jussipussi kirjoitti:Tämän päivän Lapin Kansa-lehdessä on juttu kveeneistä. Lundin yliopiston työläinen Dick Harrison on ollut lähteenä. Ainoa uusi asia mitä täällä ei olisi jo moneen kertaan pyöritelty, oli että hän "tiesi" jutun mukaan että heidän kielensä ei ollut norja, eikä saame. Voi olla että jossain lähteessä on mainittu, että saame se ei olisi mutta en ole sellaista itse nähnyt tai en muista. Norja lienee päätelty täälläkin ulos, koska Ottaa puhui heistä eri väestönä kuin norjalaiset. Ehkä samasta syystä Harrison on sulkenut ulos myös saamen. Tekstissä asia mainittiin näin: "kveenien kerrotaan puhuneen kieltä, jota englantilaiset eivät ymmärtäneet, eikä tämä kieli ollut saame eikä norja"
Eri kieleksi määrittelyissä on aina ongelmana, että onko siinä pelkästään isohko murre-ero vai onko peräti eri kielikuntaa. Jos ei ollut norjaa, niin oliko jotain skandinaavista tai para-skandinaavista kieltä, joka poikkesi saman verran kuin suomi ja eesti. Ja jos ei ollut sitä samaa saamea, jota puhuttiin Ottar-landiassa, niin oliko jotain muuta saamea (tai para-saamea). Vai jotain ihan muuta kieltä.
jussipussi kirjoitti:No toinen, ehkä käsittelemätön asia on, että ruotsalaisten leviäminen pysähtyi Harrisonin mukaan Luulajan seuduille ankaran ruton takia. Ei ollut enää riittävästi väkeä leviämiseen. Tornionlaakson ruotsalaisperäiset nimet olisivat ennen ruttoa tulleen väestön leviämisen perua. Suomalaiset asuttivat sitten nämä seudut, ja myöhemmät ruotsalaiset vaihtoivat kielensä suomeen.
Tautiselitykset ovat muinaisselittäjille harmillisen yleinen jokerikortti, joka vedetään hihasta kun muuta ei keksitä. Kulkutauti sopii selitykseksi aina erittäin huonosti, koska väestöt ovat yhteydessä toisiinsa vähintään kaupan kautta, joten kulkutaudit eivät pysähdy kieliajoihin. Hyvä esimerkki on kivikautta eläneiden amerikkalaisten tautiaalto, joka eurooppalaisten tartuttamana levisi yli koko mantereen heimolta toiselle nopeammin kuin eurooppalaiset levisivät. Tokkopa tautien leviäminen sen hitaampaa oli Euroopassa rautakaudella.