Anskuq kirjoitti:Luobbal Sámmol Sámmol Ánten (Ante Aikion) näkemys kuolleen kielen "elvyttämisestä".
Keminsaamesta on valitettavasti säilynyt erittäin vähän materiaalia. Aineisto koostuu lähinnä sanaluetteloista ja joikuteksteistä, jotka on kirjoitettu kauttaaltaan horjuvalla ja epäsystemaattisella oikeinkirjoituksella, ja osan niistä ovat koonneet saamea puutteellisesti ymmärtäneet henkilöt. Aineisto ei myöskään heijasta yhtä yhtenäistä kielimuotoa; käsitteenä ”keminsaame” ei oikeastaan edes viittaa mihinkään yksittäiseen selvärajaiseen kieleen, vaan kyseessä on yleisnimitys useille Kemin Lapin alueella muinoin puhutuille toisiaan läheisesti muistuttaneille kielimuodoille.
https://kielista.hcommons.org/2022/11/2 ... tamisesta/
Aivan erinomainen kirjoitus! Paljon tärkeitä ja hyviä pointteja.
Tietysti terminologisesti kyseessä olisi pikemminkin rekonstruoiminen, ei elvyttäminen, koska nuo murteet ovat kuolleet jo kauan sitten. Ja kuten Aikio perustelee, vielä tarkemmin kyseessä olisi konstruoiminen.
Aikio: "Jos voisimme jonkinlaisella aikakoneella käydä hakemassa keminsaamen viimeisiä puhujia kahdensadan vuoden takaa, niin on täysin varmaa etteivät he tunnistaisi tuota luomaamme kieltä omakseen, eivätkä he sitä paitsi kykenisi siitä ymmärtämäänkään muuta kuin yksinkertaisimpia lauseita."
Tästä olen eri mieltä, kyllähän he varmasti sen tunnistaisivat ja sitä ymmärtäisivät.
Aivan kuten he ymmärtäisivät, jos lukisimme ääneen ne kielennäytteet, joita 1800-luvulla kerättiin - siitä huolimatta, että tarkkaa foneettista ääntämystä ei pystytä enää selvittämään vieraskielisten kirjurien merkinnän läpi.