Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 25 Kesä 2018 18:23



Vastaa viestiin  [ 127 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 3, 4, 5, 6, 7
 Pirkkalaiset 
Kirjoittaja Viesti
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen

Liittynyt: 15 Kesä 2014 01:06
Viestit: 68
Paikkakunta: Oulu
Viesti Re: Pirkkalaiset
Marja Pirttivaara on jäjittänyt näitä kirjattuja birkarleja. Ohessa Esa Kannalan poimintoja Länsi-Pohjasta (Marjan luentoon http://www.slideshare.net/MarPir/geneet ... -suunnalla) .
1600 Juoksengi (nyk.Pellossa) I-M253.
Birkarl Oluff Amundson Tulkkila k.n. 1562 , Armassaari (Ylitornio) N-L1022 (lähiosumia 67markkeritasolla etupäässä Satakunnassa).
sitten Tornion Vojakkalan Oravaisensaaren Birkarl Henrik Larssonin, 1539, jälkeläiset kaksi R-M269 ja yksi R-L48

_________________
jouko (N-Z4786. N-CTS9460. N-Y11245, N-BY22056, N-BY22057. N-BY30412), N-BY32523 , mtdna U5a2a1a


23 Heinä 2015 20:05
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 06 Heinä 2011 17:46
Viestit: 1791
Viesti Re: Pirkkalaiset
Ainakin tällä Satakunnan Lapin Kivikylän tiluskartan sivulla esiintyy ainoastaan perko-nimistöä pellon asemasta.

Lainaa:
Perkko, perko, perkkaus: Viljelys, joka on raivattu korvesta, mutta myös kivennäismaan lehtometsästä. Myös viljelysmaaksi ojitettu ja kuokittu ranta- tai suoniitty on voitu nimetä perkoksi


'Perko' näyttäsi olevan iältään nuorempi viljelysala kuin 'pelto'. Kuinkahan vanha perkon pitäisi olla, että sitä alettaisiin nimittää 'pelloksi? Kaikki pellothan ovat joskus aikoinaan raivattu jonkinlaiseen korpeen, rannoille tai entisiin soihin. Vai onko näillä kahdella käsitteellä jokin muukin ero kuin ikä? Vaikea kuvitella Lapin Kivikylän kivikkoisella ja mäntyjä kasvavalla seudulla emäksisen maan lehtometsiäkään. Ehkä vain pronssikautisten muinaissaarien väliin jääviä multaisempia kohtia on voitu ottaa viljelykseen ja näissä on tällöin kasvanut jonkinlaista lehtometsää. Nykyään Lapin seutu on liian pohjoisessa soveltuakseen lehtometsän tyypillisille kasvustolle, mutta ehkä perkojen raivauksen aikoina ilmasto on ollut lämpimämpi kuin nyt. Muinaisten saarien rantaniittykin voisi tässä Kivikylän tapauksessa tulla kysymykseen, mutta tuskin sentään suot.

Wikipedia tosin kertoo lehdoista:
Lainaa:
Lehto on Suomen metsätyypeistä rehevin ja runsaslajisin sekä puuntuotoltaan suurin. Suomen metsämaan pinta-alasta lehtoja on vain 1 %. Lehdot ovat tyypillisiä lehtimetsävyöhykkeelle. Suomessa niitä esiintyy yleisimmin hemiboreaalisella vyöhykkeellä. Tämän alueen pohjoispuolella boreaalisella vyöhykkeellä lehtoja on kalkkikivi- tai muiden emäksisten kivilajien alueella niin sanotuissa lehtokeskuksissa. Muita lehdoille suotuisia alueita ovat ravinteikkaat savimaat etenkin suurten vesistöjen varsilla, kallioseinämien juuret ja syvät purolaaksot. Lehtojen puuston ei tarvitse välttämättä olla lehtipuita, vaan tärkein ero kangasmaihin on maannoksena oleva multa ja maan ravinteisuus.


28 Heinä 2015 12:05
Profiili
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
Avatar

Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Viestit: 977
Paikkakunta: Häslinki
Viesti Re:
Kalevanserkku kirjoitti:
Suomen sana talja on SKESin mukaan levikiltään suhteellisen pohjoinen. Tämä panee kysymään voisiko se olla suomessa saamelainen laina tai sitten sana, joka on saamen kielen vaikutuksesta säilynyt sellaisilla alueilla, jotka ovat viimeksi olleet kontaktissa taljoja kauppaaviin saamelaisiin. Pitäisi vielä kysyä, eikö taljat irroteta ruhosta leikkaamalla (ruots. genom att skära). Luulisin, että myös saamen taljaa vastaavat sanat on lainattu skandinaaveilta.

