse on alkuperäisestä ja alkuaan saamelaisesta väestöstä. Kaipa siksi julistuksessakin puhutaan metsäsaamelaisten olevan alkuperäisiä, ikään kuin nykyiset saamelaiset(kin) olisivat jotenkin myöhäisempiä tulijoita.

Tuo on nimenomaan sitä yhden osan tuijotusta: ei nimittäin ole olemassa suomalaistuneita sukuja, joiden kaikki esivanhemmat olisivat olleet saamelaisia. Keski-Lapissa noin puolet sukujuurista on yleisesti suomalaisia uudisasukassukuja. Tämä tarkoittaa, että vain jos tuijotetaan osaa sukujuurista, voidaan väestöä sanoa alkuperäisiksi - tai yhtä lailla tulokkaiksi. Jos katsotaan kokonaisuutta, kyseessä on alkuperäisväestön ja uudisasuttajien sekoitus. Jostain syystä tämä totuus ei kuitenkaan heille kelpaa...

[Jaska]

Opettelen käyttämään lainaustoimintoa. Ei vielä oikein onnistu, kärsivällisyyttä.

Ei hätää, minä korjailen niitä aina bongatessani.
Ylläpitäjän muokkauksesta ei vain jää merkintää "muokattu".

[Palokärki]

Olen ehkä uskonnollisuuteen taipuvainen ihminen, koska tuo uskonnon vaihtaminen ilman, että se vaikuttaa identiteettiin on minusta kaikista kovin juttu. Olen käynyt monissa keski-Lapin lappalaisten pyhissä paikoissa miettimässä, että täällä ne on uhranneet tai toivoneet saalisonnea tai osoittaneet kiitollisuuttaan. Ajatus että itse tekisin samoin tuntuu täysin mahdottomalta, suorastaan absurdilta.

Vielä hiljattain kristinuskokin oli hyvin synkretististä, eli siihen sulautettiin sujuvasti pakanallisia piirteitä - ja onhan se yhä edelleen: jouluhan on kaikkineen ihan täyttä pakanuutta, ja Jeesuksen syntymäpäivä on vain kömpelö propagandistinen päälleliimaus (oikeasti Palestiinassakaan ei ollut paimenia kedolla keskitalvella). Monissa suomalaisissa perheissä ei edes ajatella mitään kristillistä jouluna, saati että käytäisiin kirkossa.

Vielä sata vuotta sitten Lapissa ei ollut mikään ongelma käydä kirkonmenojen jälkeen vielä uhraamassa seidalle. Uskonto ei siis ollut mustavalkoinen joko-tai-kysymys vaan liukumo, jossa kukaan (edes pappi itse) ei edustanut puhtaita ääripäitä, vaan kaikilla oli eriasteisia sulautumauskontoja. Lars Levi Laestadius itse uskoi mm. saamelaisten maahisiin eli gufittareihin.

Hauskaa etten tullut ajatelleeksi tätä ollenkaan, vaikka minulla on Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantietokin hyllyssä ja luen sitä muutamia kertoja vuodessa. Kirjahan on täynnä esimerkkejä juuri tällaisesta. En vain osannut yhdistää sitä lappalaisten käännyttämiseen.

Jonkin verran on ihmetelty myös sitä, miksi metsälappalaiset aktivoituivat ikään kuin saamelaisten vanavedessä? En kertaa esillä olleita syitä, mutta lisään ehkä uuden näkökulman. 1990-luvulla kummasteltiin Jugoslavian hajoamista seuranneita sotia. Niihinkin oli varmasti monia syitä, mutta muistan jonkun artikkelin, missä muistutettiin siitä, että Titon alaisuudessa Jugoslavia oli kovan kurin maa. Näin oli pakko olla, koska saman 'katon' alla asui useita kansallisuuksia keskinäisine jännitteineen. Hajoaminen johti useiden valtioiden syntyyn, mutta myös pitkään 'kannen' alla muhineiden paineiden vapautumiseen.
Suomessa ei ole tarvittu kovaa kuria, mutta saamelaisia pyrittiin suomalaistamaan vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten. Vähitellen yleisen vapaamielistymisen myötä alettiin suhtautua suopeammin erilaisiin vähemmistöihin. Ajattelen että tässä tapahtui suomalaisia yhteisönä koskeva muutos. Ja samalla tavoin kuin Jugoslavian hajoamisen myötä, nousi pinnalle vanhoja, kauan käyneitä aineksia. Esimerkkinä tämä saamelaiskiista. En tiedä onko tässä mitään järkeä, joku sosiologi varmaan osaisi ehkä vastata tähän.

[rcislandlake]

Miksi metsäsaamelaisuus ei voisi kuulua osaksi suomalaista etnisyyttä saamelainen-nimityksestä huolimatta?

Näinhän se nyt onkin. Pelkästään nimenä, metsäsaamelainen ärsyttää nykyisiä saamelaisia, koska se sisältää sanan saamelainen.

Ärsytyksen takana ovat myös maaoikeudet, joista mainitsin edellä. Jos saamelaiset saavat ne vielä joskus, niin jakajia olisi metsäsaamelaisten myötä niin paljon enemmän, että varsinaiset saamelaiset jäisivät vähemmistöön. Asia ei ole vain identiteettikysymys. Tästä varsinkin on ollut kysymys ylälapin ns lappalaiskiistassa. Etelänpänä ehkä enemmän identiteetistä; koetaan että ollaan jollain tapaa saamelaisia. Tässä sitten mennään mielestäni monin paikoin metsään, Lapin pukuineen jne.

Aivan, tuo maaoikeusasia on se tärkein motivaatiota ylläpitävä voima, jonka vuoksi halutaan päästä saamelaisrekisteriin. Olen melkoisen varma, ettei saamelaiset kuitenkaan tule koskaan saamaan mitään maaoikeuksia, mutta moni suomalainen pelkää, että niin tulee käymään.

Jep. Tässähän on kyse oikeastaan vallasta, omaisuudesta..

Miksei niillä ole oikeus maihin, joiden suvut (saamelais-suomalaissekoitetta) ovat asuneet alueella 1700-luvulta lähtien mutta niillä olisi oikeus maihin, joiden suvut olisivat tulleet 1890-luvulla Suomen puolelle Norjasta ? Tokikin ymmärrän vallan sellaiset suomalaiset suvut, jotka ovat tulleet vaikkapa saamelaisten jälkeen 1900-luvun puolella. Mutta kun todellakin on näin, että useimmat lappilais/metsälappalaissuvut ovat ainakin muutamia satoja vuosia vanhoja alueillansa, vanhempia esimerkiksi Pohjois-saamelaisiin verrattuna ? Ja Pohjoissaamelaisten kulttuuri ei ole koskaan ollut Metsäsaamelaisten alueen kulttuuria. Metsäsaamelaisten kulttuuri oli sen verran erilainen vaikkapa rakennustensa suhteen pohjoisemmista saamelaisista, että voidaan puhua kylläkin jo eri kansoista. Jos saamelainen on vain vaikkapa turvekodan kulttuuria eikä kahdenksankulmaisen hirsikodan kulttuuria, niin mielelläni kuulisin perustelut sille.. Tällöin pitäisi metsälappalaisten esineet ottaa Inarin Siidasta Metsälappalaisten puolelle, sillä ne on enimmäkseen kerätty juuri metsälappalaisilta..

