Lähetetty: 29 Heinä 2012 23:40
Ohessa muutama epäilyksen siemen pohdittavaksi, jos jotakuta sattuu kiinnostamaan.
1. On paljon todennäköisempää, että joku muuttaa kotipitäjänsä sisällä jokivartta vähän ylemmäs, kuin että muuttaa paikalle jostain kaukaa. Kotietuna on helppous hyvän peltomaan tiedusteluun, lyhyt muuttomatka, lyhyt matka asioimaan uudistilan perustamisesta paikallisten viranomaisten kanssa lapsuudenkodistaan käsin, helppo tukeutua lähellä asuviin sukulaisiin, pitäjäyhteisö ja seurakunta säilyvät entisellään. Tätä tukee sekin, että vastaava ilmiö näkyy pykälää etelämpänä Ähtävänjoella ja Lappajärvellä (ennen myöhempää savolaisten tuloa).
2. Asutus oli jämsäläisten erämaiden Salon puoleisella äärireunalla eikä Savon puoleisella äärireunalla.
3. Mainitut talojen tai ihmisten nimet eivät mielestäni kuulosta erityisen savolaisilta. (En tosin ole asiantuntija.) Varmistaminen vaatisi nimien vertailun sen aikaiseen Savoon ja Saloon. Itselleni nimistä tulee villejä mielleyhtymiä karjalaan ja länsisuomeen, mikä sopisi hyvin karjalais-länsisuomalaiseksi olettamaani rannikkoasutukseen. Nen-liitehän ei todista savolaisuutta, vaikka se onkin savolaisille nimille tyypillinen. (Kuninkaalle valittanutkin oli karjalaistyyppinen Tikka eikä Tikkanen, ja jota löytyy myös Hämeestä, ja kaveri oli Rautia, joka voi olla länsisuomalainen talon nimi tai seppää tarkoittava ammattinimike.)
4. Erämaiden asutuksen toisessa vaiheessa alueelle on joka tapauksessa tullut savolaisia, mikä voi hämätä tarkastelua. Tällöin murre on voinut muuttua ja entisten sukujen päätteettömiin nimiin on voinut ilmaantua nen-liite ja perimätietoon on voinut tulla ainesta savolaisista juurista.
1. On paljon todennäköisempää, että joku muuttaa kotipitäjänsä sisällä jokivartta vähän ylemmäs, kuin että muuttaa paikalle jostain kaukaa. Kotietuna on helppous hyvän peltomaan tiedusteluun, lyhyt muuttomatka, lyhyt matka asioimaan uudistilan perustamisesta paikallisten viranomaisten kanssa lapsuudenkodistaan käsin, helppo tukeutua lähellä asuviin sukulaisiin, pitäjäyhteisö ja seurakunta säilyvät entisellään. Tätä tukee sekin, että vastaava ilmiö näkyy pykälää etelämpänä Ähtävänjoella ja Lappajärvellä (ennen myöhempää savolaisten tuloa).
2. Asutus oli jämsäläisten erämaiden Salon puoleisella äärireunalla eikä Savon puoleisella äärireunalla.
3. Mainitut talojen tai ihmisten nimet eivät mielestäni kuulosta erityisen savolaisilta. (En tosin ole asiantuntija.) Varmistaminen vaatisi nimien vertailun sen aikaiseen Savoon ja Saloon. Itselleni nimistä tulee villejä mielleyhtymiä karjalaan ja länsisuomeen, mikä sopisi hyvin karjalais-länsisuomalaiseksi olettamaani rannikkoasutukseen. Nen-liitehän ei todista savolaisuutta, vaikka se onkin savolaisille nimille tyypillinen. (Kuninkaalle valittanutkin oli karjalaistyyppinen Tikka eikä Tikkanen, ja jota löytyy myös Hämeestä, ja kaveri oli Rautia, joka voi olla länsisuomalainen talon nimi tai seppää tarkoittava ammattinimike.)
4. Erämaiden asutuksen toisessa vaiheessa alueelle on joka tapauksessa tullut savolaisia, mikä voi hämätä tarkastelua. Tällöin murre on voinut muuttua ja entisten sukujen päätteettömiin nimiin on voinut ilmaantua nen-liite ja perimätietoon on voinut tulla ainesta savolaisista juurista.