TTJ kirjoitti:Jaska kirjoitti:Eli sinustakaan lappalainen ei ole tiukasti elinkeinonimitys vaan etnisyyteen liittyvä? Käsitin että olit eri mieltä.
"Osittain ehkä". Uskon että nimitys on johdettu 'lape'-sanasta.
- -
Ööh, nyt en ymmärrä, onhan suomen kielessä vaikka kuinka paljon -ppi -loppuisia sanoja (kaappi, tappi, mappi, happi jne), vai mitä oikein tarkoitit?
Nuo sanat ovat lainasanoja, joihin on lisätty loppu-i, koska suomen kielessä ei ole ollut yksitavuisia konsonanttiloppuisia kantasanoja (kuin ilmeisesti mies, jonka aiempaa kaksitavuisuutta ei myöskään voida sulkea pois). Myös geminaatta pp näissä heijastaa germaanista/skandinaavista *p:tä, koska p heijastaa *b:tä. (Happi taitaa olla 1800-luvulla sepitetty uudissana.)
Ei kuitenkaan ole olemassa mitään -ppi-johdinta, jolla voitaisiin muodostaa johdoksia omaperäisistä sanoista kuten oletat: lape --> lappi (tai lappa) on täysin tuntematon ja mahdoton johtosuhde suomen kielessä! Mitään vastaavaa johdosta ei ole olemassa mistään kantasanasta: vrt. vesi-sanan johdoksia vetelä, vetinen, vesikko, vettyä jne. mutta veteppi, veppi tai mitään vastaavia ei ole olemassakaan.
Niinpä yhdistäminen lape-sanaan näyttää pelkältä kansanetymologialta: noita sanoja ei voida kielitieteellisesti mitenkään johtaa toisistaan. Vähän sama kuin joku "osaisi" selittää, miten sipuli olisi johdettu sipeltää-verbistä, vaikka mitään -uli-johdinta ei ole olemassakaan ja sipuli on todellisuudessa lainasana.
TTJ kirjoitti:Karjalaisessa kansanrunoudessa lappalainen mainitaan jo maailman synty-myytissä, joka on mahdollisesti koko mytologian vanhimpia. Tietenkään tämä ei ole varma todiste sanan itämerensuomalaisesta alkuperästä, mutta nimitys on selkeästi koettu "omaksi" jo hyvin varhain koska se on otettu osaksi keskeistä myyttiä (tai korvannut siinä jonkun toisen nimityksen).
Myyttiaiheista osa on ikivanhoja, osa nuorempaa lainaa. Runoja on joka tapauksessa sepitetty uusiksi monet kerrat, eikä "lappalaisen" esiintyminen siksi voi todistaa mitään. Kansanrunoissa esiintyy nuorehkoja lainasanojakin.
TTJ kirjoitti:Jaska kirjoitti:Ei ole säilynyt vepsässä tai virossakaan sanaa lappi 'syrjäseutu'. Sellaista ei ole missään. Virossa on vain sana lapuline 'häiden kuokkavieras'.
Viittasin tietysti tähän: Vepsässä ja virossa tavataan myös merkitystä syrjässä oleva, mitä on haluttu olettaa myös oletetun lappi-johdoksen motiiviksi.
Mikä on lähteesi? Ainakaan Suomen kielen etymologinen sanakirja ja Suomen sanojen alkuperä eivät mainitse tuollaisia vastineita noista kielistä.
Ehkä lähteessäsi viitataan varsinaisen merkityksen aspekteihin, eli että 'kuokkavieras'-merkitys sisältäisi yhtenä "semanttisena tekijänä" syrjäisyyden tai kaukaisuuden?
TTJ kirjoitti:Miksi sitten yhdestä nimityksestä tuli vallitseva on kysymys sinänsä. Kieltämättä selitykset edellyttävät vähintäänkin 'tukea' skandinaaveilta: uskon että niin kauan kuin he tyytyivät tekemään lyhyitä ryöstö- tai kaupparetkiä naapurikansojensa pariin, niin heidän ei tarvinnut erotella "Finneiksi" kutsuttuja kansoja sen tarkemmin. Sitten kun he rupesivat hallitsemaan ja verottamaan heitä, tarvittiin tarkempaa nomenklatuuria - kätevimmin sellainen lainattiin suomalaisilta.
Suomalaisilla ei vain ollut olemassa tätä sanaa ennen kuin se lainattiin skandinaaveilta. Lapp-sanalla ei ole suomessa etymologiaa, kun taas skandinaavissa on.
TTJ kirjoitti:Uskon lapinveron olevan vanhempi instituutio kuin viikinkiaika. Sitä harjoittivat monet eri instanssit, esimerkiksi karjalaisilla oli oma lapinverojärjestelmänsä joka oli kai aika samanlainen kuin lännemmässä pirkkalaisorganisaatio. Voisi jopa spekuloida että saamen kielen leviäminen on hyvinkin saattanut alkaa juuri siitä - ensimmäiset 'pirkkalaiset' olisivat olleet myös ensimmäisiä saamelaisia ja siis levittäneet kielen metsästäjäkulttuurin pariin.
Onko mitään varsinaista syytä pitää lappalaisverotusta viikinkiaikaa vanhempana?
Ajatuksesi, että etelän saamelaiset olisivat olleet ensimmäisiä "lapinkävijöitä", on kyllä harkitsemisen arvoinen. Jokin mekanismi levitti kielen niin nopeasti niin laajalle.
TTJ kirjoitti:Kuinkahan kaukaa muuten Venäjän historiasta löytyy merkintöjä "lopilaisista"? Novgorodhan verotti lappalaisia, aina Inarissa asti. Onko esimerkiksi tuohikirjeissä mainintoja heistä? Jos nimitys löytyy sieltä jo varhain, niin se ehkä puoltaisi varjaagi-lähtöistä hypoteesia. Toisaalta jos ne ovat vähän myöhäisempi niin sana on hyvin ehditty lainata karjalaisilta.
...mikä sopii edelleen hyvin varjagien idäntien vaikutukseksi.