Jaska kirjoitti:Pesservisser kirjoitti:Mitä porukkaa ns. Sayanin samojedit sitten ovat ? Niitä taisi vaeltaa pohjoiseenkin, ehkä osaksi nganasaneja .
He olivat eteläisimpiä samojedeja, nykyään pääosin turkkilaistuneet, mutta näyttää siltä, että se oli kielellisesti hyvin hajanainen ryhmä. Täällä on sivulla 5 samojedikielten sukupuu:
http://www.elisanet.fi/alkupera/Samojedi.pdfVoidaan perustella neljää eri kantamurretta:
- Pohjoinen (> tundranenetsi, metsänenetsi, juratsi, tundraenetsi, metsäenetsi, nganasani)
- Keskinen (> selkuppi = hyvin erilaisia murteita/kieliä)
- Eteläinen 1 (> kamassi, koibaali)
- Eteläinen 2 (> matori, taigi, karagassi, sojootti)
Kaksi eteläistä ryhmää on yleensä niputettu sajaninsamojediksi, joka kuitenkin on siis vain alueellisin perustein ryhmittelemistä.
Pohjoisryhmää on myös pidetty alueellisesti perusteltuna. Juha Janhunen on kannattanut näkemystä jonka mukaan nganasani olisi jakautunut kielistä jo ensimmäisenä ja matori (alamurteineen) toisena; Eugene Helimski on taas ollut sitä mieltä että matori kuuluukin nenetsin & enetsin yhteyteen.
Alkukesästä satuin myös olemaan paikalla kuuntelemassa Václav Blažekin esitelmää aiheesta ja hän sitten taas päätyi leksikostatististen laskelmien myötä ehdottamaan melko perinteistä mallia jossa on pohjoinen ja eteläinen haara, edellinen jakautuu ensin nganasanin ja jäljempi ensin selkupin kohdalta. Eli "sajaaninsamojedi" (matori-yms + kamassi-koibaali) olisi sittenkin oma ryhmänsä. Menetelmän uskottavuudesta voidaan kyllä väitellä... Epäilen että tulokset näyttäisivät melko erilaisilta jos ne laskettaisiin uralilaisen perintösanaston nojalla.
Janhusen ehdottama nganasanin arkaaisuus vaikuttaa oman mututuntumani mukaan jokseenkin uskottavalta. Amatöörinä se menee jo vaikeammaksi kysymykseksi, miten muiden 4 haaran suhteet pitäisi vetää. Yksimielisyyttä ei näytä vielä saavutetun.
Matorilla ja nganasanilla on ainakin sellainen yhteys, että *p kehittyy /x/:ksi (kurkku-h eli saksalainen
ch). Esim. "puoli" < kantauralin *pälä on nganasaniksi
xeĺe, matoriksi
xoĺa-. Tästä saattaisi olla mahdollista päätellä, että nganasani on tosiaan levinnyt Taimyrille jostain Sajanin tuntumasta. Tämä muutos lienee nimittäin melko vanha Aasian arovyöhykkeen paikallinen "muoti-ilmiö". Välivaiheena on todennäköisesti ollut *f, mikä kehitystaso on edelleen löydettävissä monestakin Keski-Aasian "ex-kielestä", mm. unkarista (
fél "puoli"), mantšusta ja osseetista (ja ngananistakin vielä 1800-luvulla). Tämä *p:n häivyttyminen sen sijaan puuttuu kokonaan alueen nykyisistä turkinsukuisista kielistä kuten jakuutista ja tuvasta.