Pirkkalaiset

Keskustelu suomen heimoista ja suomalaisten sukukansoista.

Re: Pirkkalaiset

ViestiKirjoittaja jouko » 23 Heinä 2015 20:05

Marja Pirttivaara on jäjittänyt näitä kirjattuja birkarleja. Ohessa Esa Kannalan poimintoja Länsi-Pohjasta (Marjan luentoon http://www.slideshare.net/MarPir/geneet ... -suunnalla) .
1600 Juoksengi (nyk.Pellossa) I-M253.
Birkarl Oluff Amundson Tulkkila k.n. 1562 , Armassaari (Ylitornio) N-L1022 (lähiosumia 67markkeritasolla etupäässä Satakunnassa).
sitten Tornion Vojakkalan Oravaisensaaren Birkarl Henrik Larssonin, 1539, jälkeläiset kaksi R-M269 ja yksi R-L48
jouko (N-Z4786. N-CTS9460. N-Y11245, N-BY22056, N-BY22057. N-BY30412), N-BY32523 , mtdna U5a2a1a
jouko
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 83
Liittynyt: 15 Kesä 2014 01:06
Paikkakunta: Oulu

Re: Pirkkalaiset

ViestiKirjoittaja putkonen » 28 Heinä 2015 12:05

Ainakin tällä Satakunnan Lapin Kivikylän tiluskartan sivulla esiintyy ainoastaan perko-nimistöä pellon asemasta.

Perkko, perko, perkkaus: Viljelys, joka on raivattu korvesta, mutta myös kivennäismaan lehtometsästä. Myös viljelysmaaksi ojitettu ja kuokittu ranta- tai suoniitty on voitu nimetä perkoksi


'Perko' näyttäsi olevan iältään nuorempi viljelysala kuin 'pelto'. Kuinkahan vanha perkon pitäisi olla, että sitä alettaisiin nimittää 'pelloksi? Kaikki pellothan ovat joskus aikoinaan raivattu jonkinlaiseen korpeen, rannoille tai entisiin soihin. Vai onko näillä kahdella käsitteellä jokin muukin ero kuin ikä? Vaikea kuvitella Lapin Kivikylän kivikkoisella ja mäntyjä kasvavalla seudulla emäksisen maan lehtometsiäkään. Ehkä vain pronssikautisten muinaissaarien väliin jääviä multaisempia kohtia on voitu ottaa viljelykseen ja näissä on tällöin kasvanut jonkinlaista lehtometsää. Nykyään Lapin seutu on liian pohjoisessa soveltuakseen lehtometsän tyypillisille kasvustolle, mutta ehkä perkojen raivauksen aikoina ilmasto on ollut lämpimämpi kuin nyt. Muinaisten saarien rantaniittykin voisi tässä Kivikylän tapauksessa tulla kysymykseen, mutta tuskin sentään suot.

Wikipedia tosin kertoo lehdoista:
Lehto on Suomen metsätyypeistä rehevin ja runsaslajisin sekä puuntuotoltaan suurin. Suomen metsämaan pinta-alasta lehtoja on vain 1 %. Lehdot ovat tyypillisiä lehtimetsävyöhykkeelle. Suomessa niitä esiintyy yleisimmin hemiboreaalisella vyöhykkeellä. Tämän alueen pohjoispuolella boreaalisella vyöhykkeellä lehtoja on kalkkikivi- tai muiden emäksisten kivilajien alueella niin sanotuissa lehtokeskuksissa. Muita lehdoille suotuisia alueita ovat ravinteikkaat savimaat etenkin suurten vesistöjen varsilla, kallioseinämien juuret ja syvät purolaaksot. Lehtojen puuston ei tarvitse välttämättä olla lehtipuita, vaan tärkein ero kangasmaihin on maannoksena oleva multa ja maan ravinteisuus.
Avatar
putkonen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1764
Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46

Re:

ViestiKirjoittaja Pystynen » 15 Loka 2015 18:24

Kalevanserkku kirjoitti:Suomen sana talja on SKESin mukaan levikiltään suhteellisen pohjoinen. Tämä panee kysymään voisiko se olla suomessa saamelainen laina tai sitten sana, joka on saamen kielen vaikutuksesta säilynyt sellaisilla alueilla, jotka ovat viimeksi olleet kontaktissa taljoja kauppaaviin saamelaisiin. Pitäisi vielä kysyä, eikö taljat irroteta ruhosta leikkaamalla (ruots. genom att skära). Luulisin, että myös saamen taljaa vastaavat sanat on lainattu skandinaaveilta.

