Lähetetty: 15 Kesä 2013 13:36
Jaska kirjoitti:Ämpyile toki vielä!
zu Befehl!
Jaska kirjoitti:Se vanha nimitys finn tarkoitti sekä suomalaisia että saamelaisia, ja luonnollisesti kontaktien tiivistyessä tuli tarve erottaa nämä kaksi monella tasolla täysin erilaista kansaa.
Vastaavasti muinaisvenäläiset kronikat käyttivät nimitystä jem/jam kaikista länsisuomalaisista aina Nevan retkeen 1240 saakka, minkä jälkeen vasta tajuttiin erottaa hämäläisistä erilleen suomalaiset, joihin tästä alkaen viitattiin nimityksellä sum.
Skandinaavit eivät kuitenkaan näytä tehneen näin suomensukuisten kansojen suhteen, vaan hämäläiset, karjalaiset, savolaiset jne olivat kaikki edelleen "Finnejä".
Jaska kirjoitti:Ei suinkaan. Olen jo sanonut, että nimitys on luontevinta olettaa käännetyksi saamesta skandinaaviin Perämeren seudulla. Eri asia sitten on, että nimitys on levinnyt myös suomalaisten ja karjalaisten käyttöön. Tämäkin selittyy parhaiten skandinaavien aktiivisuudesta, nämä kun kulkivat meriä ja Suomenlahdelta Laatokalle jo viikinkiajalla.
Eli nimitys olisi keksitty Perämerellä, ei olisi siellä aluksi levinnyt kovin laajalle, sitten kulkeutunut Suomenlahdelle jossa sitä olisi ruvettu käyttämään kokonaan toisen seudun (mahdollisesti elinkeinoiltaan ja habitukseltaan kovinkin toisennäköisistä) saamelaisista ja sieltä se olisi sitten varsinaisesti alkanut leviämään. Alkaa mennä aika mutkikkaaksi?
Skandinaavien hyvät merelliset kontaktit itse asiassa puhuvat sen skandinaavista alkuperää vastaan. Jos hyvin liikkuvat varjaagit olisivat sen keksineet ja levittäneet, sen olisi silloin olettanut leviävän laajemmin & nopeammin, etenkin juuri skandinaavien itsensä keskuudessa. Näin ei kuitenkaan näytä käyneen, vaan 'Finn'-nimitys on pysynyt siellä pitkään vallitsevana. Kirjallisissa lähteissä nimitys alkaa esiintyä vasta 1200-luvun kynnyksellä, samoihin aikoihin kirjoitetuissa saagoissa käytetään pääasiassa 'Finn'-nimitystä. No jälkimmäisen voisi ehkä vielä selittää kansanrunouden nimityksien konservatiivisuudella.
Jaska kirjoitti:Miten muuten lappi voisi olla itämerensuomalaisten keksimä, jos heillä oli jo vanhastaan useita nimityksiä saamelaisille?
Siinä selityksessä ei tarvitse olettaa tuollaista vaan nimitys voi hyvinkin olla suhteellisen alkuperäinen. Ikivanhaksi sitä ei silti tarvitse olettaa, mutta onhan itämerensuomalaistenkin keskuudessa tapahtunut kansainvaelluksia. Nimitys on voitu ottaa käyttöön jonkun uuden kontaktin yhteydessä. Asutuksen tihentyessä ja kulkuyhteyksien parantuessa on sitten tapahtunut myös kielellistä yhtenäistymistä ja muut termit ovat pikkuhiljaa syrjäytyneet.
Jaska kirjoitti:Skandinaavit tunnetaan jo 600-luvulta merentakaisten maiden pakkoverottajina, ja lappalaisverotuskin saattaa hyvin olla heidän keksintöään. Lappi saattoi tarkoittaa jo alun perin juuri verolappalaista..
Tämä voisi kyllä sikäli sopia Perämeri-selitykseen, että samalla voitaisiin ajatella muuten hankalasti selitettävät pirkkalaiset näiden vanhojen lapinverottajien jälkeläisiksi. Suomalaista kansallisylpeyttä se voisi tosin loukata kun pirkat on vissiin yleensä mielletty suomalaisiksi.
Ikävä kyllä, ajatelmat jäävät täysin spekulatiivisiksi. Vaikka voikin olla että termi on kehitetty kuvaamaan juuri verosaamelaista, mikään ei sinänsä viittaa juuri skandinaaveihin.
Jaska kirjoitti:TTJ kirjoitti:Vuowjo-nimitys sinänsä herättää kysymyksiä. Mikähän sen alkuperä mahtaa olla? Tuntuu hiukan kummalliselta että jokin ihmisryhmä kutsuisi itseään 'tilkkulaisiksi'. Vuowje (pohjoissaamen vuovzza) ei ilmeisesti tarkoita mitä tahansa tilkkua, vaan tietynlaista kiilamaista vahvikekappaletta. Vai onko niin että sanalla on muitakin merkityksiä samalla tavoin kuin suomen 'vaajalla', eli onko se voinut tarkoittaa esimerkiksi nuolta, vasamaa tai salamaa? Kuulostaisi huomattavasti luontevammalta - mutta tällöin vaikeampi kytkeä 'lappu' käännökseen.
