Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 22 Syys 2018 20:40



Vastaa viestiin  [ 127 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5, 6, 7  Seuraava
 Pirkkalaiset 
Kirjoittaja Viesti
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14
Viestit: 379
Viesti Re: Pirkala oikealla paikalla
Sami Raninen kirjoitti:
pektopah kirjoitti:
Lisäksi voitiin ehkä palkata paikallinen vartija pitämään niitä silmällä.


Miksipä ei. Olisi tosin monumentaalisen paska duuni: pitäisi kykkiä yksin saarella talven yli! Purjehduskauden alettua vartija saattaisi löytyä saarelta hengettömänä.

Mutta eiköhän voida myöntää, että rautakauden ihminen on todennäköisesti keksinyt jonkin järjestelyn, jos asia on ollut todella tärkeä.

Jos vahti oli paikallinen kylänvanhin, niin ei niitä tarvinnut koko aikaa pitää silmällä. Kyllä kylänvanhin arvovallallaan olisi estänyt useimmat kyläläisten mahdolliset sabotointihaaveet. Ja jos aseistautunut porukka seuraavana kesänä palatessaan olisi huomannut laivojensa tuhotun, niin olisivat varmasti yrittäneet periä niistä korvauksen kyläläisiltä vaikka väkipakolla.

Ja mitä paskaduuneihin tulee, niin TV:stä tuli joskus sarja keskiaikaisista paskaduuneista. Niihin nähden tuo laivavahdin homma kyllä kotiolot voittaa. Kaikki on suhteellista. Nykyajan mukavuuksiin verrattuna monumentaalinen paskaduuni, sen ajan oloissa ei ehkä niinkään.


30 Maalis 2011 15:52
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Viestit: 310
Paikkakunta: Turku
Viesti Re: Pirkala oikealla paikalla
Lainaa:
Kyllä kylänvanhin arvovallallaan olisi estänyt useimmat kyläläisten mahdolliset sabotointihaaveet. Ja jos aseistautunut porukka seuraavana kesänä palatessaan olisi huomannut laivojensa tuhotun, niin olisivat varmasti yrittäneet periä niistä korvauksen kyläläisiltä vaikka väkipakolla.


Epäilemättä noin, jos paikallista asutusta vain oli olemassa. Mutta Kokemäenjoen suuseudulla sellaista ei välttämättä ollut vielä myöhäisrautakaudella. Keskiajalla asia oli tietysti jo toisella tavalla.

Viikinkiajan kaupunkiasutukset muuten näyttävät usein syntyneen sellaisiin risteyspaikkoihin, jotka ovat olleet luonnollisia uudelleenlastaus- tai laivanvaihtopaikkoja.


30 Maalis 2011 16:05
Profiili
Pohtiva pohjalainen
Pohtiva pohjalainen

Liittynyt: 01 Maalis 2011 18:37
Viestit: 124
Paikkakunta: Huittinen
Viesti Re: Pirkala oikealla paikalla
Sami Raninen kirjoitti:
Sisämaassa veneitä on kätketty suohon (Keuruun Suojärvi), ja saaristossakin löytyy varmaan näkösuojaisia lahdenpohjukoita.


Menee kyllä aiheesta sivuun, mutta kerro tarkemmin tuosta veneen suohon kätkemisestä, ei kai uudelleen käytettäväksi sentään?


30 Maalis 2011 16:15
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Viestit: 310
Paikkakunta: Turku
Viesti Re: Pirkala oikealla paikalla
Make kirjoitti:
Menee kyllä aiheesta sivuun, mutta kerro tarkemmin tuosta veneen suohon kätkemisestä, ei kai uudelleen käytettäväksi sentään?


Ainakin minun tietääkseni veneitä jemmattiin suohon juurikin uutta käyttöä varten (suohon uhraaminen on asia erikseen). Eihän se vene siellä lahoa, päinvastoin.

Keuruun Suojoki 1300-luvulta on tunnettu arkeologinen esimerkki tällaisesta kohteesta. Aiheesta on olemassa englanninkielinen kirja Suojoki in Keuruu (2007), josta voi lukea lisää.


30 Maalis 2011 16:27
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Viestit: 407
Paikkakunta: Pori
Viesti Re: Pirkala oikealla paikalla
aikalainen kirjoitti:
Kalevanserkku kirjoitti:
Joka tapauksessa on mielenkiintoista, että Satakunnan rahvaalta on 1300-(vai oliko se 1400-) luvulla kysytty Kokemäen käräjillä mielipidettä siitä, missä kohdassa Lappia kulkee Upsalan ja Turun hiippakuntien raja.

Hetkonen ... Oulu- ja Kemijokien seutu kuului Novgorodin Venäjään vielä Pähkinäsaaren rauhan jälkeenkin (1300-luvulla), joten mitenkäs niillä hiippakunnilla yhteistä rajaa on ollut ... ennen kuin nuo alueet hivutettiin Ruotsin yhteyteen, koska lienee tapahtuikaan ... vai oliko Tornio Turun hiippakuntaa, ei kait.


Hiippakuntien raja kulki Kaakamajoessa nykyisen Suomen alueella, joten Tornio kuului Upsalan hiippakuntaan. - Pähkinänsaaren rauhan rajaa ei kovin pitkään kunnioitettu. Novgorod ja koko Venäjä olivat heikkouden tilassa mongolivalloituksen jäljiltä

_________________
Kalevanserkku


30 Maalis 2011 16:39
Profiili
Pohtiva pohjalainen
Pohtiva pohjalainen

Liittynyt: 01 Maalis 2011 18:37
Viestit: 124
Paikkakunta: Huittinen
Viesti Suohon kätketyt veneet
Juu, Suojoelta on löydetty muinainen venevalkama veneiden osineen.
Mutta ei kait niitä käyttöaikanaan (ranta)suohon haudattu, vaan ranta soistui myöhemmin? Näin ainakin nettitietojen mukaan.


30 Maalis 2011 16:40
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Viestit: 310
Paikkakunta: Turku
Viesti Re: Suohon kätketyt veneet
Kyllä ne mun ymmärtääkseni/muistaakseni on tulkittu tarkoituksella suohon jemmatuiksi.

Täytynee tarkistaa tuosta mainitsemastani kirjasta, niin saadaan varmuus.


30 Maalis 2011 16:52
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7537
Viesti 
Täytyy muistaa, että ennen vanhaan oltiin rehellisempiä, ja leipäkin maistui leivältä. Kansatieteen kursseilla opetetaan, että esim. toisten ansapolkuja - vaikka ne olisivat olleet miten kaukana erämaassa kenenkään vartioimatta - ei koettu eikä saalista varastettu; sen saattoi tosin ottaa ansasta ja ripustaa turvaan haaskansyöjiltä odottamaan ansapolun oikean omistajan saapumista. Myöskään rakennusten tai eräaittojen ovia ei lukittu (vaikka kekseliäitä lukkosysteemejä onkin tunnettu jo kauan); tuskinpa veneitäkään on siis tarvinnut vartioida.

Sota-ajat olivat tietysti erikseen: silloin toisen omaa sai ottaa oikeutetusti. Mutta muuten sellaista ei vain tehty. Kukaan ei syrjäytynyt, koska kukaan ei pärjännyt yksin: talo tarvitsi kaiken väkensä selvitäkseen. Rikollisuus on liikakansoituksen aiheuttaman kuljeskelevan väestön ja juurettomuuden syytä. :)


30 Maalis 2011 16:58
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Viestit: 310
Paikkakunta: Turku
Viesti 
Vangin dilemman kannalta mielenkiintoinen tilanne...
:)

Tällainen rehellisyys toimi varmaan parhaiten tietyn "luottamusyhteisön" sisällä. Ei tunnu varmalta, että ventovieraiden veneitä tai muutakaan omaisuutta olisi kunnioitettu. Marshall Sahlinsin mukaan tietyn sosiaalisen ja maantieteellisen rajan jälkeen alkoi muinaisen yhteisön silmissä negatiivisen vastavuoroisuuden maailma, jossa voitiin ryöstää, varastaa ja petkuttaa niin paljon kuin sielu sietää. Tälläisessa maailmassa ollaan oikeastaan koko ajan sodassa.

En tiedä jaksanko uskoa, että ne "luottamusyhteisötkään" olisivat oikeasti aina olleet täysin riidattomia. Kyllä esimodernissa agraariyhteisössäkin osattiin korjata kalat naapurin katiskasta tai niittää heinät toisen niityltä, jos oltiin riidoissa tai jos omistuksesta oli erimielisyyttä.


30 Maalis 2011 17:12
Profiili
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen

Liittynyt: 11 Maalis 2011 10:12
Viestit: 74
Viesti 
Sami Raninen kirjoitti:
Kyllä esimodernissa agraariyhteisössäkin osattiin korjata kalat naapurin katiskasta tai niittää heinät toisen niityltä, jos oltiin riidoissa tai jos omistuksesta oli erimielisyyttä.

:twisted: Kansanperinnettä...

- Isä, kenen katiska?
- Onko kalaa?
- Ei ole.
- Naapurin katiska, anna olla rauhassa.

- Isä, kenen katiska?
- Onko kalaa?
- On.
- Ota ylös, meidän on.


30 Maalis 2011 19:02
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1741
Viesti Re: Suohon kätketyt veneet
Make kirjoitti:
Juu, Suojoelta on löydetty muinainen venevalkama veneiden osineen.
Mutta ei kait niitä käyttöaikanaan (ranta)suohon haudattu, vaan ranta soistui myöhemmin? Näin ainakin nettitietojen mukaan.

Veteen niitä ainakin on upoteltu. Paitsi että ovat jemmassa ilkivallalta, niin ovat heti käyttövalmiina. Jos puuvenettä säilyttää kuivalla maalla, niin se pitää työntää veteen pariksi päiväksi turpoamaan, ennen kuin saumat pitävät vettä.

Suojoki on paikassa, jossa suuri järvialue päättyy, joten sopii hyvin olemaan veneenvaihtopaikka. Venettä vaan ei enää kukaan saapunut noutamaan. Väitetään ajoitetun 1200-luvulle. Ohessa karttakuva joen sijainnista.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... n=&lang=fi


30 Maalis 2011 23:19
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7537
Viesti Re: Suohon kätketyt veneet
aikalainen kirjoitti:
Veteen niitä ainakin on upoteltu. Paitsi että ovat jemmassa ilkivallalta, niin ovat heti käyttövalmiina. Jos puuvenettä säilyttää kuivalla maalla, niin se pitää työntää veteen pariksi päiväksi turpoamaan, ennen kuin saumat pitävät vettä.

Hyviä pointteja.

Jaa, kuinkahan myöhäisiin aikoihin meillä on käytetty nahkaveneitä? Ne oli ainakin kevyt raahata kannasten yli.


31 Maalis 2011 03:25
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Viestit: 310
Paikkakunta: Turku
Viesti Re: Suohon kätketyt veneet
Suojoelta on useita veneitä. Tuossa mainitsemassani kirjassa kohde ajoitetaan 1300-luvulle.

Nahkaveneiden jäännöksiä ei tietääkseni tunneta Suomesta lainkaan.


31 Maalis 2011 15:26
Profiili
Pohtiva pohjalainen
Pohtiva pohjalainen

Liittynyt: 01 Maalis 2011 18:37
Viestit: 124
Paikkakunta: Huittinen
Viesti Paltaanpas kveeneihin ja pirkkalaisiin
Tässä "arvostetusta" Wikipediasta ajallinen yhteys:
"It is however likely, that northern Norwegians generally called birkarl traders as "Kvens" in the Middle Ages and later. Olaus Magnus mentions both of the terms in his publication Historia de Gentibus Septentrionalibus ("A Description of the Northern Peoples") from 1555 CE. Those Finnish traders that went from Tornio to Norway, are told to have been called "Kvens"."

Mutta onhan Olauskin voinut toistaa kuulemaansa ilman varmistettua tietoa.


31 Maalis 2011 22:13
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7537
Viesti Re: Paltaanpas kveeneihin ja pirkkalaisiin
Make kirjoitti:
Tässä "arvostetusta" Wikipediasta ajallinen yhteys:
"It is however likely, that northern Norwegians generally called birkarl traders as "Kvens" in the Middle Ages and later. Olaus Magnus mentions both of the terms in his publication Historia de Gentibus Septentrionalibus ("A Description of the Northern Peoples") from 1555 CE. Those Finnish traders that went from Tornio to Norway, are told to have been called "Kvens"."

Mutta onhan Olauskin voinut toistaa kuulemaansa ilman varmistettua tietoa.

Kveeni-nimitys on kyllä säilynyt myöhäisiin aikoihin, ja käytetäänpä sitä nykyäänkin. Birkarlit olivat tämä etuoikeutettujen lapinverottajien joukko, ja kveeni oli Perämeren rantojen suomalainen yleensä. Jotkut yksilöt olivat molempia, mutta se ei tarkoita että nimitykset olisivat merkinneet samaa. Aivan kuten joku voi olla kristitty ja suomalainen ilman että nämä nimitykset merkitsevät samaa.


01 Huhti 2011 04:23
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1741
Viesti venheet
Sami Raninen kirjoitti:
Veneiden vaihtojärjestelmät voivat olla oikeakin selitys, vaikka on kyllä vaikea keksiä, miten semmoisista saataisiin todisteita.

Pirkkalaisten osalta ei venevaihtoja varmaankaan voi todistaa, mutta yleisellä tasolla sellaisesta on paljon vihjeitä.

Maalaisjärjellä ajatellen siinä on tietysti ollut puntarointia, että onko pienempi vaiva mennä kaikki osuudet kevyellä, mutta isoille vesille sopimattomalla veneellä, ja raahata sitä mukana vedenjakajilla jopa peninkulmien matkoja, vai onko pienempi vaiva rakentaa tai ostaa matkan eri osuuksille erilliset ja mahdollisimman tarkoituksenmukaiset veneet. Mitä useammin toistuva matka, sitä enemmän vaaka kallistuu erillisiin veneisiin.

Kyröläisillä (Hämeenkyrö) oli jonkin teoksen mukaan eräkaudella venevalkama Näsijärvellä. Paikan nimi on yhä Kyrönlahti. Sen ja Kyrösjärven välinen maayhteys oli nimeltään Hämeentaipale, mikä sekin näkyy yhä paikannimenä Kyrösjärven puolella. http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... 00&lang=fi

Vielä 1900-luvulla on kirkkomatkoja tehty siten, että jos matkalla on on ollut useampia järviä, niin niissä jokaisessa on ollut eri vene.

Pienet kannakset ovat eri juttu, niiden yli on vedetty isojakin veneitä mennen tullen, ja ylellisimmissä paikoissa oli rakennettuna telatiet tai kaivettu harjua matalammaksi.

Sami Raninen kirjoitti:
Olisiko meriveneet saaneet odottaa talven yli jollain autiolla saarella? Vaikka toisaalta, kukas siellä saaressa olisi käynyt ilkivaltaa tekemässä purjehduskauden ulkopuolella.


Meriveneet, siis viikinkityyppiset tai pienemmät, ovat arvokkaita vihollisen tuhottavaksi. Kai niitä olisi kätketty saareen tai soudettu jokea vähän ylös ja vedetty 150m pusikkoon talaksen alle. Paikallisväestön tuki ja myötämielisyys siinä tarvitaan. Kuten nykyisin, kun etelän miehen ökyvene jätetään huvilan rantaan Inarinjärvelle.
[/quote]

Sami Raninen kirjoitti:
Mainittakoon että skandinaavien matkat Venäjän jokireiteillä perustuivat nykykäsityksen mukaan usein juuri menopelien vaihtojärjestelmiin. Ainakaan isoja laivoja ei todennäköisesti siirretty vesistöstä toiseen.

Erittäin uskottavaa. Vedenjakajille olisi helposti saattanut syntyä ammattikunta, joka roudaa kamaa jokilatvalta toiselle. Jos siinä on ollut kärrytie, niin hevosmies on lyönyt rahoiksi.

Sami Raninen kirjoitti:
Pienten veneiden kuskaaminen maakannasten yli on kaikille tuttua perinnettä, mutta luultavasti myös erilaiset vesiliikenne- ja talvitieyhdistelmät olivat käytössä pitkillä matkoilla.

Niin. Ja usein vesitie taipaleineen ja talvitie olivatkin täysin samoja reittejä - kuten myös niillä kirkkomatkoilla.


01 Huhti 2011 23:42
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1741
Viesti Re: Pirkala oikealla paikalla
Kalevanserkku kirjoitti:
Samoin Kokemäenjoen sisämaasta katsoen viimeisen suurehkon kosken lähettyvillä on vanhastaan ollut Pirkkala-niminen paikka, ehkä veneiden vaihtopaikka sekin.

Mielenkiintoista, että ylävirran Pirkkalalla on nimikaima alimmalla koskella. Jokin kytkentä niiden välillä saattaisi olla, jokiveneiden valkama eräänä vaihtoehtona, mutta varmaan muitakin selityksiä voisi löytyä.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... ra&lang=fi

Sopivan näköinen poukama siinä olisi tarjolla, mutta pinnan korkeus voi poiketa muinaisesta, kun kosken paikalla on nyt patoallas.


01 Huhti 2011 23:58
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
Löysin kätköistäni vanhan lehtileikkeen, jossa kerrotaan Birka nimisestä muinaiskaupungista Ruotsissa, Mälareniin pistävällä niemellä. Alueella sijaitsee nykyisin Bkörkö niminen kylä, ja lehtijuttu kertoi aikeesta, että kyseinen Birka aiotaan kaivaa esille.

Jos vuonna 1990 kerrottu aie on toteutunut, pitäisi kaivauksesta olla olemassa tuloksiakin. Niistä en ole etsinyt, enkä saanut tietoja. Heräsi kuitenkin kiinnostus kysyä, onko 800 - 900 jKr olleella kaupungilla muita kuin nimen samankaltaisuuden yhteyksiä tässä ketjussa käsiteltyyn Pirkkalaan ja pirkkalaisuuteen.


05 Huhti 2011 08:40
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Viestit: 310
Paikkakunta: Turku
Viesti 
Birkassa kaivettiin noin 1990 - 95. Kaikkea kiinnostavaa löytyi. Birka perustettin noin 750, oli suurimmillaan 900-luvun alkupuolella ja keskivaiheilla (ehkä 700 - 1000 asukasta) ja autioitui kokonaan noin 970.

Taavetti kirjoitti:
Heräsi kuitenkin kiinnostus kysyä, onko 800 - 900 jKr olleella kaupungilla muita kuin nimen samankaltaisuuden yhteyksiä tässä ketjussa käsiteltyyn Pirkkalaan ja pirkkalaisuuteen.


Tätä on kysytty usein, mutta muita yhteyksiä ei ole kyetty osoittamaan, eivätkä ne ainakaan minusta ole kovin todennäköisiä.


05 Huhti 2011 16:55
Profiili
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen

Liittynyt: 08 Syys 2011 20:29
Viestit: 55
Viesti 
Taavetti kirjoitti:
Löysin kätköistäni vanhan lehtileikkeen, jossa kerrotaan Birka nimisestä muinaiskaupungista Ruotsissa, Mälareniin pistävällä niemellä. Alueella sijaitsee nykyisin Bkörkö niminen kylä, ja lehtijuttu kertoi aikeesta, että kyseinen Birka aiotaan kaivaa esille.

Jos vuonna 1990 kerrottu aie on toteutunut, pitäisi kaivauksesta olla olemassa tuloksiakin. Niistä en ole etsinyt, enkä saanut tietoja.


Jos tiedonjano asian suhteen vaivaa, niin tässäpä lisäaineistoa aiheesta (Wikipediasta, jonka artikkeli saattaa tosin jo tuttu ollakin.).

Wikipedia kertoo suomeksi Birkasta näin:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Birka

Maailmanperintöluettelon kotisivuilta muutama valokuva:

http://whc.unesco.org/en/list/555/gallery/


24 Syys 2011 16:15
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 127 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5, 6, 7  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Muuta yksityisyysasetuksia