Sitäkin hieman karsastan, että jos kyseessä on suomalainen, ei kelpaa mitkään etniset esivanhemmat mutta jos on vaikkapa hanti, mansi, inuiitti tahi irokeesi, niin ei tarvitse osata kieltäkään ja voi olla enimmäkseen venäläinen tai jenkkikanukki ja olet alkuperäiskansaa..

[Jegor]

Onhan suomalaisiksi identifioituvia karjalaisiakin, jotka puhuvat äidinkielenään karjalan kieltä (ei murretta) ja ovat uskonnoltaan ortodokseja, mutta silti eri porukkaa kuin Venäjän karjalaiset.

Onko sellaisia? Vai onko kyse kaksoisidentiteetistä niiden kohdalla, jotka ovat syntyneet suomalaisuuden keskellä ja kasvaneet myös suomalaisiksi mutta jotka ovat vanhemmiltaan perineet myös karjalaisen identiteetin?

Loistava pointti! Omaan sukuuni liittyvä asia, jota en ollut miettinyt tarpeeksi.

[jussipussi]

Saamelaiskiistassa kyse onkin siitä, että lappalaiset ohittavat kokonaan sen etnisyyden tärkeämmän osan (eli nykyhetken elämisen saamelaisen yhteisön ja kulttuurin osana) ja keskittyvät vain sukujuuriin - ja niissäkin vain tiettyyn osaan eli niihin esivanhempiin, jotka olivat saamelaisia. Se, että henkilöllä on saamelaisia esivanhempia, ei mitenkään voi antaa henkilölle oikeutta siihen etnisyyteen ilman omaa nykytason yhteyttä. Meillä ei mitenkään voi olla oikeutta esivanhempiemme kaikkiin eri etnisyyksiin - niitähän voi olla kymmeniä.

En tiedä, onko tässä yhteydessä kyse yksittäisten sukujen korostamisesta. En ainakaan ole sellaista huomannut. Pikemminkin siitä, että kyse on alkuperäisestä ja alkuaan saamelaisesta väestöstä. Kaipa siksi julistuksessakin puhutaan metsäsaamelaisten olevan alkuperäisiä, ikään kuin nykyiset saamelaiset(kin) olisivat jotenkin myöhäisempiä tulijoita.

Tuo on nimenomaan sitä yhden osan tuijotusta: ei nimittäin ole olemassa suomalaistuneita sukuja, joiden kaikki esivanhemmat olisivat olleet saamelaisia. Keski-Lapissa noin puolet sukujuurista on yleisesti suomalaisia uudisasukassukuja. Tämä tarkoittaa, että vain jos tuijotetaan osaa sukujuurista, voidaan väestöä sanoa alkuperäisiksi - tai yhtä lailla tulokkaiksi. Jos katsotaan kokonaisuutta, kyseessä on alkuperäisväestön ja uudisasuttajien sekoitus. Jostain syystä tämä totuus ei kuitenkaan heille kelpaa...

Ok, joo juuri näin. Sama pätee ihan kaikkiin etnisyyksiin.

[Jaska]

Jep. Tässähän on kyse oikeastaan vallasta, omaisuudesta..

Miksei niillä ole oikeus maihin, joiden suvut (saamelais-suomalaissekoitetta) ovat asuneet alueella 1700-luvulta lähtien mutta niillä olisi oikeus maihin, joiden suvut olisivat tulleet 1890-luvulla Suomen puolelle Norjasta ? Tokikin ymmärrän vallan sellaiset suomalaiset suvut, jotka ovat tulleet vaikkapa saamelaisten jälkeen 1900-luvun puolella. Mutta kun todellakin on näin, että useimmat lappilais/metsälappalaissuvut ovat ainakin muutamia satoja vuosia vanhoja alueillansa, vanhempia esimerkiksi Pohjois-saamelaisiin verrattuna ?

Tämä on ihan aiheellinen kysymys.
Tässäkin on katsantoeroja: yhdet liittävät maa- ja vesioikeudet paikallisiin sukujuuriin, toiset etnisyyteen ja alkuperäiskansan statukseen. Kyllähän "kaupunkilaislogiikkaan" sopii paremmin sukujuuriin liittyvä oikeus. Muutenhan jostain Keski-Ruotsista voisi yhtäkkiä pelmahtaa paikalle saamelaisia hyödyntämään Suomen Lapin resursseja vain siksi, että he kuuluvat saamelaiseen kansaan, jolla on Suomessa alkuperäiskansan status.

Ja Pohjoissaamelaisten kulttuuri ei ole koskaan ollut Metsäsaamelaisten alueen kulttuuria. Metsäsaamelaisten kulttuuri oli sen verran erilainen vaikkapa rakennustensa suhteen pohjoisemmista saamelaisista, että voidaan puhua kylläkin jo eri kansoista.

Tässä määrittelet kansan kulttuuripohjaisesti: erilainen kulttuuri tekisi eri kansan. Se on kuitenkin kestämätöntä, koska Suomen sisälläkin on valtavasti kulttuurista vaihtelua, muttei olisi mielekästä jakaa etnisiä suomalaisia kymmeneen eri kansaan.

Kansan tekee ensisijaisesti etninen identiteetti: kaikki saamelaiset kutsuvat itseään saamelaisiksi ja pitävät itseään samaan saamelaiseen etnokseen kuuluvina. Suomalaisheimot ovat yhtä kirjavia, mutta ne kaikki kutsuvat nykyään itseään suomalaisiksi ja pitävät itseään suomalaiseen etnokseen kuuluvina. Vanhoista etnonyymeistä on tullut heimonimityksiä, alisteisia suomalaiselle kattoetnisyydelle, ja sen alaluokkia.

Jos saamelainen on vain vaikkapa turvekodan kulttuuria eikä kahdenksankulmaisen hirsikodan kulttuuria, niin mielelläni kuulisin perustelut sille.. Tällöin pitäisi metsälappalaisten esineet ottaa Inarin Siidasta Metsälappalaisten puolelle, sillä ne on enimmäkseen kerätty juuri metsälappalaisilta..

Tässäkin on näkökulmaeroja: yhteisötasolla muinaiset metsäsaamelaiset kuuluvat saamelaisiin, joita edustavat nykyään nykysaamelaiset. Yksilöllisten sukujuurten tasolla monilla nykysuomalaisilla (lappalaisliikkeen ulkopuolella) on esivanhempia noissa muinaisissa metsäsaamelaisissa.

Sitäkin hieman karsastan, että jos kyseessä on suomalainen, ei kelpaa mitkään etniset esivanhemmat mutta jos on vaikkapa hanti, mansi, inuiitti tahi irokeesi, niin ei tarvitse osata kieltäkään ja voi olla enimmäkseen venäläinen tai jenkkikanukki ja olet alkuperäiskansaa..

