Sukujuuret ≠ etnisyys ≠ kieli

Keskustelu suomen heimoista ja suomalaisten sukukansoista.

Sukujuuret ≠ etnisyys ≠ kieli

ViestiKirjoittaja Jaska » 26 Marras 2022 12:18

Kuva
http://www.elisanet.fi/alkupera/Yhteisot.png

Tämä kaavio havainnollistaa sitä, miten erilainen tulos saadaan, jos saamelaiset rajataan paikallisten sukuyhteisöjen (paksut ympyrät) mukaan tai kielikriteerin mukaan (ohuet neliöt). Kolmas vaihtoehto on tietysti se, ettei etninen rajaus seuraa yksi yhteen kumpaakaan tasoa. Saamelaiskiistan ytimessä on se, että käräjäjohto on takertunut kielikriteeriin ja vastapuoli sukujuurikriteeriin.

Etnisen rajan voi siis sijoittaa moneen eri kohtaan, eikä mitään rajan sijaintia voi väittää absoluuttisen oikeaksi - se on aina pelkästään neuvottelukysymys. Eri saamelaisyhteisöillä ja eri yksilöillä voi olla erilaisia mielipiteitä siitä, keitä he hyväksyvät saamelaisiksi ja keitä eivät.

Ivalolaiset suvut eivät täytä kielikriteeriä, jätetäänkö heidät siis saamelaisuuden ulkopuolelle? Toisaalta metsäsaamelaisilla kieli ei vaihtunut suomeen juurikaan aikaisemmin kuin ivalolaisilla (suunnilleen 1800-luvun puolimaissa saamea lakattiin opettamasta lapsille kummassakin ryhmässä). Miten siis ivalolaiset voitaisiin hyväksyä ja metsäsaamelaiset jättää ulkopuolelle? Ainoa ero näillä ryhmillä on, että ivalolaiset ovat osa sellaista paikallista sukuyhteisöä, jonka toisessa päässä kieli on säilynyt.

Pohjois-Sodankylän pohjoissaamelaisillakin kielenvaihto alkoi jo 1900-luvun alussa, mutta nähdäänkö heidät "enemmän" saamelaisina siksi, että heillä on samoja sukuja ja sukunimiä kuin muilla Suomen pohjoissaamelaisilla? Keski-Lapin metsäsaamelaisillahan ei yleisesti ottaen tällaista vahvistavaa yhteyttä ole.

On myös tärkeää huomata, että etnisen ryhmän kaikkien jäsenten ei tarvitse täyttää samoja kriteerejä. Erik Allardtin perinteisen määritelmän mukaiset etnisen ryhmän jäsenyysehdot ovat
1) itseidentifikaatio,
2) polveutuminen,
3) erityiset kulttuuriset piirteet kuten kieli, sekä
4) sosiaalinen organisaatio sekä ryhmän sisäistä että ulkopuolelle suuntautuvaa vuorovaikutusta varten.

Allardtin mukaan ainakin osan ryhmän jäsenistä on täytettävä kaikki nämä ehdot sekä jokaisen jäsenen ainakin yksi ehdoista, jotta voitaisiin puhua etnisestä ryhmästä.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Sukujuuret ≠ etnisyys ≠ kieli

ViestiKirjoittaja nirri » 27 Marras 2022 21:00

Mihin kohtaan kolttasaamelaiset sijoittuvat tässä kaaviossasi?
nirri
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 59
Liittynyt: 18 Marras 2016 16:10

Re: Sukujuuret ≠ etnisyys ≠ kieli

ViestiKirjoittaja Jaska » 28 Marras 2022 03:50

nirri kirjoitti:Mihin kohtaan kolttasaamelaiset sijoittuvat tässä kaaviossasi?

Jätin heidät pois, koska käsittääkseni he ovat selkein tapaus: sukuyhteisö vastaa hyvin kieliyhteisöä.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Etnisen rajan sumeus ja etnopotentiaalinen raja

ViestiKirjoittaja Jaska » 10 Joulu 2022 16:41

Otetaanpa tänne seuraava pläjäys. Aihe on haastava, joten suosittelen lukemaan huolellisesti pari kertaa, ettei tulisi tulkinneeksi lukeneensa jotain sellaista, mitä jutussa ei sanota.


