Sigfrid kirjoitti:Jaska kirjoitti:Mihin perustuu ajatus, että Kanta-Häme olisi muodostunut varsinaissuomalaisista eränkävijöistä? Varsinaissuomalaiset 500-luvun aikatasossa olivat vielä käytännössä jotakuinkin kantasuomen eriytymättömän pohjoismurteen puhujia.
Pirkanmaahan nähden poikkeavaan Ydna-kantaan. Jostakihan sen N1c1:n on sinne pitänyt tulla. En ota kantaa kieliasiaan, kieli voi vaihtua ja kehittyä, geenit vähemmn.
No väestötasolla vuosituhansien kuluessa voivat geenilinjatkin kovasti muuttua: eristäytymisen aiheuttama ajautuminen vaikuttaa niihinkin. Ei siis ole mitään varmuutta vielä siitä, että keskirautakaudella isälinjojen frekvenssit olivat samansuuntaiset kuin alueilla nykyään.
Sigfrid kirjoitti:Jaska kirjoitti:Kokemäenjoen-Vanajaveden reitti oli vanha hämäläinen yhteysreitti, ja kalmistojen perusteella vielä aiemmin sitä kautta eteni itään myös karjalan ja vepsän esimuoto.
Kokemäenjoen asutukseen perehtynyt arkeologi Unto Salo on asiasta eri mieltä. Niin kauan kuin minun pitää valita sinun sanomasi ja Salon tutkimusten väliltä, niin päädyn Salon näkemykseen.
Mistä asiasta Salo on muka eri mieltä? Minun muistaakseni hän ei ole.
Sigfrid kirjoitti:Jaska kirjoitti:Satakunta on ainakin kielihistoriallisesti osa hämäläisaluetta. Toisaalta koko "hämäläisyys" saattaa olla (Petri Kallion mukaan) vain kattokäsite kaikille niille kirjaville länsisuomalaismurteille, jotka eivät ole eteläpohjaa eivätkä varsinaissuomea - muinaishäme ei siis olisi yhtenäinen oksa.
Unto Salon mukaan Pirkanmaa, eli historiallinen Ylä-Satakunta asutettiin Kokemäenjoen kautta rannikolta noin 500-luvulla. Tiedän kyllä, että kielitieteilijät puhuvat aina hämäläisistä siinä kun arjkeologeilla on poikkeava aluejako ja nimikkeistö. Muinaisasutuksen osalta luotan arkeologiaan kielitiedettä enemmän. Unto Salon näkemys saa tukea ydna:n nykyisestä aluejaosta.
Tuo on juuri se "vanha hämäläinen" reitti. Siis vanhin hämäläisasutus oli juurikin rannikolla, nyk. Ala-Satakunnassa. Sieltä se levisi sisämaahan.
Sillä tarkennuksella toki, ettemme varmuudella tiedä tuon vaiheen asuttajien etnistä identiteettiä emmekä edes tarkkaa kielentasoa; voimme puhua vain yleisellä tasolla itämerensuomalaisista.
"Hämäläisyys" syntyi/levisi sitten Satakunnasta Kymeen ulottuvalle alueelle, mutta Etelä-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa syntyi erilliset heimoidentiteetit.
Jos Salo on sinusta jostain eri mieltä kanssani, esitä suora lainaus. Kannattaa muistaa, että Salo käsittelee arkeologiaa, minä kielen leviämistä. Jos arkeologian perusteella lähtee arvailemaan kieliä, siinä menee metsään - kuten Salo meni jatkuvuusteorian kanssa.