Joo, eri alkuperäiskansat suhtautuvat eri tavalla tulokkaisiin ja sekajuurisiin. Suomen saamelaiset ovat pelokkaampia ja tiukempia määrittelyssään ehkä siksi, että etninen rajanveto ei ole niin selvää Suomen Lapissa kuin muilla alueilla. Saamelaisten ja etelän oikeiden suomalaisten välissä on Lapin verran "sekoittunutta" väkeä (noin 180 000 ihmistä), joka saisi helposti vallattua saamelaisuuden kokonaan, jos saamelaisuuden kriteerejä löysättäisiin. Eli itsesuojelusyistä saamelaisuuden määritelmä pidetään tiukkana.

Suomessa on noin 10 000 saamelaiseksi katsottua, joista alle puolet puhuu enää saamea. Uhkataso vastaisi sitä, että Venäjä uhkaisi lähettää 18 x 5 miljoonaa = 90 000 000 "uussuomalaista" Suomeen vedoten näiden sukujuurellisiin oikeuksiin! Väittääkö joku, ettei se aiheuttaisi kollektiivista paskahalvausta rajan tällä puolen?

[jussipussi]

Jep. Tässähän on kyse oikeastaan vallasta, omaisuudesta..

Miksei niillä ole oikeus maihin, joiden suvut (saamelais-suomalaissekoitetta) ovat asuneet alueella 1700-luvulta lähtien mutta niillä olisi oikeus maihin, joiden suvut olisivat tulleet 1890-luvulla Suomen puolelle Norjasta ? Tokikin ymmärrän vallan sellaiset suomalaiset suvut, jotka ovat tulleet vaikkapa saamelaisten jälkeen 1900-luvun puolella. Mutta kun todellakin on näin, että useimmat lappilais/metsälappalaissuvut ovat ainakin muutamia satoja vuosia vanhoja alueillansa, vanhempia esimerkiksi Pohjois-saamelaisiin verrattuna ? Ja Pohjoissaamelaisten kulttuuri ei ole koskaan ollut Metsäsaamelaisten alueen kulttuuria. Metsäsaamelaisten kulttuuri oli sen verran erilainen vaikkapa rakennustensa suhteen pohjoisemmista saamelaisista, että voidaan puhua kylläkin jo eri kansoista. Jos saamelainen on vain vaikkapa turvekodan kulttuuria eikä kahdenksankulmaisen hirsikodan kulttuuria, niin mielelläni kuulisin perustelut sille.. Tällöin pitäisi metsälappalaisten esineet ottaa Inarin Siidasta Metsälappalaisten puolelle, sillä ne on enimmäkseen kerätty juuri metsälappalaisilta..

Sitäkin hieman karsastan, että jos kyseessä on suomalainen, ei kelpaa mitkään etniset esivanhemmat mutta jos on vaikkapa hanti, mansi, inuiitti tahi irokeesi, niin ei tarvitse osata kieltäkään ja voi olla enimmäkseen venäläinen tai jenkkikanukki ja olet alkuperäiskansaa..

Kyllä pitää olla melkoinen guru, joka osoittaa, että pohjoissaamelaiset eivät olisi vähintään yhtä vanhaa väestöä perimältään kuin ns metsäsaamelaiset. Ei se, että Vuotson-Kutturan seudun väestö on tullut nykyiselle alueelleen vasta 1800-luvun loppupuolella tarkoita sitä, että kaikki Suomen saamelaiset olisivat tulleet yhtä myöhään. Alkuperäinen asutus ja alkuperäiskansa ovat eri asioita.

[rcislandlake]

Jep. Tässähän on kyse oikeastaan vallasta, omaisuudesta..

Miksei niillä ole oikeus maihin, joiden suvut (saamelais-suomalaissekoitetta) ovat asuneet alueella 1700-luvulta lähtien mutta niillä olisi oikeus maihin, joiden suvut olisivat tulleet 1890-luvulla Suomen puolelle Norjasta ? Tokikin ymmärrän vallan sellaiset suomalaiset suvut, jotka ovat tulleet vaikkapa saamelaisten jälkeen 1900-luvun puolella. Mutta kun todellakin on näin, että useimmat lappilais/metsälappalaissuvut ovat ainakin muutamia satoja vuosia vanhoja alueillansa, vanhempia esimerkiksi Pohjois-saamelaisiin verrattuna ? Ja Pohjoissaamelaisten kulttuuri ei ole koskaan ollut Metsäsaamelaisten alueen kulttuuria. Metsäsaamelaisten kulttuuri oli sen verran erilainen vaikkapa rakennustensa suhteen pohjoisemmista saamelaisista, että voidaan puhua kylläkin jo eri kansoista. Jos saamelainen on vain vaikkapa turvekodan kulttuuria eikä kahdenksankulmaisen hirsikodan kulttuuria, niin mielelläni kuulisin perustelut sille.. Tällöin pitäisi metsälappalaisten esineet ottaa Inarin Siidasta Metsälappalaisten puolelle, sillä ne on enimmäkseen kerätty juuri metsälappalaisilta..

Sitäkin hieman karsastan, että jos kyseessä on suomalainen, ei kelpaa mitkään etniset esivanhemmat mutta jos on vaikkapa hanti, mansi, inuiitti tahi irokeesi, niin ei tarvitse osata kieltäkään ja voi olla enimmäkseen venäläinen tai jenkkikanukki ja olet alkuperäiskansaa..

Kyllä pitää olla melkoinen guru, joka osoittaa, että pohjoissaamelaiset eivät olisi vähintään yhtä vanhaa väestöä perimältään kuin ns metsäsaamelaiset. Ei se, että Vuotson-Kutturan seudun väestö on tullut nykyiselle alueelleen vasta 1800-luvun loppupuolella tarkoita sitä, että kaikki Suomen saamelaiset olisivat tulleet yhtä myöhään. Alkuperäinen asutus ja alkuperäiskansa ovat eri asioita.

Niin mutta nythän siinä uhkaa käydä niin, että nämä Vuo-Kut saavat saamelaisina oikeuksia alueisiin, jotka eivät ole heidän perinteisiä alueitaan ainakaan historiallisena aikakautena.
Metsäsaamelaisten jälkeläiset, joilla on esivanhempia myös vaikkapa savolaisista, ovat kirkonkirjojen mukaan olleet suomalaisiltakin osin paikoitellen jopa 1500-luvulta vaikkapa jo Lapin puolella, Kuusamossa tokikin vasta 1668 jälkeen. Mutta on sekin otettava huomioon, että siinä puhutaan jo 350-500 vuodesta.

Ne metsäsaamelaiset kuten vaikkapa inarilaiset ovat toki ihan oikeutetusti alkuperäisiä Suomen Lapin heimoa. M. A. Castrenin mukaan inarilaisissa oli sekä kalalappalaisia että metsälappalaisia. Metsälappalaisilla hän tarkoitti siis vaikkapa sompiolaisia. Mutta alkuperäisiä inarilaisia hän kutsui kalalappalaisiksi. Olivat jo jonkin verran keskenään kuitenkin sulautuneet 1830-luvulla. Koltat ovat Venäjältä, Pohjois-saamelaiset historiallisesti Utsjoella eteläisimmiltään.