Etnisen rajan sumeus ja etnopotentiaalinen raja

Etninen raja ei ole mikään konkreettinen raja, koska ihmisten välisen vuorovaikutuksen vuoksi rajanylityksiä tapahtuu aina, ja raja saattaa kulkea myös esimerkiksi perheiden sisällä. Etnistä rajaa ei siis voi yleensä tarkasti piirtää kartalle (vaikka toki kartalle voi merkitä suurpiirteisesti etnisen ryhmän pääasiallisen asuma-alueen), vaan kyse on pikemminkin vaihettumisvyöhykkeestä, jolla esiintyy kahden kohtaavan etnisyyden piirteitä yhdisteltyinä (esimerkiksi isällä yhdenlaisia ja äidillä toisenlaisia) ja/tai sekoittuneina (kahden etnisyyden piirteitä samassa kohteessa).

Etnisen rajan kulkuun vaikuttaa myös se, keneltä kysytään ja mitä tasoa tarkastellaan. Eri saa-melaisilla on erilaisia kriteerejä saamelaisuudelle, ja yksi saattaa laskea saamelaiseksi henkilön, jota toinen ei hyväksy. Raja saattaa olla jopa yksisuuntainen, jos henkilöiden tulkinta samasta rajasta on erilainen eri puolilta katsottuna: joku voi itse tulkita olevansa saamelainen, mutta toinen ei pidäkään häntä saamelaisena. Tarkastelutaso puolestaan tarkoittaa sitä, missä piirteessä erilaisuus selvimmin havaitaan: yksien välillä se on kieli, toisten välillä elinkeino, kolmansien välillä uskonto jne. Näistä muuttujista seuraa, että etninen raja on sumea: sitä ei voi määritellä tarkasti ja yleispätevästi, vaan se saattaa reaalistua eri kohdassa erilaisissa tilanteissa ja eri havainnoitsijoille.

Etnisen rajan sumeasta luonteesta syntyy tarve uudelle nimitykselle. Kutsun etnopotentiaalisiksi rajoiksi kaikkia sellaisia rajoja, jotka ovat riittävän vahvoja herättämään kyseisen eroavaisuuden erottamissa ihmisissä pohdinnan siitä, voisiko kyseinen raja olla laadultaan etninen. Etnopotentiaalisia rajoja voivat olla ainakin rodulliset rajat, kielirajat, kirjaimistorajat (esim. latinalainen vs. kyrillinen kirjaimisto), uskontorajat, elinkeinorajat, rakennuskulttuurin rajat, vaateperinteen rajat ja ruokaperinteen rajat.

Voidaan olettaa, että mitä useampia etnopotentiaalisia rajoja osuu kahden yksilön väliin, sitä todennäköisempää on, että raja tulkitaan etniseksi. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii se, että saamenkieliset saamelaiset näyttäisivät keskustelupuheenvuorojen perusteella suhtautuvan jyrkemmin suomenkielisiin kiistettyihin saamelaisiin kuin suomenkieliset kiistattomat saamelaiset. Eli jonkinasteiset kulttuuriset erot eivät vielä riitä yksinään tekemään etnopotentiaalisesta rajasta etnistä rajaa (etenkään kun paljon löytyy myös yhdistäviä kulttuuripiirteitä), mutta kun mukaan otetaan kieliero, kokonaisuus tulkittuu jo etniseksi rajaksi.

Kuva
http://www.elisanet.fi/alkupera/Etnopot ... rajoja.png


Oheisessa kuvassa voidaan henkilöt A ja B nimetä inarinsaamelaisiksi, henkilö C metsäsaamelaiseksi ja henkilö D Lapin suomalaiseksi. Vaakaraja on esimerkkitapauksessa yksi kulttuuriraja, vasen pystyraja on kieliraja (vain henkilö A on inarinsaamenkielinen) ja oikea pystyraja on toinen kulttuuriraja. Yksittäiset etnopotentiaaliset rajat eivät vielä tulkitu etnisiksi rajoiksi, mutta siinä kohdassa, missä henkilöiden väliin jää kaksi tai kolme rajaa (yksi kulttuuriraja ja kieliraja), hahmottuu henkilön A mielestä etninen raja suhteessa henkilöihin C ja D. Tämä raja on kuitenkin osaltaan yksisuuntainen, jos henkilön C mielestä siinä kohdassa ei ole etnistä rajaa. Henkilö D:n mielestä etninen raja A:han nähden on myös selvä, koska peräti kolme rajaa erottaa heitä, ja kah-den rajan erottamien D:n ja B:n välissä havaitaan myös etninen raja.

