jussipussi kirjoitti:Minusta Aikalainen toi vain hyvin esille, että kaikki selitykset ovat heikkoja. Tämä on siitä syystä tärkeää, että kun satunnainen lukija näkee tunnetun kielitieteilijän pitävän jotakin selitystä vahvimpana niin hän saattaa helposti ymmärtää asian niin, että vahvin = vahva.
Meidän täytyy vain luottaa ihmisten luetunymmärtämisen kykyyn. Vaikka myönnän kyllä, että netin perusteella se on yleisesti ottaen surkealla tasolla...
Aikalainen on tunnettu erikoisesta käsityksestään koskien todennäköisyyksiä. Nytkin hän ihan sujuvasti heittää sellaista läppää, ettei selitysten keskinäisellä vahvuudella olisi merkitystä ja että niistä luopuminen kannattaisi aloittaa vahvimmasta, mikä on tietysti täysin järjetöntä ja nurinkurista. Millään muulla ei ole niin suurta merkitystä kuin selitysten keskinäisellä vahvuudella - mikään muinaisselitys ei koskaan voi saavuttaa 100 % varmuutta, joten absoluuttinen arvio on aina toissijainen ja alisteinen selitysten keskinäiselle suhteelliselle varmuudelle.
Rautalankaa:
Vain sillä on merkitystä, mikä selityksistä on muita perustellumpi eli vahvempi. Sillä ei ole mitään merkitystä, minkä numeraalisen arvon kukin subjektiivisessa mielessään antaa sille vahvimmalle selitykselle.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Eivätköhän ne kiilat näkyneet ihan tutkimattakin, kasvokkain puhuttaessa. Nehän ovat voineet olla jopa eri sävyä tai väriä kuin alkuperäinen vaate - niitä tuskin on mitenkään hävetty ja piiloteltu.
Eikä suinkaan oleteta saamelaisten kääntäneen sitä nimitystä vaan päinvastoin: heillähän käytäntö ja nimitys olisi ollut vanhempi. Skandinaavit siis käänsivät sen nimityksen sanalla lappir.
Saamelaiset palvoivat Olaus Magnuksen mukaan punaisia kangastilkkuja. Ehkä ne olivat kiilanmuotoisia kaistaleita. Ehkä tällä kiilanmuotoisella kaistaleella oli jokin symboliarvo, jota emme enää tunne. Ehkä saamelaiset korostivat myös vaatetuksessaan tätä symbolia, esim. tehdessään ja korjatessaan vaatteita, vrt. vaikkapa ristin kantaminen kaulassa.
Onkohan esim. säilyneissä noitarummuissa mitään kiilanmuotoista symbolia? Ajatus siitä, että lappir on käännös vuovjoksesta on kyllä sinänsä toimivan tuntuinen, varsinkin jonkin em. kaltaisen kehitelmän pohjalta.
Aineellinen vastine olisi kyllä kiva bonus. Onkohan Kuusamon shamaanin eli Kitkan noidan haudassa vaatejäänteitä? En onnistu löytämään googlaamalla tietoa.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Voisikohan muuten silti olla mahdollista että lappa ja lappi edustavat eri lähtökohtia, lappa esim. baltin lab-sanastoa ja lappi skandinaavin lapp-sanastoa? Lappalainen ei siten tulisikaan lapista (jolloin muoto olisi lappilainen) vaan lappa-kannasta? Lappalainen olisi ketjussa aiemmin esitetyn pohjalta esim. verotettu saamelainen? Lappa-sanasto olisi vanhempaa ja se olisi sittemmin osin sulautunut lappi-sanastoon, jonka muinaisruotsalaiset ehkä ottivat käyttöön huomioiden sekä kiilasymboliikan että lappa-sanaston?
Se on ainakin totta, että myös lappi on viitannut ihmiseen eikä pelkästään alueeseen. Vaikea on kyllä arvioida, kumpi tarkoite oli ensin.
Lappalainen on silti kyllä yhtä helppo johtaa lappi-sanasta kuin ruotsalainen Ruotsista ja suomalainen Suomesta. Siis eihän se vaihtelu säännöllinen ole, mutta kaikissa näissä se on silti keskenään samanlainen.
Tuon baltin lab-selityksen ongelmana on yhä se, ettei siitä tulisi pp:llistä.
On silti mahdollista, että myös lappa-sanasta olisi johdettu lappalainen, joka sitten olisi sotkeentunut lappi-sanasta analogisesti johdettuun lappalaiseen. Tuo lappa-selitys on jatkosetvimisen arvoinen; siitä voisi rakentua vahvempi, kun aikansa pyörittelisi ja penkoisi lisätodisteita murresanastosta ja paikannimistöstä.