Sitten tosiaan on ne sekoituskansalaiset, joita lappalaisiksi kutsutaan ja jotka ovat siinä saamelaisten ja suomalaisten jälkeläisinä välissä.. jotka eivät tunne olevansa yhtä eivätkä toiseksi kelpaa ja jotka voidaan alueillaan sukuineen osoittaa olleen satoja vuosia.. Ja näillä ei nyt sitten olisi oikeuksia maihinsa.. Kuusamosta Kuolajärvelle, sieltä Kemikylään, Sompioon sieltä Inariin ja sieltä Peltojärvelle, Kittilään, Sodankylään, Kemijärvelle ja Kuusamoon takaisin ? Alueille, joista kaikista ne nykyiset hyväksytyt saamelaiset eivät edes tiedä mitään...

Jos saamenkieli ja suomenkieli eivät olleet erottautuneet vielä 4000 vuotta sitten, niin miten myöskään erotetaan kumpi on alkuperäisempi ja kumpi ei ole. Vähemmistökansa on joo lakiterminen alkuperäisstatus mutta ei se tarkoita, että enemmistökansa ei olisi sitä myös ihan oikeasti. Niinpä voidaanko oikeasti tietää, mitä reittiä suomalaiset suomalaistuivat ? Ovatko vain kulkeneet ympyrän ?

[jussipussi]

Niin mutta nythän siinä uhkaa käydä niin, että nämä Vuo-Kut saavat saamelaisina oikeuksia alueisiin, jotka eivät ole heidän perinteisiä alueitaan ainakaan historiallisena aikakautena.

Niin tässä tapauksessa, mutta yleisesti ei ole tätä ongelmaa. Eikä tämä yksittäistapaus tee muista pohjoissaamelaisista tulokkaita.

Ne metsäsaamelaiset kuten vaikkapa inarilaiset ovat toki ihan oikeutetusti alkuperäisiä Suomen Lapin heimoa. M. A. Castrenin mukaan inarilaisissa oli sekä kalalappalaisia että metsälappalaisia. Metsälappalaisilla hän tarkoitti siis vaikkapa sompiolaisia. Mutta alkuperäisiä inarilaisia hän kutsui kalalappalaisiksi. Olivat jo jonkin verran keskenään kuitenkin sulautuneet 1830-luvulla. Koltat ovat Venäjältä, Pohjois-saamelaiset historiallisesti Utsjoella eteläisimmiltään.

Muuten samaa mieltä, mutta Enontekiön kunta on aika tarkkaan pohjoissaamelaista, joten eteläraja on Muonion pohjoisraja noin karkeasti. Parisataa km Utsjoen eteläpuolella. [/quote]

Sitten tosiaan on ne sekoituskanspohjoissaamelsistaalaiset, joita lappalaisiksi kutsutaan ja jotka ovat siinä saamelaisten ja suomalaisten jälkeläisinä välissä.. jotka eivät tunne olevansa yhtä eivätkä toiseksi kelpaa ja jotka voidaan alueillaan sukuineen osoittaa olleen satoja vuosia.. Ja näillä ei nyt sitten olisi oikeuksia maihinsa.. Kuusamosta Kuolajärvelle, sieltä Kemikylään, Sompioon sieltä Inariin ja sieltä Peltojärvelle, Kittilään, Sodankylään, Kemijärvelle ja Kuusamoon takaisin ? Alueille, joista kaikista ne nykyiset hyväksytyt saamelaiset eivät edes tiedä mitään...

Niin, tästä porukasta pitkälti on kysymys.

Jos saamenkieli ja suomenkieli eivät olleet erottautuneet vielä 4000 vuotta sitten, niin miten myöskään erotetaan kumpi on alkuperäisempi ja kumpi ei ole.

Siksi sanoinkin että tarvitaan guru...

[Anskuq]

Näinhän se nyt onkin. Pelkästään nimenä, metsäsaamelainen ärsyttää nykyisiä saamelaisia, koska se sisältää sanan saamelainen.

Ärsytyksen takana ovat myös maaoikeudet, joista mainitsin edellä. Jos saamelaiset saavat ne vielä joskus, niin jakajia olisi metsäsaamelaisten myötä niin paljon enemmän, että varsinaiset saamelaiset jäisivät vähemmistöön. Asia ei ole vain identiteettikysymys. Tästä varsinkin on ollut kysymys ylälapin ns lappalaiskiistassa. Etelänpänä ehkä enemmän identiteetistä; koetaan että ollaan jollain tapaa saamelaisia. Tässä sitten mennään mielestäni monin paikoin metsään, Lapin pukuineen jne.

Aivan, tuo maaoikeusasia on se tärkein motivaatiota ylläpitävä voima, jonka vuoksi halutaan päästä saamelaisrekisteriin. Olen melkoisen varma, ettei saamelaiset kuitenkaan tule koskaan saamaan mitään maaoikeuksia, mutta moni suomalainen pelkää, että niin tulee käymään.

Jep. Tässähän on kyse oikeastaan vallasta, omaisuudesta..

Miksei niillä ole oikeus maihin, joiden suvut (saamelais-suomalaissekoitetta) ovat asuneet alueella 1700-luvulta lähtien mutta niillä olisi oikeus maihin, joiden suvut olisivat tulleet 1890-luvulla Suomen puolelle Norjasta ? Tokikin ymmärrän vallan sellaiset suomalaiset suvut, jotka ovat tulleet vaikkapa saamelaisten jälkeen 1900-luvun puolella. Mutta kun todellakin on näin, että useimmat lappilais/metsälappalaissuvut ovat ainakin muutamia satoja vuosia vanhoja alueillansa, vanhempia esimerkiksi Pohjois-saamelaisiin verrattuna ? Ja Pohjoissaamelaisten kulttuuri ei ole koskaan ollut Metsäsaamelaisten alueen kulttuuria. Metsäsaamelaisten kulttuuri oli sen verran erilainen vaikkapa rakennustensa suhteen pohjoisemmista saamelaisista, että voidaan puhua kylläkin jo eri kansoista. Jos saamelainen on vain vaikkapa turvekodan kulttuuria eikä kahdenksankulmaisen hirsikodan kulttuuria, niin mielelläni kuulisin perustelut sille.. Tällöin pitäisi metsälappalaisten esineet ottaa Inarin Siidasta Metsälappalaisten puolelle, sillä ne on enimmäkseen kerätty juuri metsälappalaisilta..

Sitäkin hieman karsastan, että jos kyseessä on suomalainen, ei kelpaa mitkään etniset esivanhemmat mutta jos on vaikkapa hanti, mansi, inuiitti tahi irokeesi, niin ei tarvitse osata kieltäkään ja voi olla enimmäkseen venäläinen tai jenkkikanukki ja olet alkuperäiskansaa..

Valtaa ovat suomalaiset käyttäneet jo silloin kun tulivat Lappiin 1700-luvun tienoilla. Nyt ei enää riitä metsästysmaat vaan pitää saada sama identiteetti kuin saamelaisilla. Pitää saada kunnolla sulautettua saamelaiset suomalaisiin. Siidan arvokkaat kokoelmat ovat kyllä kiistatta saamelaisille kuuluvat, mutta niitäkin jo halutaan.

Valta motivaattorina kuulua saamelaisiin on mielestäni pikemminkin uuslappalaisia hajottava voima kuin yhdistävä. Vaikuttaa siltä, että tulevaisuudessa ryhmä tulee pilkkoutumaan aina vain pienempiin osasiin, samalla valta pirstoiutuu. Tästä on näkyvissä jo tämän metsäsaamelaisryhmän irtautuminen metsälappalaisista. En ole ollenkaan pahoillaan tästä.

[Anskuq]

Jep. Tässähän on kyse oikeastaan vallasta, omaisuudesta..

Miksei niillä ole oikeus maihin, joiden suvut (saamelais-suomalaissekoitetta) ovat asuneet alueella 1700-luvulta lähtien mutta niillä olisi oikeus maihin, joiden suvut olisivat tulleet 1890-luvulla Suomen puolelle Norjasta ? Tokikin ymmärrän vallan sellaiset suomalaiset suvut, jotka ovat tulleet vaikkapa saamelaisten jälkeen 1900-luvun puolella. Mutta kun todellakin on näin, että useimmat lappilais/metsälappalaissuvut ovat ainakin muutamia satoja vuosia vanhoja alueillansa, vanhempia esimerkiksi Pohjois-saamelaisiin verrattuna ?

Tämä on ihan aiheellinen kysymys.
Tässäkin on katsantoeroja: yhdet liittävät maa- ja vesioikeudet paikallisiin sukujuuriin, toiset etnisyyteen ja alkuperäiskansan statukseen. Kyllähän "kaupunkilaislogiikkaan" sopii paremmin sukujuuriin liittyvä oikeus. Muutenhan jostain Keski-Ruotsista voisi yhtäkkiä pelmahtaa paikalle saamelaisia hyödyntämään Suomen Lapin resursseja vain siksi, että he kuuluvat saamelaiseen kansaan, jolla on Suomessa alkuperäiskansan status.

Ja Pohjoissaamelaisten kulttuuri ei ole koskaan ollut Metsäsaamelaisten alueen kulttuuria. Metsäsaamelaisten kulttuuri oli sen verran erilainen vaikkapa rakennustensa suhteen pohjoisemmista saamelaisista, että voidaan puhua kylläkin jo eri kansoista.

Tässä määrittelet kansan kulttuuripohjaisesti: erilainen kulttuuri tekisi eri kansan. Se on kuitenkin kestämätöntä, koska Suomen sisälläkin on valtavasti kulttuurista vaihtelua, muttei olisi mielekästä jakaa etnisiä suomalaisia kymmeneen eri kansaan.

Kansan tekee ensisijaisesti etninen identiteetti: kaikki saamelaiset kutsuvat itseään saamelaisiksi ja pitävät itseään samaan saamelaiseen etnokseen kuuluvina. Suomalaisheimot ovat yhtä kirjavia, mutta ne kaikki kutsuvat nykyään itseään suomalaisiksi ja pitävät itseään suomalaiseen etnokseen kuuluvina. Vanhoista etnonyymeistä on tullut heimonimityksiä, alisteisia suomalaiselle kattoetnisyydelle, ja sen alaluokkia.

Jos saamelainen on vain vaikkapa turvekodan kulttuuria eikä kahdenksankulmaisen hirsikodan kulttuuria, niin mielelläni kuulisin perustelut sille.. Tällöin pitäisi metsälappalaisten esineet ottaa Inarin Siidasta Metsälappalaisten puolelle, sillä ne on enimmäkseen kerätty juuri metsälappalaisilta..

Tässäkin on näkökulmaeroja: yhteisötasolla muinaiset metsäsaamelaiset kuuluvat saamelaisiin, joita edustavat nykyään nykysaamelaiset. Yksilöllisten sukujuurten tasolla monilla nykysuomalaisilla (lappalaisliikkeen ulkopuolella) on esivanhempia noissa muinaisissa metsäsaamelaisissa.

Sitäkin hieman karsastan, että jos kyseessä on suomalainen, ei kelpaa mitkään etniset esivanhemmat mutta jos on vaikkapa hanti, mansi, inuiitti tahi irokeesi, niin ei tarvitse osata kieltäkään ja voi olla enimmäkseen venäläinen tai jenkkikanukki ja olet alkuperäiskansaa..

Joo, eri alkuperäiskansat suhtautuvat eri tavalla tulokkaisiin ja sekajuurisiin. Suomen saamelaiset ovat pelokkaampia ja tiukempia määrittelyssään ehkä siksi, että etninen rajanveto ei ole niin selvää Suomen Lapissa kuin muilla alueilla. Saamelaisten ja etelän oikeiden suomalaisten välissä on Lapin verran "sekoittunutta" väkeä (noin 180 000 ihmistä), joka saisi helposti vallattua saamelaisuuden kokonaan, jos saamelaisuuden kriteerejä löysättäisiin. Eli itsesuojelusyistä saamelaisuuden määritelmä pidetään tiukkana.

Suomessa on noin 10 000 saamelaiseksi katsottua, joista alle puolet puhuu enää saamea. Uhkataso vastaisi sitä, että Venäjä uhkaisi lähettää 18 x 5 miljoonaa = 90 000 000 "uussuomalaista" Suomeen vedoten näiden sukujuurellisiin oikeuksiin! Väittääkö joku, ettei se aiheuttaisi kollektiivista paskahalvausta rajan tällä puolen?

Olen Jaskan kanssa samaa mieltä. Ei ole ollenkaan ihme, että saamelaiset pelkäävät oman kulttuurinsa puolesta, on syytäkin, totta vie pelätä. Ollaan kuitenkin selvitty tähän päivään, mutta uhkia syntyy kokoajan lisää. Kukaan saamelainen ei olisi uskonut 50 vuotta sitten, että heidän pilkatusta ja parjatusta kulttuuristaan tulee niin suosittu 2000-luvulla. Tunkua riittää.

[Anskuq]

Jep. Tässähän on kyse oikeastaan vallasta, omaisuudesta..

Miksei niillä ole oikeus maihin, joiden suvut (saamelais-suomalaissekoitetta) ovat asuneet alueella 1700-luvulta lähtien mutta niillä olisi oikeus maihin, joiden suvut olisivat tulleet 1890-luvulla Suomen puolelle Norjasta ? Tokikin ymmärrän vallan sellaiset suomalaiset suvut, jotka ovat tulleet vaikkapa saamelaisten jälkeen 1900-luvun puolella. Mutta kun todellakin on näin, että useimmat lappilais/metsälappalaissuvut ovat ainakin muutamia satoja vuosia vanhoja alueillansa, vanhempia esimerkiksi Pohjois-saamelaisiin verrattuna ? Ja Pohjoissaamelaisten kulttuuri ei ole koskaan ollut Metsäsaamelaisten alueen kulttuuria. Metsäsaamelaisten kulttuuri oli sen verran erilainen vaikkapa rakennustensa suhteen pohjoisemmista saamelaisista, että voidaan puhua kylläkin jo eri kansoista. Jos saamelainen on vain vaikkapa turvekodan kulttuuria eikä kahdenksankulmaisen hirsikodan kulttuuria, niin mielelläni kuulisin perustelut sille.. Tällöin pitäisi metsälappalaisten esineet ottaa Inarin Siidasta Metsälappalaisten puolelle, sillä ne on enimmäkseen kerätty juuri metsälappalaisilta..

