Kirjoittaja aikalainen » 28 Heinä 2012 22:11
Ja lisää tekstiä liittyen Sigfridin aloittamaan keskusteluun ... tässä viestissä enimmäkseen spekulointia.
tulokkaat savosta
Jos ensimmäisen asutusvaiheen (alkaen 1542) uudisasukkaat Pyhäjärvellä ja Kalajoella olivat savolaisia, niin kulkureitti on voinut mennä kuvailemaani Suonenjoen reittiä, silloista "valtatietä". Kulkeminen valtakunnan vesiväylillä on tietysti ollut sallittua, mutta asuttaminen onkin sitten jo toisen kokoluokan kysymys.
Mielenkiintoista on, että hävityksestä päätellen ensimmäinen asutus on suuntautunut hämäläisten hallussa olleiden pohjoisten erämaiden länsireunalle, eikä itäreunalle. Toki on mahdollista, että asutusta on ollut muuallakin, mutta vain pari läntisintä uhria vaivautui valittamaan viranomaisille, mutta varmaa tietoa on vain sieltä lännestä.
Lisäksi havaitaan, että uudisasukkaat kuuluivat Salon eli Saloisten (Raahe) seurakuntaan. Seutua ei siis katsottu kuluvaksi Jämsään ja Hämeen linnalääniin, vaikka jämsäläiset näyttävät pitäneen sitä omanaan, joten hallintoraja on kait mennyt vedenjakajassa, vaikka maaomistuksia on ollut rajan toisellakin puolella. Ehkä asutuksen ensimmäisen vaiheen epäselvässä tilanteessa savolaisten asettuminen jämsäläisten omistamille Salon erämaille oli uskallettavampaa kuin asettuminen jämsäläisten myös hallinnollisesti hallitsemille maille, kun oletettavasti Salon paikallishallintokin oli vähemmän vihamielistä ja kenties jopa hyvinkin suopeaa uusien veronmaksajien toivossa. Savolaisasutuksen alkaminen takaperoisesti jämsäläisten erämaiden länsilaidalta on siis tässä valossa selitettävissä.
tulokkaat muualta kuin Savosta
Mutta 'suattaapi' olla, että eivät olleetkaan savolaisia. Eräällä nettisivustolla väitettiin, että varhaisille Pyhäjärven asukkaalle Tikka on kaksikin selitystä. Asiayhteyteen sopisi savolainen huuhtakaskiväestö. Toisaalta siinä hämäläiskylässä, jolla oli eräomistuksia Pyhäjärvellä, esiintyi samaa nimeä (Tikka tai Tikkanen).
Mutta jos asukas oli Hämeestä kotoisin oleva erämaan laillinen omistaja, niin ihmetyttäisi että jämsäläiset kävivät siellä hävitysretkellä. Ellei se sitten tapahtunut epähuomiossa muun hävityksen yhteydessä.
Myöskin toinen mainittu varhainen asukas, Kalajoella asunut Rautia ihmetyttää, koska nimi ei kuulosta kaikkein tavallisimmalta savolaiselta sukunimeltä (kuten ei myöskään Tikka). Tuleepa mieleen sellainenkin vaihtoehto, että saattoivat olla kumpikin juuriltaan Salon rannikkoväestöä ja siirtyneet uudistilallisiksi kotijokiensa latvoille. Vastaavalla tavallahan Pietarsaaren rannikon ruotsalaisia oli asettunut Ähtävän vesistössä melkoisen ylös aina Lappajärvelle saakka, kunnes myöhemmin sulautuivat suomenkielisiin tulokkaisiin.
(Jämsäläiset tosin valittivat savolaisista ... ellei sitten mahdollinen karjalaisvoittoinen murre (ks. jäljempää) hämännyt ... tai ellei valitus koskenut sittenkin jotain muuta ilmansuuntaa.)
karjalaiset
Savolaisia edeltävä karjalainen asutus Pyhäjärvellä jo 1400-luvulla yhä kaihertaa.
Ruotsin karjalaisiako? Se olisi hieman kummallista - savolaisten ja hämäläisten erämaiden läpi jonnekin kauas.
Vai liittyisikö tämä paremminkin Venäjän karjalaisiin (juuret Laatokalla tai Vienassa), koska Venäjän hallussa väitetään olleen vielä Pähkinäsaaren rauhankin jälkeen Perämeren rantoja juuri siellä Salon hallintoalueella, kun taas naapurina ollut Pietarsaaren hallintoalue oli jo silloin selkeästi Ruotsin valtakuntaa? Kulkureitti valtakunnan rintamaille voisi mennä Perämereltä Oulujoen kautta. (Pähkinäsaaren rajasta ja erillissopimuksista riippuen toki myös Pyhäjoen latvoilta Saimaan kautta.)
Onko Pyhäjärven karjalaisista olemassa faktaa, vai onko se vain epäsuoraa päättelyä? Pyhäjärven wiki-sivulla asutuksen alkamiseksi kerrotaan 1540-luku ja asuttajiksi savolaiset (ja mainitaan se Tikka).
lappalaiset
Termi pohjanmaan lappalainen sopii mielestäni kovin huonosti savolaisille uudisasukkaille. Se on totta, että kansallisuudet voivat mennä sekaisin, ja nimitykset ovat vaihdelleet, mutta silti. Ehkä sillä on viitattu joko etnisiin lappalaisiin tai sitten vaan joihinkin elämäntapalappalaisiin, jotka eivät viljelleet maata savolais-hämäläiseen tyyliin (kielen ollessa suomea tai saamea tai rannikkoruotsia). Oikeitakin lappalaisia luulisi seudulla asuneen vielä tuolloin.
Maininta rannikkoväen ja lappalaisten nahinasta sopii sekin vähän huonosti savolaisiin, sillä uudisasukkaathan olivat tuttuja saman seurakunnan jäseniä, jotka kerran pari vuodessa kävivät Salon kirkossa. Toki lappalaisetkin saattoivat kuulua samaan seurakuntaan, mutta yhtälailla heidätkin tunnettiin. (En löytänyt netistä tietoja, onkohan tähän aiheeseen mitään linkkiä?)
Sukunimenä lappalaisiin viittaa ennen kaikkea sukunimi Lappalainen. (Joka tosin voisi myös olla johdos lappi-aiheisesta asuinpaikan nimestä.) Lestijärven wiki-sivuilla alueen ensimmäisiä Lappalaisia väitetään lappalaisiksi.
Viimeksi muokannut
aikalainen päivämäärä 28 Heinä 2012 23:32, muokattu yhteensä 1 kerran