Erkki Itkosen alkuperäisessä selityksessä vuowje liittyisi vaajaan (kiila tai pulikka kuten myöhempien kauppajärjestön pirkkakapula) ja vuowjo vatjalaisiin.
Ok. Tämä ei kuitenkaan oikein tue ajatusta 'tilkkulaisista' vaan tässä tapauksessa nimitys on mielletty joksikin muuksi, kuten sanoinkin.
Jaska kirjoitti:Skandinaavisen käännösetymologian tueksi mainittakoon vielä Uhtuasta Karjalasta talletettu sana lappalaine 'erillinen tilkku kintaan peukalonhangassa'. (Grünthal 1997: Livvistä liiviin - itämerensuomalaiset etnonyymit.)
Tämä voisi olla sikäli hyvä löytö, että juuri tuolla suunnassa 'vuojolainen' -nimitys on säilynyt käytössä pisimpään.
Ajallisesti tuntuisi kuitenkin aika hurjalta että skandinaavinen käännösmerkitys olisi säilynyt. Yhtä todennäköistä on että se on johdettu takaisin 'lappu'-sanasta.
Jaska kirjoitti:TTJ kirjoitti:Ajatus että skandinaavit olisivat kääntäneet saamelaisten omakielisen nimityksen edellyttää aika läheisiä suhteita: itämerensuomalaiset eivät ole voineet toimia 'välittäjänä' koska heiltä ei löydy viitteitä tällaisesta käännöksestä.
Ellei vatjalainen ole se!
'Vatja'-sanaa ei kai kuitenkaan tuossa merkityksessä tunneta? Myöskään paikannimistössä sanaa ei juuri näytä esiintyvän, ainakaan nyky-Suomen alueella.
Jaska kirjoitti:- muinaisruotsin sana lapp(er) 'lappu, tilkku' vastaa saamen sanaa vuowje 'kiila, tilkku'.
Tarkkaan ottaen, merkitysvastaavuus ei ole täydellinen. 'Vuowje' ei ole ollut mikä tahansa tilkku, joka olisi ollut enemmänkin 'bihttá', 'pala'.
Jaska kirjoitti:- suomen sana lape 'sivu, syrjä' ei vastaa saamen sanaa merkitykseltään.
Samantapaisia merkityksiä 'kadota, piileksiä, eksyä' tosin löytyy.
Jos nimitys todella on skandinaavista alkuperää, niin paljon luontevampaa olisi kehittää se juuri noiden saamenkielisten sanojen pohjalta, kuin ruveta rakentelemaan hankalia 'lappu'-käännöksiä. Nimityksen syntyhistoria olisi tällöin helposti kuviteltavissa kuvaavaksi tai pilkkaavaksi ja sopisi täydellisesti hypoteesiin verolappalaisista.
Jaska kirjoitti:Tarve:
- skandinaaveilla oli ennestään vain yksi yhteinen nimitys suomalaisille ja saamelaisille (finn), joten heillä oli tarve eriyttää nämä kansat myös eksonyymien osalta.
Miksi? Jos skandinaavit ovat keksineet lapinveron, niin he ovat tehneet sen alueella jossa on asunut vähän tai ei lainkaan suomalaisia.
Jaska kirjoitti:- suomalaisilla oli jo vanhastaan (sinun mukaasi) useita nimiä saamelaisille, joten he eivät olisi luoneet uutta. He kuitenkin lainasivat nimityksen skandinaaveilta mahdollisesti merkitsemään verosaamelaista.
Täysin spekulatiivista, eikä ole mitään todisteita sen puolesta että juuri skandinaavit olisivat keksineet lapinveron. Hämäläisten ja karjalaisten lapinvero-instituutiot olivat muinaisia.
Jaska kirjoitti:Synty ja leviäminen:
- Suomalainen tai karjalainen synty ei voisi selittää sanan leviämistä aina Islantiin saakka.
Totta kai se selittää sen. Itse asiassa paljon paremmin kuin skandinaavinen alkuperä. Itämerensuomalainen sana on levinnyt lainana ensiksi Suomen rannikkoalueita hallintaansa valloittaville skandinaaveille, ja heidän keskuudessaan sitten normaalisti lainasanana. Eihän tuota yksinkertaisempaa leviämismallia voisi olla, ja se sopii täydellisesti sanan tunnettuun historialliseen levikkiin. Sanahan ilmestyy skandinaavien historiallisiin lähteisiin vasta silloin kun he ovat siirtymässä etäverotuksesta ja kaupankäynnistä suoraan valloitukseen ja valtakunnan muodostukseen. Yksinkertaisinta on olettaa ettei sitä tunnettu Skandinaviassa ennen sitä.