Sitäkin hieman karsastan, että jos kyseessä on suomalainen, ei kelpaa mitkään etniset esivanhemmat mutta jos on vaikkapa hanti, mansi, inuiitti tahi irokeesi, niin ei tarvitse osata kieltäkään ja voi olla enimmäkseen venäläinen tai jenkkikanukki ja olet alkuperäiskansaa..

Kyllä pitää olla melkoinen guru, joka osoittaa, että pohjoissaamelaiset eivät olisi vähintään yhtä vanhaa väestöä perimältään kuin ns metsäsaamelaiset. Ei se, että Vuotson-Kutturan seudun väestö on tullut nykyiselle alueelleen vasta 1800-luvun loppupuolella tarkoita sitä, että kaikki Suomen saamelaiset olisivat tulleet yhtä myöhään. Alkuperäinen asutus ja alkuperäiskansa ovat eri asioita.

Niin mutta nythän siinä uhkaa käydä niin, että nämä Vuo-Kut saavat saamelaisina oikeuksia alueisiin, jotka eivät ole heidän perinteisiä alueitaan ainakaan historiallisena aikakautena.
Metsäsaamelaisten jälkeläiset, joilla on esivanhempia myös vaikkapa savolaisista, ovat kirkonkirjojen mukaan olleet suomalaisiltakin osin paikoitellen jopa 1500-luvulta vaikkapa jo Lapin puolella, Kuusamossa tokikin vasta 1668 jälkeen. Mutta on sekin otettava huomioon, että siinä puhutaan jo 350-500 vuodesta.

Ne metsäsaamelaiset kuten vaikkapa inarilaiset ovat toki ihan oikeutetusti alkuperäisiä Suomen Lapin heimoa. M. A. Castrenin mukaan inarilaisissa oli sekä kalalappalaisia että metsälappalaisia. Metsälappalaisilla hän tarkoitti siis vaikkapa sompiolaisia. Mutta alkuperäisiä inarilaisia hän kutsui kalalappalaisiksi. Olivat jo jonkin verran keskenään kuitenkin sulautuneet 1830-luvulla. Koltat ovat Venäjältä, Pohjois-saamelaiset historiallisesti Utsjoella eteläisimmiltään.


Sitten tosiaan on ne sekoituskansalaiset, joita lappalaisiksi kutsutaan ja jotka ovat siinä saamelaisten ja suomalaisten jälkeläisinä välissä.. jotka eivät tunne olevansa yhtä eivätkä toiseksi kelpaa ja jotka voidaan alueillaan sukuineen osoittaa olleen satoja vuosia.. Ja näillä ei nyt sitten olisi oikeuksia maihinsa.. Kuusamosta Kuolajärvelle, sieltä Kemikylään, Sompioon sieltä Inariin ja sieltä Peltojärvelle, Kittilään, Sodankylään, Kemijärvelle ja Kuusamoon takaisin ? Alueille, joista kaikista ne nykyiset hyväksytyt saamelaiset eivät edes tiedä mitään...

Jos saamenkieli ja suomenkieli eivät olleet erottautuneet vielä 4000 vuotta sitten, niin miten myöskään erotetaan kumpi on alkuperäisempi ja kumpi ei ole. Vähemmistökansa on joo lakiterminen alkuperäisstatus mutta ei se tarkoita, että enemmistökansa ei olisi sitä myös ihan oikeasti. Niinpä voidaanko oikeasti tietää, mitä reittiä suomalaiset suomalaistuivat ? Ovatko vain kulkeneet ympyrän ?

Kyllä näissä on setviminen näillä uuslappalaisilla, hehheh.

[jussipussi]

Valtaa ovat suomalaiset käyttäneet jo silloin kun tulivat Lappiin 1700-luvun tienoilla. Nyt ei enää riitä metsästysmaat vaan pitää saada sama identiteetti kuin saamelaisilla. Pitää saada kunnolla sulautettua saamelaiset suomalaisiin. Siidan arvokkaat kokoelmat ovat kyllä kiistatta saamelaisille kuuluvat, mutta niitäkin jo halutaan.

Saamelaiset haluavat maaoikeudet aivan perustellusta syystä. Samasta syystä etelämpänä asuvien ns metsäsaamelaisten peruste niihin on yhtä hyvä. Ellemme mene aivan pilkunviilaukseen niin ainoa ero on kieli.

Miksi siidan tavarat, jotka on mm Sompiosta, olisivat kiistatta nykysaamelaisia eivätkä metsäsaamelaisia (joista ketjussa on keskusteltu)? Ei minua haittaa se, että ovat Siidassa mutta kun kerran asiasta puhuttiin, niin on tässäkin useampi näkökulma.

Sulauttaminen motivaattorina lienee loppunut viimeistään 70-luvulla. En usko että, ketjun aloituksen pohjalla olevalla porukalla on tälläista tavoitetta. Mieluummin päin vastoin, mutta vastakkain asettelu syntyy muista, ketjussa jo käsitellyistä syistä.

Valta motivaattorina kuulua saamelaisiin on mielestäni pikemminkin uuslappalaisia hajottava voima kuin yhdistävä. Vaikuttaa siltä, että tulevaisuudessa ryhmä tulee pilkkoutumaan aina vain pienempiin osasiin, samalla valta pirstoiutuu. En ole ollenkaan pahoillaan tästä.

Niin, jos he edes itse ymmärtäisivät, että heidän joukossaan on ainakin kolmea eri ryhmää jo nyt. Eli statuksettomat, ylälapin lappalaiset ja ns metsäsaamelaiset. Ehkä ymmärtävätkin, mutta ulospäin eivät ole asiaa tuoneet esille.

[Anskuq]

Valtaa ovat suomalaiset käyttäneet jo silloin kun tulivat Lappiin 1700-luvun tienoilla. Nyt ei enää riitä metsästysmaat vaan pitää saada sama identiteetti kuin saamelaisilla. Pitää saada kunnolla sulautettua saamelaiset suomalaisiin. Siidan arvokkaat kokoelmat ovat kyllä kiistatta saamelaisille kuuluvat, mutta niitäkin jo halutaan.

Saamelaiset haluavat maaoikeudet aivan perustellusta syystä. Samasta syystä etelämpänä asuvien ns metsäsaamelaisten peruste niihin on yhtä hyvä. Ellemme mene aivan pilkunviilaukseen niin ainoa ero on kieli.

Miksi siidan tavarat, jotka on mm Sompiosta, olisivat kiistatta nykysaamelaisia eivätkä metsäsaamelaisia (joista ketjussa on keskusteltu)? Ei minua haittaa se, että ovat Siidassa mutta kun kerran asiasta puhuttiin, niin on tässäkin useampi näkökulma.

