Sivu 1/1

Karjalaisia Hämeessä?

ViestiLähetetty: 29 Kesä 2012 06:05
Kirjoittaja Jaska
Kirmukarmu kirjoitti:Hieman ylempänä on sijainnut Narvan koulun
viikinkiaikainen kalmisto. Kyläkirkon rinteessä löytyi selvä rivi hautoja, joiden niukat esinelöydöt olivat tyyliltään itäisiä ja ajanjaksolta 1000-1300.
Naisen haudasta löytyivät kuuluisat karjalaisaiheiset linturiipukset (kuva yllä) vuosilta 1050-1200.

Ristiretkiaikaista karjalaisvaikutusta Suur-Hämeen sydämessä? Erittäin mielenkiintoista!

Nämä haudat olivat ilmeisesti vielä pakanallisia, joten ne eivät voine liittyä slaavilaisperäiseen kristilliseen sanastoomme, jonka joku (Unto Salo?) on ehdottanut voineen levitä idästä Hämeen kautta Lounais-Suomeen... Sanaston pitäisi edeltää ruotsalaisten tuloa 1100-luvun loppupuolelta alkaen, joten näin myöhäiset pakanalliset karjalaishaudat ilmeisesti kumoavat tuon oletuksen. Kenties kristillinen sanasto tuli sittenkin Suomenlahtea pitkin kauempaa kaakosta?

Re: Karjalaisia Hämeessä?

ViestiLähetetty: 29 Kesä 2012 09:29
Kirjoittaja Kinaporin kalifi
Jaska kirjoitti:Ristiretkiaikaista karjalaisvaikutusta Suur-Hämeen sydämessä? Erittäin mielenkiintoista! Nämä haudat olivat ilmeisesti vielä pakanallisia, joten ne eivät voine liittyä slaavilaisperäiseen kristilliseen sanastoomme, jonka joku (Unto Salo?) on ehdottanut voineen levitä idästä Hämeen kautta Lounais-Suomeen... Sanaston pitäisi edeltää ruotsalaisten tuloa 1100-luvun loppupuolelta alkaen, joten näin myöhäiset pakanalliset karjalaishaudat ilmeisesti kumoavat tuon oletuksen. Kenties kristillinen sanasto tuli sittenkin Suomenlahtea pitkin kauempaa kaakosta?

Vaikka haudoista löytyy vielä jonkin verran esineitä, rivimuoto ja sijainti ainakin myöhäisemmän kappelin vieressä antaisi kyllä ymmärtää, että kyseessä ovat jo ns. karjalaisen kauppa- ja lähetyskauden haudat. Ketjussa Näsijärven Hornu on sama aihe ymmärtääkseni esillä vähän toisessa muodossa, liittyen paikannimiin, kuten kiitta.

EDIT. vertailun vuoksi tietoa Kauskilasta:

http://www3.lappeenranta.fi/museot/verk ... ikkeli.htm

Karjalaisia ristiretkiajan erityisen rikkaasti varustettuja hirsikehikkohautoja ei kai ole löytynyt Kannakselta kuin muutama ja ainoastaan Schwindtin toimesta sata vuotta sitten. On hieman outoa että niitä silti käytetään tärkeinä muuttujina arvioitaessa idän väestöryhmien keskinäisiä suhteita. En itse oikein pysty näkemään esim. samankaltaisia lauta tms. kehikkoja tai arkkuja kovinkaan paljon erilaisina. Tuskin näitä rakenteita varten oli olemassa mitään erityistä, tiettyyn malliin sitoutunutta ammattikuntaa, vaan toteutus vaihteli tekijän mukaan.

Muistelen muuten että käsitys ilmansuunnistakin vaihteli paikasta riippuen, esim. järvialueella Savossa pohjoinen kääntyi vastaamaan järvien tyypillistä kulkusuuntaa, kohti luodetta.