Etnopotentiaalisten rajojen keskenään erilainen sijoittuminen voi johtaa kuvan kaltaiseen tilanteeseen, jossa A:n vs. C:n välillä havaitaan etninen raja, mutta A:n ja B:n välillä tai B:n ja C:n välillä ei havaita etnistä rajaa. Voitaisiin siis luonnehtia B:n toimivan välittäjänä kahden eri etnisen ryhmän välillä, vaikka hänet hyväksytäänkin samaan etniseen ryhmään A:n kanssa.

Kun huomioon otetaan etnisiin vähemmistöihin kohdistuva jatkuva sulautumispaine ja kun etnisten ryhmien säilymistä pidetään itseisarvona, niin valta määritellä etnisen rajan sijainti tulisi antaa pikemminkin saamelaisten ”ydinjoukolle” (A) eikä ”rajajoukolle” (B). Ydinjoukossa toteutuu mahdollisimman moni saamelaisuuden etninen tunnusmerkki, kun taas rajajoukossa niitä toteutuu vähemmän, koska sulautumista on tapahtunut enemmän (esimerkkitapauksessa kieli on suomi). Välittäjän asemastaan johtuen rajajoukko ei kykene havaitsemaan etnisen rajan sijaintia yhtä selvästi kuin ydinjoukko.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Sukujuuret ≠ etnisyys ≠ kieli

ViestiKirjoittaja rcislandlake » 11 Joulu 2022 02:38

Mielenkiintoisia pohdintoja. Miten tämä sitten voitaisiin soveltaa vaikkapa suomalaisuuteen ?

Pääkaupunkiseudulla asuu vuonna 2050 enemmän muunkielisiä kuin suomenkielisiä, heidän kulttuurinsa edustavat lähtömaita mutta silti heitä sanotaan suomalaisiksi, jollaiseksi heitä on vaikea nähdä esimerkiksi sen perusteella, mitä suomalaisuus edusti vaikkapa 30 vuotta sitten.

Tai jos tämä nähtäisiin jonkinlaisena natsiaatteena, niin miksei sitten saamelaismääritelmää nähdä sellaisena ?
Ihan vain pohdin nimenomaan etnisyyden määrittelyn kannalta.
FTDNA FF 100 % Suomi. Ydna N-FT35588 (N-Z5893->N-Y17798->N-Y17799->N-Y20916->N-Y109798/N-BY58264->N-FTE1606->N-FT35588). Mtdna H1N4
rcislandlake
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 661
Liittynyt: 08 Heinä 2012 15:56

Re: Sukujuuret ≠ etnisyys ≠ kieli

ViestiKirjoittaja Jaska » 11 Joulu 2022 10:40

rcislandlake kirjoitti:Mielenkiintoisia pohdintoja. Miten tämä sitten voitaisiin soveltaa vaikkapa suomalaisuuteen ?

Pääkaupunkiseudulla asuu vuonna 2050 enemmän muunkielisiä kuin suomenkielisiä, heidän kulttuurinsa edustavat lähtömaita mutta silti heitä sanotaan suomalaisiksi, jollaiseksi heitä on vaikea nähdä esimerkiksi sen perusteella, mitä suomalaisuus edusti vaikkapa 30 vuotta sitten.

Pitää erottaa kansalaisuus-suomalaisuus ja etninen suomalaisuus. Varmaan aika harva näkee ensimmäisen tai edes toisen polven maahanmuuttajia vielä etnisinä suomalaisina (ellei toinen vanhempi ole etninen suomalainen). Eroavaisuudet ovat yleensä vielä aika selvästi havaittavissa.

rcislandlake kirjoitti:Tai jos tämä nähtäisiin jonkinlaisena natsiaatteena, niin miksei sitten saamelaismääritelmää nähdä sellaisena ?
Ihan vain pohdin nimenomaan etnisyyden määrittelyn kannalta.

Jos mikä nähtäisiin natsiaatteena? Sekö, ettei heitä nähdä etnisinä suomalaisina? Ei tietääkseni kukaan sitä pidä natsiaatteena, ja jos pitääkin, niin todella pihalla on silloin ja ymmärtänyt jotain väärin. Yleensä sellaiset eivät tajua kansalaisuuden ja etnisyyden eroa eivätkä siksi ymmärrä, että sanalla "suomalainen" on erilaisia merkityksiä. Siitä seuraa tietysti vain olkinuken mätkintää.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02


Paluu Suomen heimot ja sukukansat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 7 vierailijaa