Sulauttaminen motivaattorina lienee loppunut viimeistään 70-luvulla. En usko että, ketjun aloituksen pohjalla olevalla porukalla on tälläista tavoitetta. Mieluummin päin vastoin, mutta vastakkain asettelu syntyy muista, ketjussa jo käsitellyistä syistä.

Valta motivaattorina kuulua saamelaisiin on mielestäni pikemminkin uuslappalaisia hajottava voima kuin yhdistävä. Vaikuttaa siltä, että tulevaisuudessa ryhmä tulee pilkkoutumaan aina vain pienempiin osasiin, samalla valta pirstoiutuu. En ole ollenkaan pahoillaan tästä.

Niin, jos he edes itse ymmärtäisivät, että heidän joukossaan on ainakin kolmea eri ryhmää jo nyt. Eli statuksettomat, ylälapin lappalaiset ja ns metsäsaamelaiset. Ehkä ymmärtävätkin, mutta ulospäin eivät ole asiaa tuoneet esille.

Metsäsaamelaisten peruste ei vielä ainakaan ole yhtä pätevä kuin saamelaisten. Heillä ei nimittäin ole muuta kuin yhdistys takana, enkä ole nähnyt mitään virallisia päätöksiä oikeuksiin. Saamelaisilla on alkuperäiskansanstatus ja tietyt oikeudet. Metsäsaamelaiset ovat suomalaisia joilla on saamelaisia esivanhempia jossain menneisyydessä, mielestäni aikamoinen ero.
Joo, kyllä ne on saamelaisten. Esim. olen 1700-luvun alussa Inariin muuttaneiden Sompion alueen saamelaisten jälkeläinen ja niin ovat muutkin Inarin saamelaiset ja usean eri esivanhemman kautta. Samaa kansaa, joutuivat lähtemään asuinsijoiltaan suomalaisten tieltä. Nämä esineet on luokiteltu saamelaisiksi, enkä näe mitään syytä miksi ne olisivat suomalaisten.
Ei näytä sulauttaminen olevan loppunut. Tämä on suurin uhka nykysaamelaisille.

[Jegor]

Sitäkin hieman karsastan, että jos kyseessä on suomalainen, ei kelpaa mitkään etniset esivanhemmat mutta jos on vaikkapa hanti, mansi, inuiitti tahi irokeesi, niin ei tarvitse osata kieltäkään ja voi olla enimmäkseen venäläinen tai jenkkikanukki ja olet alkuperäiskansaa..

Suomalaiset voisivat olla alkuperäiskansa jos olisivat jämähtäneet omavaraistalouteen, katselleet vain sivusta toisten kansojen modernisoitumista ja lopulta maansa joutumista jonkun edistyneemmän kansan haltuun. Nykyisellä alkuperäiskansan statuksella on käytännön merkitystä vain silloin kun kansa on joutunut edellä kuvattuun tilanteeseen, eikä kykene puolustamaan olemassaoloaan muuten kuin vetoamalla moraalisiin arvoihin. Suomalaisten strategia on ollut pysyä ennemmin kehittyneempien kansojen joukossa kuin niiden alistamana.

Kaikki eurooppalaiset kansat polveutuvat Eurooppaa vuosituhansia asuttaneista ryhmistä. Eurooppalaiset ovat yhtä alkuperäisiä omalla mantereellansa kuin intiaanit Amerikassa tai aboriginaalit Australiassa.

[Palokärki]

Teoretisoin vielä tuolla ylempänä esittämälläni idealla siitä mitä tapahtuu kun yhteisössä paine yhdenmukaisuuteen pienenee. Jugoslaviassa paine purkautui ja ylilyöntejä nähtiin. Suomi on tänään suvaitsevaisempi maa kuin esim 30 tai 50 vuotta sitten. Mutta kuten Jugoslaviassa, myös Suomessa etnisyyteen liittyvä kiistely nousi pinnalle.

Ansku kirjoitti, että kuinka onkaan parjatusta ryhmästä tullut suosittu. Silloin kun vielä tosissaan mollattiin, etelämpänä asuvilla Lapin läänin asukkailla, joilla saamelaisia juuria oli, ei ollut hinkua tuoda juuriaan esiin - ainakaan niin, että se olisi näkynyt esimerkiksi yhdistystoimintana. Sitten Suomi muuttui suvaitsevaisemmaksi, saamelaiset saivat alkuperäiskansa-statuksen ja saamen kieliä alettiin arvostaa enemmän kuin ennen.

Metsälappalaiset heräsivät tässä kohtaa tai siltä ainakin näytti. Arvelen, että tässä kohtaa tapahtui ylilyönti nimenomaan metsäsaamelaisten puolella siinä mielessä, että alettiin vaatia itselle saamelaisidentiteettiä. Se on jo käytössä eikä asia muuksi muutu julistusten myötä. Nyt on jo 3 eri ryhmää edustamassa erilaisen saaamelaisuusasteen omaavia metsälappalaisia. Tämä ei mielestäni ole mikään yllätys. Aika oli vain kypsä ristiriitojen nousta pintaan. Kirjaimellisesti ja kuvainnollisesti metsälappalaisten ongelma on yhteisen kielen puute.

Kielen puuttuminen on fakta ja se pitäisi seurauksineen hyväksyä. Niin kauan kuin asiaa ei kyetä hyväksymään, koetetaan saada omalle identiteetille hyväksyntä saamelaisilta. He eivät hyvästä syystä voi sitä hyväksyä. Tässä on mielestäni fakta numero kaksi; saamelaisten huoli oman kulttuurinsa säilymisestä on aito ja se pitäisi metsälappalaisten kyetä hyväksymään. Nämä kaksi asiaa kun pystyisi hyväksymään voisi sitten lausahtaa;" suomalaisia emme ole ja saamelaisia meistä ei tule, olkaamme siis _____________".

Asiasta toiseen. Kysymys anskuq:lle.

Kirjoitit että esivanhempasi joutuivat lähtemään suomalaisten tieltä Sompiosta Inariin. Savustettiinko heidät Sompiosta vai valitsivatko he mieluummin saamelaisen kuin suomalaisen elämäntavan?

Olen koettanut eläytyä niihin aikohin, kun suomalaisia alkoi tulla Lapin rajan yli uudisasukkaiksi ja saamelaiset seurasivat tapahtumia. En usko että he tyytyivät vain seuraamaan tapahtumia sivusta. Olen varma, että he ovat miettineet sitä miten tässä vielä käy, ovat arvioineet lantalaista elämäntapaa ja sen plussia ja miinuksia. Taustalla on tietenkin vaikuttanut sen ajan lainsäädäntö ja kuninkaan ohjeistus eri kansanryhmille, mitä elinkeinoa sopii harjoittaa. Ainakaan Kuolajärveltä ei tietääkseni muutettu suurin joukoin suomalaisten edeltä, vaan perustettiin uudistiloja kuninkaan tahdon mukaisesti.