Kaivelen tässä jälleen vanhoja, mutta mainittakoon, että talja on balttilaisperäinen laina, ja sellaisena todennäköisesti siis ei ole saamelaisten kautta saatu, vaan pikemmin ehkä päinvastoin lainattu (pohjoiskanta)suomesta saameen. Sen sijaan hyvinkin luontevaa kyllä on, että varhemmin pyyntikulttuurittomaksi kehittyneellä lahden eteläpuolella tällainen metsästystermi olisi päässyt katoamaan. (Myös merkitykseltään hyvin läheinen ja yhtä lailla balttilaisperäinen vuota puuttuu virosta.)
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

Re: Pirkkalaiset

ViestiKirjoittaja jussipussi » 08 Heinä 2016 15:07

Jatkoinpa tänne Pirkkamies aihetta.

Ohessa Vahtolan käsitys:

http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Pirkkalaiset

PS. Sigfrid, Kemin pirkkalaiset mainittu.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3104
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Pirkkalaiset

ViestiKirjoittaja Iiro R » 18 Heinä 2016 23:33

jouko kirjoitti:Marja Pirttivaara on jäjittänyt näitä kirjattuja birkarleja. Ohessa Esa Kannalan poimintoja Länsi-Pohjasta (Marjan luentoon http://www.slideshare.net/MarPir/geneet ... -suunnalla) .
1600 Juoksengi (nyk.Pellossa) I-M253.
Birkarl Oluff Amundson Tulkkila k.n. 1562 , Armassaari (Ylitornio) N-L1022 (lähiosumia 67markkeritasolla etupäässä Satakunnassa).
sitten Tornion Vojakkalan Oravaisensaaren Birkarl Henrik Larssonin, 1539, jälkeläiset kaksi R-M269 ja yksi R-L48


Tulkkila (Tulckila) on myös tilan nimenä jonkun esi-isäni kohdalla Satakunnassa tai V-S. Pirkanmaa kuului kaiketi pitkäänkin Satakunnan vaikutuspiiriin.
Birrha tms saattaisi olla itäistä alkuperää, törmäsin samantapaiseen sanaan juuri hiljattain mutta merkitys ja alkuperä eivät jääneet tarkemmin mieleen. Birkarl voisi olla myöhäisempi ruotsinnos.

Palaan aiheeseen kun palaan Baltian kierrokselta.
Terveisiä Tartosta.
Y: N-Z1941+/CTS9175+ -> N-Y21575+ -> N-Y52469+ -> N-Y52617+ (LivingDNA: N-M46, N-Z1927)
Y: C-M8+, E-M75+, E-M78+, G-GG362+, G-M324+, I-BY3778+, I-Y11887+, J-Z1853+, J-M102+, K-M2335+, O-PK4+, R1b+, R-S47+, R2+, R-YP4141+
mt: H1a (H1a7)
Iiro R
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 409
Liittynyt: 30 Elo 2015 17:37

Re: Pirkkalaiset

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 19 Heinä 2016 08:01

Iiro R kirjoitti:Palaan aiheeseen kun palaan Baltian kierrokselta. Terveisiä Tartosta.

Käypäs Koiva- l. Gaujajoella kun olet siinä vieressä. Cesis on ihan kiva ja Turaidan linna on hienosti uudelleen rakennettu/restauroitu, maisemat jokilaaksoon ovat upeat.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Pirkkalaiset

ViestiKirjoittaja Make » 25 Joulu 2017 22:38

Satakunnan Historian neljä osaa on skannattu nettiin: http://digi.kirjastot.fi/collections/show/310

Osassa III (painettu 1973) Seppo Suvannon tulkinta pirkkalaisista, s. 117 Satakunta ja "Pohja"
http://digi.kirjastot.fi/files/original ... e47cb1.pdf

Laaja esitys, myös kainulaisista, mikä tukee satakuntalais-hämäläisten muuttoa Pohjan verottajiksi.
- henkilönimien vertailua Satakunta/Pohja, noista voisi geenien kautta saada lisätietoa
- pirkkalaisten kulkureitin nimistöä
- työkalujen yhdenmukaisuutta poiketen Etelä-Pohjanmaasta
- torniojokilaakson murre muistuttaa Satakunnan ja Hämeen murteita, ei Pohjanmaata
- kaupanteko ei tapahtunut Pirkkalan kautta, vaan Tornion markkinoilla.

Rattoisaa loppuvuotta!
t. Make
Make
Pohtiva pohjalainen
Pohtiva pohjalainen
 
Viestit: 126
Liittynyt: 01 Maalis 2011 18:37
Paikkakunta: Huittinen

Edellinen

Paluu Suomen heimot ja sukukansat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa