Muinainen Suomi

aikalainen kirjoitti:Mielenkiintoista, että ylävirran Pirkkalalla on nimikaima alimmalla koskella. Jokin kytkentä niiden välillä saattaisi olla, jokiveneiden valkama eräänä vaihtoehtona, mutta varmaan muitakin selityksiä voisi löytyä.

hunninko62 kirjoitti:

aikalainen kirjoitti:Mielenkiintoista, että ylävirran Pirkkalalla on nimikaima alimmalla koskella. Jokin kytkentä niiden välillä saattaisi olla, jokiveneiden valkama eräänä vaihtoehtona, mutta varmaan muitakin selityksiä voisi löytyä.

Kytkös saattaa olla siinä, että satakunta ulottui Tammerkoskelle asti, ennen vaiheittaista pienenemistään nykymuotoon. Eli maanviljelijä olisi voinut muuttaa länteenpäin. Pirkkala on nimenä ollut kartoissa hyvin kauan.

Eiköhän kiinteän peltoviljelyn leviäminen tapahtunut enimmäkseen lännestä itään, eli rannikolta sisämaahan.

Tässäpä myöskin muinais-taru mainitsee kaupungin olleen, nimeltä Teljän-kaupunki, joka olisi ollut Ulvilan kau­pungin ja Porin esi-vanhin *57. Saksankivi, missä kauppiaat olisivat tavaransa ylös panneet, ja Käräjämäki (pohjoispuolella jokea, Kokemäen kirkkoa vähää alempana), missä olisi kah­dentoista kiven päällä käräjiä istuttu, vielä näytetään. Myös­kin mainitaan näillä seuduin joku linnan-tapainen, jonka kunin­gas Albrekti antoi Satakuntalaisten pyynnön mukaan hävittää, mutta jonka oikeasta alusta ei tietoa ole *58. Näistä seikoista näemme, ettäKokemäki vanhaan aikaan oli yhteis-elämän sydän-paikkoja. Merkillistä on, että samassa pitäjässä, Harja­vallan kappelissa, pohjoispuolella jokea tapaamme Pirkkala-nimisenkylän. Tässäkö siis olisi myöskin ollut Pirkkalaisten alku-pesiä? Muutama historiallinenkin todistus näyttää sinne päin viittaavan. Kun vuoden 1374 paikoilla Upsalan arkipispa ja Turun pispa riitaantuivat hiippakuntiensa rajoista Pohjan­maassa, niin Turun pispa pyysi Satakunnan miehiltä todistusta asiassa. Nyt kokoontui Satakunnan Yhteys eli Satakunnan säädyt (Communitas Satagundie ) Heinäkuun 16 p. 1374 Kokemäen kirkolle ja todistavat sekä omasta huomiostaan tietävänsä että myöskin esi-isäinsä todistuksista täyden tiedon saaneensa, että muka hiippakuntien raja aina oli käynyt Tornion ja liemin välillä (Kaakamassa) *59. Tämä ainakin todistaa, että näitten Satakunnan miesten oli vanhastaan tapa käydä Pohjan perillä. Nimi: Satakunnan Yhteys ja ehkä itse sana Satakuntaakin, joka v. 1334 ensikerran vanhoissa kirjoissa ilmestyy, taitavat merkitä jotakin semmoista kauppa-yhteyttä kuin Pirkkalaisten oli. Mutta jos niin olisikin, jos Pirkkalaisten kotoperä oli­sikin Kokemäestä haettava, onhan sittenkin todennäköisintä, että olivat pelkkää Suomen sukua. Ettei kuitenkaan yksistään Kokemäkeläisten todistusta haettu tässä raja-riidassa, näemme eräästä Drotseti Bo Juhanpoian kirjeestä, jossa mainitaan, että vanhat miehet Pohjanmaalla, Ulvilassa, Kokemäellä ja Pirk­kalassa vakuuttavat näitten rajojen jo toista sataa vuotta pysyneen *60. Mahdollista olisi, että. Pirkkalais-seuran ensimäiset asunnot ulottuivat pitkin Kokemäen-jokea Pirkkalan ky­lästä Pirkkalan pitäjään saakka. Tuskin on toivomistakaan, että näihin seikkoihin koskaan täydellistä selitystä saadaan. Mekin olemme tänne jo kylläksi, miltei liiaksi, epä-vakaisia arveluksia esittäneet.

Kokemäellä, vanhan Teljan kauppapaikan tuntumassa on Kiusalan kylä. Telja oli hansakaupan tukikohta, josta operoitiin myös ylävirran suunnassa. Näin saa aiheen ajatella, että Kallialan (Tyrvään) seurakunnan keskiaikaisissa kirkontileissä mainitut, ainakin neljää eri henkilöä tarkoittavat Kiusa- nimet ovat varsinaisia sukunimiä ja että ne liittyvät hansakauppaan.

Hansain kielessä, keskialasaksassa, nyt tähtäyksessä oleva kauppatermi oli kylläkin muodossa kesen. Mutta on muistettava, että Tyrväälle ulottunut ruotsalainen uudisasutus oli juuri sulautunut suomalaisväestöön (tästä voivat H. Ojansuun julkaisemat seurakunnan keskiaikaiset kirkontilit kertoa paljon). Tuon ajan ruotsissa vanhan gootin kauppatermi kiusan (W. Braune) oli vielä muodossa kjusa (E.Hellqvist). Näin ikivanha germaanin kauppatermi voisi näkyä meilläkin. Termi kiusata sai meillä ensi aluksi merkityksiä valita, koetella, viehättää. Kauppatilanteeseen viittaa muuten jokilaaksossa kauan säilynyt ilmaisu kiusapuntari. Juuri mainitun yhdyssanan jälkimmäinen osa on niin ikään laina hansoilta, siitä enemmän tuonnempana. Kiusa- sana on voinut tarkoittaa ensin yksinkertaisesti kauppiasta.

O.E. tellan "to reckon, calculate, consider, account," from P.Gmc. *taljanan "to mention in order" (cf. O.S. tellian, O.N. telja, O.Fris. tella "to count, tell," Du. tellen "to count, reckon," O.S. talon "to count, reckon," Dan. tale "to speak," O.H.G. zalon, Ger. zählen "to count, reckon"), from base *talo (see tale). Meaning "to narrate, relate" is from c.1000; that of "to make known by speech or writing, announce" is from early 12c. ........
http://www.etymonline.com/index.php?ter ... in_frame=0

tal·ly (tl)
n. pl. tal·lies
1. A reckoning or score.
2.
a. A stick on which notches are made to keep a count or score.
b. A stick on which notches were formerly made to keep a record of amounts paid or owed.
3. A mark used in recording a number of acts or objects, most often in series of five, consisting of four vertical lines canceled diagonally or horizontally by a fifth line.
4. A label, ticket, or piece of metal or wood used for identification or classification, especially in gardens and greenhouses.
5. Something that is very similar or corresponds to something else; a double or counterpart.
6. Nautical A metal plate attached to a ship's machinery and bearing instructions for its use.
v. tal·lied, tal·ly·ing, tal·lies
v.tr.
1. To reckon or count.
2. To record by making a mark.
3. Sports & Games To score (a point or goal) in a game or contest.
4. To label, as with a ticket, for identification or classification.
5. To cause to correspond or agree.
v.intr.
1. To be alike; correspond or agree: The report tallies with your description of the accident.
2. To keep score.
3. Sports & Games To score a point or goal in a game or contest.
[Middle English taly, from Anglo-Norman tallie, from Medieval Latin tallia, from Latin tlea, stick.]

Pertinax kirjoitti:Liittykö seuraavaa Teljän etymologiaan ?

O.E. tellan "to reckon, calculate, consider, account," from P.Gmc. *taljanan "to mention in order" (cf. O.S. tellian, O.N. telja, O.Fris. tella "to count, tell," Du. tellen "to count, reckon," O.S. talon "to count, reckon," Dan. tale "to speak," O.H.G. zalon, Ger. zählen "to count, reckon"), from base *talo (see tale). Meaning "to narrate, relate" is from c.1000; that of "to make known by speech or writing, announce" is from early 12c. ........
http://www.etymonline.com/index.php?ter ... in_frame=0

Jaska kirjoitti:Ei mahdotonta, mutta ei kovin uskottavakaan. Kaupunki, Turku ja vastaavat sanat on johdettu kaupankäyntisanastosta, mutta 'laskeminen' on jo astetta kauempana merkitykseltään.

teljo

= tuhto


Alkuperä:
germaaninen (saksa, gootti, langobardi, muinaisyläsaksa, ruotsi); sukulaissanat ruotsi tilja (lattia, taso, alusta). Englanniksi seat (in boat)

pektopah kirjoitti:

Jaska kirjoitti:Ei mahdotonta, mutta ei kovin uskottavakaan. Kaupunki, Turku ja vastaavat sanat on johdettu kaupankäyntisanastosta, mutta 'laskeminen' on jo astetta kauempana merkitykseltään.

Mutta ei kuitenkaan kovin paljon kauempana. Aivan kuten "tally man" piti tukkimiehen kirjanpitoa laivaan lastatuista banaaneista, niin varmasti turkisten varastopaikoilla joku "tally man" piti kirjaa varastoihin tuoduista taljoista. Ehkä Teljä on ollut paikka, mihin turkikset tai muut vientituotteet kerättiin kaukokuljetusta varten, ehkäpä jopa teljettiin lukkojen taakse odottamaan, että niitä saatiin riittävästi kokoon.

O.E. ceosan "choose, taste, try" (class II strong verb; past tense ceas, pp. coren), from P.Gmc. *keusanan (cf. O.Fris. kiasa, O.S. kiosan, Du. kiezen, O.H.G. kiosan, Ger. kiesen, O.N. kjosa, Goth. kiusan "choose"), from PIE base *geus- "to taste, relish" (see gusto).
http://www.etymonline.com/index.php?term=choose

pektopah kirjoitti:Englannissa on vastaava sana "tally", joka tarkoittaa pitää kirjaa tai laskea. Lisäksi se tarkoittaa tikkua, johon tehdään viilto kirjauksen merkiksi (pirkkalaiskalenteri?). Sen väitetään olevan peräisin latinan tikkua tarkoittavasta sanasta:
snip...

Pertinax kirjoitti:http://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4iv%C3%A4pulkka

Päiväpulkka (myös pulkka, pulikka, taksvärkkikapula[1]) on kiilan muotoinen puukapula,

Saamelaisilla ja vatjalaisilla on siis yhteinen vanha nimitys, joka perustuu sanaan *vakja 'vaaja, kiila'. Vaaja voi olla monenlainen esine, mm. jousen ammus eli nuoli, mutta eräs - "vilkunalaisittain" monien muidenkin kansojen nimien selittämisessä yleinen - selitys on 'kapula tai pulikka' (myös kainulaiset ja pirkkalaiset on haluttu selittää samasta motiivista lähtien).

Pertinax kirjoitti:Olaus Magnuksen Carta Marina

http://www.wdl.org/en/item/3037/zoom/

Suomen kuvaus

Kartan kuvaamasta Suomesta löytyy runsaasti todellisiin paikkoihin yhdistettäviä nimiä. Rannikot on kuvattu paljon sisämaata tarkemmin. Kartassa on myös paljon tulkinnanvaraisuutta, joka on kiinnostanut tutkijoita. Länsi-Suomessa on teksti: Finlandia-Vel-Finningia Olim Regnum ("Finningia Muinainen Kuningaskunta"), joka saattaa viitata saagojen käsityksiin suomalaisista kuninkaista. Nykyisin huonosti tunnetuista tarujen kuvaamista maista ja kansoista löytyvät kartalta muiden muassa Bjarmia, pirkkalaiset ja kveenit.
Lappiin yhdistettäviä alueiden nimityksiä on monta. Lappia-nimisiä paikkoja on merkitty kaksi, itäinen ja läntinen, ja lisäksi on "Finnmarchia" eli Finnmark ja "Scrithifinnia", joka on käännetty "hihnajalkaisten maaksi". "Hihnalappalaisten" kuningas (rex) on kuvattu soittamassa torvea hänen joukkojensa hyökätessä poroilla ratsastaen.
Lukuisat karttaan piirretyt kuvat kertovat paljon. Suomeen on kuvattu muun muassa käräjäkivet, jonkinlaisia paalujen rykelmiä (arveltu pyhiksi paikoiksi), suomalainen kuuluisa olutastia "kousa", veneenveistämöitä, eläimiä, metsästäjiä, sotajoukkoja, tykkejä ja taisteluita. Viipurin lähelle on kuvattu tulivuorta muistuttava Viipurin pamaus. Keskisessä Suomessa paimen iskee sauvallaan käärmeitä, jotka uhkaavat karjaa.
Kaskisten luokse on piirretty rannikolle tuli, ehkäpä kaski tai kaasa eli merkkituli.
Pohjois-Suomeen on kuvattu muun muassa poron vetämiä rekiä, jotka ylittävät jäätyneen Pohjanlahden.