Toki myös suomalaiset hätistivät ainakin yhden ( tuskin oli ainoa ) saamelaisen pois. Etelä-Sallasta savustettiin Morottaja niminen saamelainen 'jonnekin Lappiin'. Mies lähti, mutta nimi jäi paikannimeksi.

[jussipussi]

Metsäsaamelaisten peruste ei vielä ainakaan ole yhtä pätevä kuin saamelaisten. Heillä ei nimittäin ole muuta kuin yhdistys takana, enkä ole nähnyt mitään virallisia päätöksiä oikeuksiin. Saamelaisilla on alkuperäiskansanstatus ja tietyt oikeudet. Metsäsaamelaiset ovat suomalaisia joilla on saamelaisia esivanhempia jossain menneisyydessä, mielestäni aikamoinen ero.

Tarkennan kommenttiani. Eli siinä mielessä oikeus on aivan yhtä pätevä, että monet suvut - olivat sekoittuneita tai ei - ovat aivan yhtä alkuperäisiä kuin saamelaisetkin omalla alueellaan, jotka myös ovat sekoittuneita enemmän tai vähemmän. Tässä en nyt tarkastele alkuperäiskansan statusta. Saamelaistenkin peruste maan omistukseen on alkuperäisyys, lisäksi maan käytön yksityinen luonne vaikka alueita ei ole paalutettukaan. Vuotsossa tosin on vaikea tähän vedota. Metsäsaamelaisalueella maan käyttö on ollut aivan samanlaista.

Jos vedotaan alkuperäiskansan statukseen niin tokihan saamelaisten oikeutus sitä kautta on omaa luokkaansa. Nyt me kuitenkin keskustelemme metsäsaamelaisten asiasta ja siihen liittyvistä yksityiskohdista. Tämä on yksi peruste heillä ja se on mielestäni vastaava kuin saamelaisillakin. Kummallakaan ei sitä kuitenkaan vielä ole.

Joo, kyllä ne on saamelaisten. Esim. olen 1700-luvun alussa Inariin muuttaneiden Sompion alueen saamelaisten jälkeläinen ja niin ovat muutkin Inarin saamelaiset ja usean eri esivanhemman kautta. Samaa kansaa, joutuivat lähtemään asuinsijoiltaan suomalaisten tieltä. Nämä esineet on luokiteltu saamelaisiksi, enkä näe mitään syytä miksi ne olisivat suomalaisten.

Tämä on puhtaasti sinun näkemyksesi. En ole vieläkään löytänyt mistään lähteestä, että Kemin lapista olisi muutettu pakoon suomalaisia merkittävissä määrin. Jos näin on niin sitten Siida on oikea paikka. Jos muuttoa ei ole, näen kyllä muitakin vaihtoehtoja Kemin lapin alueelta löytyneille esineille. Siis periaatteessa.

Suomalaisten... siinäpä juuri se syy, että halutaan erottua.

Ei näytä sulauttaminen olevan loppunut. Tämä on suurin uhka nykysaamelaisille.

En kyllä mitenkään usko, että se on edes piilotettuna tavoitteena tällä metsäsaamelaisporukalla.

[Anskuq]

Metsäsaamelaisten peruste ei vielä ainakaan ole yhtä pätevä kuin saamelaisten. Heillä ei nimittäin ole muuta kuin yhdistys takana, enkä ole nähnyt mitään virallisia päätöksiä oikeuksiin. Saamelaisilla on alkuperäiskansanstatus ja tietyt oikeudet. Metsäsaamelaiset ovat suomalaisia joilla on saamelaisia esivanhempia jossain menneisyydessä, mielestäni aikamoinen ero.

Tarkennan kommenttiani. Eli siinä mielessä oikeus on aivan yhtä pätevä, että monet suvut - olivat sekoittuneita tai ei - ovat aivan yhtä alkuperäisiä kuin saamelaisetkin omalla alueellaan, jotka myös ovat sekoittuneita enemmän tai vähemmän. Tässä en nyt tarkastele alkuperäiskansan statusta. Saamelaistenkin peruste maan omistukseen on alkuperäisyys, lisäksi maan käytön yksityinen luonne vaikka alueita ei ole paalutettukaan. Vuotsossa tosin on vaikea tähän vedota. Metsäsaamelaisalueella maan käyttö on ollut aivan samanlaista.

Jos vedotaan alkuperäiskansan statukseen niin tokihan saamelaisten oikeutus sitä kautta on omaa luokkaansa. Nyt me kuitenkin keskustelemme metsäsaamelaisten asiasta ja siihen liittyvistä yksityiskohdista. Tämä on yksi peruste heillä ja se on mielestäni vastaava kuin saamelaisillakin. Kummallakaan ei sitä kuitenkaan vielä ole.

Joo, kyllä ne on saamelaisten. Esim. olen 1700-luvun alussa Inariin muuttaneiden Sompion alueen saamelaisten jälkeläinen ja niin ovat muutkin Inarin saamelaiset ja usean eri esivanhemman kautta. Samaa kansaa, joutuivat lähtemään asuinsijoiltaan suomalaisten tieltä. Nämä esineet on luokiteltu saamelaisiksi, enkä näe mitään syytä miksi ne olisivat suomalaisten.

Tämä on puhtaasti sinun näkemyksesi. En ole vieläkään löytänyt mistään lähteestä, että Kemin lapista olisi muutettu pakoon suomalaisia merkittävissä määrin. Jos näin on niin sitten Siida on oikea paikka. Jos muuttoa ei ole, näen kyllä muitakin vaihtoehtoja Kemin lapin alueelta löytyneille esineille. Siis periaatteessa.

Suomalaisten... siinäpä juuri se syy, että halutaan erottua.

Ei näytä sulauttaminen olevan loppunut. Tämä on suurin uhka nykysaamelaisille.

En kyllä mitenkään usko, että se on edes piilotettuna tavoitteena tällä metsäsaamelaisporukalla.

Vastaan tällätavalla, koska en osaa tehdä näitä lainauksia:

- Jos me keskustellaan metsäsaamelaisista eikä saamelaisista ei minulla ole tuohon eka kohtaan mitään sanomista. Se on puhtaasti heidän asiansa.

- Nuo Sompion saamelaiset ovat kyllä muuttaneet Inariin, Utsjoelle ja Pohjois-Norjaan. Ei niitä tietysti massoittain ole, koska olivat määrällisesti tosi pieni ryhmä. Mutta tuo minun kommenttini oli pelkkä vedätys, siis todellakin minulla on nuo esivanhemmat sieltä, mutta käytin vain samaa logiikkaa kuin suomalaiset, joilla on 1700-luvulla pari saamelaista esivanhempaa. En ole identiteetiltäni Sompion saamelainen. Tärkein syy on kuitenkin, että he olivat saamelaisia ja myös heidän esineistö kuuluu saamelaisille.

- Tarkoitin sulauttamisuhkana ylälapin suomalaisväestöä, jotka tunkevat KHO:n päätöksellä saamelaiskärijille.
Eivät metsäsaamelaiset ja uuslappalaiset todellakaan pysty uhkaamaan saamelaisia. Heidän vaatimuksensa ovat eri alueilla, eivätkä ole pois saamelaisilta.