TTJ kirjoitti:Jaska kirjoitti:TTJ kirjoitti:Kiintoisa kysymys on, ovatko kaikki vanhoihin verokirjoihin merkityt 'lappalaiset' olleet saamelaisia? Verottajaa ei tietenkään kiinnostanut mitä kieltä kukin puhui kunhan maksoi veronsa.
1500-luvulla Itä-Suomessa oli vielä "lappalaisia", mutta onko keskiajalta asti kirjallisia todisteita nimityksestä? Minulla ei ole lähteitä käsillä.
Schefferuksen mukaan ensimmäinen kirjallinen lähde sanasta "Lappi" on vuodelta 1190. Koska nimitys 'lappalainen' on oletettavasti keksitty ensin, luultavasti sana on ollut jo aika laajassa käytössä tuolloin. En tiedä onko Schefferuksen jälkeen sitten joku löytänyt vielä vanhempia lähteitä.
Tarkoitinkin kysyä tuon verokirjoihin merkityn lappalais-nimityksen ikää. Lappi-sanan ikähän ei suoraan kerro sen johdoksen iästä veromääritelmänä.
TTJ kirjoitti:Jaska kirjoitti:Tuolloin vielä saattoi hyvin olla saamenkielisiä säilynyt erämaissa, eli se olisi sitä vaihetta kun etninen nimitys olisi alkanut vasta kehittyä elinkeinonimitykseksi - nämä kaksi tasoa elivät rinnakkain nimityksessä. Vasta saamelaisten suomalaistumisen jälkeen (esim. Kemin Lapissa vasta 1800-luvulla) "lappalainen" olisi ollut puhtaasti elinkeinoon perustuva nimitys.
Näin on voinut olla puhekielessä, juridisesti 'lappalainen' on kuitenkin ollut kauan ennen sitä suht selkeästi määritelty, elinkeinoihin ja asuinpaikkoihin sidottu nimitys. Jos lappalainen alkoi vakituisesti asumaan lapinmaan ulkopuolella, hän ei enää ollut lappalainen, vaikka nimitys saattoi kyllä säilyä esim suku- tai talon nimenä.
Lapinmaita ei juridisesti erotettu muista alueista kuin vasta Pohjois-Suomessa, eli kyseessä on myöhäinen kehitys ja nimenomaan historiallisella saamelaisalueella.
TTJ kirjoitti:Onko verokirjoissa sitten ollut suomenkielisiä 'lappalaisia'. Luulisin että ei, muuten kuin kielensä vaihtaneita saamelaisia. (Esi)historiallisessa fiktiossa muinaiset suomalaiset esitetään usein metsästäjinä, kuitenkin itämerensuomen leviäminen tuntuu olevan suht selkeästi sidoksissa maatalousyhteiskuntaan. 1500-luvulla Karjalan puolella lapinkyliä on ollut vielä Äänisen pohjoisrannan tasalla, miksei niitä siis ole voinut olla samalla leveysasteella Suomessakin. Tuntuu kuitenkin oudolta ettei mihinkään historialliseen dokumenttiin ole jäänyt Etelä-Suomen lapinkylien nimiä. Jos siellä on ollut saamelaisia noin myöhään, niin pakkohan siellä on ollut olla myös siidoja.
Paikannimistömme Siilin- ja Siitin-nimet muiden muassa selitetään saamelaisten talvikyliin alkuaan viittaaviksi.
TTJ kirjoitti:Jaska kirjoitti:Tyrjän yhdistäminen syrjä-sanaan näyttää äännesyistä mahdottomalta: suomessa ei ole tapahtunut muutosta, jossa t > s y:n edellä.
Pettymys, ajatusrakennelma näytti niin hienolta. Kumpi muoto muuten on vanhempi, varmastikin 'turjalainen'? Koska y on ilmestynyt suomen kieleen? Onko turja-sanalle esitetty mitään etymologiaa?
Saamen
Tarje ja venäjän
Ter Kuolaan viittaavina vihjaisivat
tyrjä-nimityksen alkuperäisyyteen. Toisaalta
turja voisi olla alkuaan ihan eri alkuperääkin ja myöhemmin sekaantunut
tyrjään.
Virosta on lainattu meille toinen sana
turja 'niska', ja
turka(nen) on lainattu germaanisesta sanasta
*dverga- 'kääpiö, maahinen tms.' Suomen murteissa ja kansanrunoudessa
turka(nen) merkitseekin 'rujo, iljettävä, epämuodostunut', ja kun
turjanlappalainen merkitsee 'kovaa kiroajaa', niin ehkä se edustaakin turka-sanan heikkoa astetta.
Lisäksi on sanoja kuten
turjake, turjus ja karva
turri, joilla viitataan takkuiseen ja epäsiistiin otukseen.
TTJ kirjoitti:Jaska kirjoitti:TTJ kirjoitti:Ehkä, tai sitten ei. Mielestäni tulkitset 'elinkeino'-selitystä 'lappalainen'-nimitykselle liian tiukasti. Alkujaanhan se oli vain selittävä etymologia.
Mitä tarkoitat "liian tiukasti"?
Tarkoitan sitä, että jos oletamme 'lappalaisen' merkinneen tiettyä elinkeinoa, niin silloin saamelaisten 'ei-lappalaisten' olemassaolo torpedoisi hypoteesin koska heitä ei silloin olisi voitu kutsua 'lappalaisiksi'. Mielestäni mikään ei edellytä näin tarkkaa etnonomenklatuuria. Eksonyymien käyttö on ollut varsin laveaa. Analogiaa jälleen käyttääkseni, monessa maassa nimitys 'mustalainen' (gypsy) on tarkoittanut mitä tahansa kiertelevää elämäntapaa harjoittavaa ryhmää, sellaisiakin jotka eivät olleet kielellisesti tai etnisesti mitään sukua romaneille.
Eli sinustakaan lappalainen ei ole tiukasti elinkeinonimitys vaan etnisyyteen liittyvä? Käsitin että olit eri mieltä.
TTJ kirjoitti:Selityksesi 'lappi'-sanan taustasta (
http://www.elisanet.fi/alkupera/Lappalaiset.html) on oikein vakuuttava, mutta tyhmähän ei kerrasta usko:
Sanaa lappi syrjäseutu ei murteista tunneta. Ei tunneta, mutta kenties sana on sittemmin hävinnyt, säilynyt vain vepsässä ja virossa. 'Lappalainen' voi olla alkujaan hiukan halventavaksi tarkoitettu nimitys, "lappeessa asuva", niinkuin eksonyymit joskus ovat.
Ei ole säilynyt vepsässä tai virossakaan sanaa lappi 'syrjäseutu'. Sellaista ei ole missään. Virossa on vain sana
lapuline 'häiden kuokkavieras'.
TTJ kirjoitti:Johtosuhde lappe- --> lappi on tuntematon.
Ei välttämättä. Selkeästi etnonyymi on primääri, ja 'lappi' johdettu siitä (mahdollisesti skandinaavin kautta?), eikä siis suoraan "lape -> lappi".
Tarkoitin, että juuri viimemainittu johtosuhde on tuntematon: lape-sanasta ei voida johtaa lappi-sanaa, koska ei ole olemassa mitään -ppi-johdinta.
Vai tarkoitatko, että lappalaisesta olisi takaisinjohdettu sana lappi (sitäkin on käytetty etnonyyminä)? Oletetun skandinaavisen lähtömuodon lapper/lappir perusteella lappi olisi kuitenkin alkuperäisempi ja viitannut sekä ihmiseen että alueeseen (kuten suomikin).
TTJ kirjoitti:Karttapaikkaa syynäämällä huomasin että Lap- Lappe- Lappa-alkuisia paikannimiä esiintyy pääasiassa Etelä- ja Itä-Suomessa: kahta ensinmainittua melkein pelkästään Kaakkois-Suomessa. Sen sijaan Lappi-Lapin-alkuiset nimet ovat hyvin yleisiä melkein koko Suomessa.
Oletettavasti ensinmainitut nimet ovat vanhempia. En osaa sanoa onko havainnolla mitään merkitystä.
En minäkään, mutta pidetään mielessä.
TTJ kirjoitti:Voidaan myös hyvin olettaa täälläkin juuri saamelaisiin viitatun nimityksellä lappalainen. Muussa tapauksessa pitäisi selittää, keitä sitten olisivat olleet etelän lappalaiset ja millä toisella nimellä etelän saamenkielisiin olisi viitattu.
Ongelmahan ei tällä selityksellä poistu mihinkään: koska 'lappalainen' -nimitys on todistettavasti suhteellisen nuori, itämerensuomalaisilla on joka tapauksessa täytynyt olla joku sitä edeltävä saamelaisia kuvaava eksonyymi. Tunnettuja vanhoja nimityksiä ovat ainakin 'turjalainen' ja 'vuojolainen'. Spekulatiivisesti on mainittu myös 'hämäläinen'. Toiseksi kuten jo sanoin, näin tarkkarajaisia nimityksiä ei välttämättä ole edes ollut olemassa.
Näistä kuitenkin lappi/lappalainen on ainoa paikannimistössäkin niin laajalevikkinen nimitys, että se vastaa saamelaisten muinaista asuma-aluetta. Mitä alkuperäisemmät nimitykset ovatkaan olleet (ja ehkä ne olivat erilaisia eri alueilla), niin viikinkiajalla omaksuttu nimitys on riittävän vanha kun huomioidaan, että suomalaisheimojen levittäytyminen suppeilta keskusalueilta erämaihin alkoi vasta toisella vuosituhannella.
TTJ kirjoitti:Skandinaavit olisivat kääntäneet saamelaisten omakielisen nimityksen vuowjo, joka juontuu sanasta vuowje kiilanmuotoinen kangastilkku, vastaavanmerkityksisellä oman kielensä sanalla: muinaisruotsin lapper, muinaisislannin lappir kangastilkku (josta nykyruotsin lapp, josta edelleen suomen lappu).
Tuntuisi hyvin kaukaa haetulta että skandinaavit olisivat käyneet Suomenlahdella antamassa saamelaisille uuden nimen jonka sitten itämerensuomalaiset olisivat syystä tai toisesta omaksuneet vaikka heillä oli omastakin takaa nimityksiä saamelaisille. Mikseivät skandinaavit keksineet nimitystä omilla kotiseuduillaan, kyllähän heillä oli suoriakin kosketuksia saamelaisiin. Kuitenkin sana on selvästi lähtenyt leviämään juuri jostain Etelä-Suomen tuntumasta, sillä skandinaavit ovat vielä historiallisena aikana kutsuneet saamelaisia 'finneiksi'.
Pelkästään kaakkoishämäläismurteista tavoitettu sana tornio 'keihäs' on myös skandinaavilainaa, joten idäntien vaikutusta lienee lappi-nimityskin. Varmasti hämäläiset tunsivat myös keihäs-sanan, mutta ehkä jokin uusi terätyyppi tai koristelutyyli aiheutti uuden nimityksen leviämisen?
Vastaavasti saamelaisten verottaminen on voinut alkaa tai institutionalisoitua tällöin; ehkä lappi on ollut nimenomaan jonkin talon erämailla asuva verosaamelainen eikä "vapaa" saamelainen? Ehkä skandinaavien veronkeruu sai kaiken alkuun; hehän ovat pakkoverottaneet Itämeren rantoja (silloin kun miesvoima riitti väkivallan uhkaan paikallisia asukkaita kohtaan) jo satoja vuosia ennen viikinkiaikaa.