Kaivelen tässä jälleen vanhoja, mutta mainittakoon, että talja on balttilaisperäinen laina, ja sellaisena todennäköisesti siis ei ole saamelaisten kautta saatu, vaan pikemmin ehkä päinvastoin lainattu (pohjoiskanta)suomesta saameen. Sen sijaan hyvinkin luontevaa kyllä on, että varhemmin pyyntikulttuurittomaksi kehittyneellä lahden eteläpuolella tällainen metsästystermi olisi päässyt katoamaan. (Myös merkitykseltään hyvin läheinen ja yhtä lailla balttilaisperäinen vuota puuttuu virosta.)


15 Loka 2015 18:24
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Viestit: 2126
Paikkakunta: Lappi
Viesti Re: Pirkkalaiset
Jatkoinpa tänne Pirkkamies aihetta.

Ohessa Vahtolan käsitys:

http://senc.hum.helsinki.fi/wiki/Pirkkalaiset

PS. Sigfrid, Kemin pirkkalaiset mainittu.


08 Heinä 2016 15:07
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen

Liittynyt: 30 Elo 2015 17:37
Viestit: 244
Viesti Re: Pirkkalaiset
jouko kirjoitti:
Marja Pirttivaara on jäjittänyt näitä kirjattuja birkarleja. Ohessa Esa Kannalan poimintoja Länsi-Pohjasta (Marjan luentoon http://www.slideshare.net/MarPir/geneet ... -suunnalla) .
1600 Juoksengi (nyk.Pellossa) I-M253.
Birkarl Oluff Amundson Tulkkila k.n. 1562 , Armassaari (Ylitornio) N-L1022 (lähiosumia 67markkeritasolla etupäässä Satakunnassa).
sitten Tornion Vojakkalan Oravaisensaaren Birkarl Henrik Larssonin, 1539, jälkeläiset kaksi R-M269 ja yksi R-L48


Tulkkila (Tulckila) on myös tilan nimenä jonkun esi-isäni kohdalla Satakunnassa tai V-S. Pirkanmaa kuului kaiketi pitkäänkin Satakunnan vaikutuspiiriin.
Birrha tms saattaisi olla itäistä alkuperää, törmäsin samantapaiseen sanaan juuri hiljattain mutta merkitys ja alkuperä eivät jääneet tarkemmin mieleen. Birkarl voisi olla myöhäisempi ruotsinnos.

Palaan aiheeseen kun palaan Baltian kierrokselta.
Terveisiä Tartosta.


18 Heinä 2016 23:33
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5102
Viesti Re: Pirkkalaiset
Iiro R kirjoitti:
Palaan aiheeseen kun palaan Baltian kierrokselta. Terveisiä Tartosta.

Käypäs Koiva- l. Gaujajoella kun olet siinä vieressä. Cesis on ihan kiva ja Turaidan linna on hienosti uudelleen rakennettu/restauroitu, maisemat jokilaaksoon ovat upeat.


19 Heinä 2016 08:01
Profiili
Pohtiva pohjalainen
Pohtiva pohjalainen

Liittynyt: 01 Maalis 2011 18:37
Viestit: 124
Paikkakunta: Huittinen
Viesti Re: Pirkkalaiset
Satakunnan Historian neljä osaa on skannattu nettiin: http://digi.kirjastot.fi/collections/show/310

Osassa III (painettu 1973) Seppo Suvannon tulkinta pirkkalaisista, s. 117 Satakunta ja "Pohja"
http://digi.kirjastot.fi/files/original ... e47cb1.pdf

Laaja esitys, myös kainulaisista, mikä tukee satakuntalais-hämäläisten muuttoa Pohjan verottajiksi.
- henkilönimien vertailua Satakunta/Pohja, noista voisi geenien kautta saada lisätietoa
- pirkkalaisten kulkureitin nimistöä
- työkalujen yhdenmukaisuutta poiketen Etelä-Pohjanmaasta
- torniojokilaakson murre muistuttaa Satakunnan ja Hämeen murteita, ei Pohjanmaata
- kaupanteko ei tapahtunut Pirkkalan kautta, vaan Tornion markkinoilla.

Rattoisaa loppuvuotta!
t. Make


25 Joulu 2017 22:38
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 127 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1 ... 3, 4, 5, 6, 7

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Muuta yksityisyysasetuksia