Kampakeramiikka & Saimaan vesijättö

Artikkelin mukaan kampakeramiikan tulo Suomeen ajoittuu Vuoksen puhkeamisen jälkeiseen aikaan. Selitykseksi esitetään, että Saimaan vesijätön ensimmäisen vaiheen kasvillisuus elätti entistä runsaamman hirvikannan, mikä houkutteli uutta väkeä paikalle. (Tosin artikkelissa ei selitetty, miksi vanha väestö ei hyödyntänyt tätä hirvikantaa ja runsastunut itse.)

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194923 ... iassa.html

Artikkelin mukaan kampakeramiikan tulo Suomeen ajoittuu Vuoksen puhkeamisen jälkeiseen aikaan. Selitykseksi esitetään, että Saimaan vesijätön ensimmäisen vaiheen kasvillisuus elätti entistä runsaamman hirvikannan, mikä houkutteli uutta väkeä paikalle. (Tosin artikkelissa ei selitetty, miksi vanha väestö ei hyödyntänyt tätä hirvikantaa ja runsastunut itse.)

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194923 ... iassa.html

Hyvä kysymys. Ainoa selitys, jonka itse keksisin, olisi esim. totemistinen tabu. Siperiassakin mansit vielä taannoin mieluummin kuolivat nälkään kuin pyysivät kalarikkaan tabujärven kaloja - nykyihmisen on vaikea käsittää tuollaisen uskonnollisen tabun voimaa. Edustivatko varhaiskampakeraamikot hirviklaania ja tyypilliset kampakeraamikot jotain muuta, esim. joutsenklaania? Kalliomaalauksethan ajoitetaan kai alkaneiksi tyypillisen kampakeramiikan aikaan, ja joutsen on niissä aika yleinen aihe.

Tämä on siis pelkkää spekulointia; parempia ehdotuksia kuulisin mielelläni.

Kuusen leviämistä ei voi syyttää vielä 4000 eKr. Kuusi saapui itärajalle vasta noin 3900 eKr., ja siltä kesti vielä suunnilleen kaksi vuosituhatta ehtiä länsirannikolle saakka, jos muistan oikein. Tietysti jos kuusen leviäminen osoittautuukin uusien siitepölylöytöjen perusteella varhaisemmaksi, tilanne muuttuu. Argeopop on hyvä esimerkki modernista monitieteisestä projektista, ja uskon kyllä tutkijoiden olevan päteviä.

Artikkelin mukaan kampakeramiikan tulo Suomeen ajoittuu Vuoksen puhkeamisen jälkeiseen aikaan. Selitykseksi esitetään, että Saimaan vesijätön ensimmäisen vaiheen kasvillisuus elätti entistä runsaamman hirvikannan, mikä houkutteli uutta väkeä paikalle. (Tosin artikkelissa ei selitetty, miksi vanha väestö ei hyödyntänyt tätä hirvikantaa ja runsastunut itse.)

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194923 ... iassa.html

Hyvä kysymys. Ainoa selitys, jonka itse keksisin, olisi esim. totemistinen tabu. Siperiassakin mansit vielä taannoin mieluummin kuolivat nälkään kuin pyysivät kalarikkaan tabujärven kaloja - nykyihmisen on vaikea käsittää tuollaisen uskonnollisen tabun voimaa. Edustivatko varhaiskampakeraamikot hirviklaania ja tyypilliset kampakeraamikot jotain muuta, esim. joutsenklaania? Kalliomaalauksethan ajoitetaan kai alkaneiksi tyypillisen kampakeramiikan aikaan, ja joutsen on niissä aika yleinen aihe.
<<<.

Sitoutuminen oman klaanin uskomuksiin on vahvaa. Yhteisön ajattelumallit eivät helposti muutu. Olisi mielenkiintoista tietää, miten alkuperäisasukkaat tulkitsivat entisten kalavesiensä karkaamisen. Vuoksen puhkeaminen oli varmasti järisyttävä tapahtuma.

Käytännönkin syitä epäilemättä oli:
Uutta maata oli paljastunut tuhansia neliökilometrejä. Sellaisen valtavan alueen asuttaminen ei käy nopeasti. Tuskin se suunta olisi kiinnostanutkaan vanhaa väestöä. Se oli tottunut kalastamiseen, pienriistan pyyntiin ja keräilyyn. Vanha ammatti takasi toimeentulon. Suurriistan metsästys vaatii erilaista tekniikkaa, toisenlaisia pyyntivälineitä ja opettelemista.

Kun Salpausselkä murtui, vesi uursi uuden uoman. Vuoksi purkautui Laatokkaan, mikä puolestaan alkoi tulvia. Sen etelärannan asuinpaikat jäivät tulvan alle. Oli pakko lähteä katselemaan uusia maisemia. Pyyntielinkeinojen harjoittaminen vaatii paljon tilaa, mutta etelän suunta oli jo vallattu. Tilaa oli pohjoisessa ja luoteessa.

Tärkeä jakso oli siis Vuoksen puhkeamisesta Nevan puhkeamiseen n. 1350 e.Kr., mikä aikanaan rauhoitti Laatokan tulvan.

Vuoksi oli avautunut ja se houkutteli Laatokan pakolaisia uusiin maisemiin. Uudella väellä oli uudenlaisia pyyntitaitoja ja välineitäkin.
Hirvenmetsästyksestä ei muuttajille myöskään tullut eettistä ongelmaa.