http://www.helsinki.fi/hum/arla/keram/kierikki.html
Kierikin keramiikan määrittely perustuu Yli-Iin Kierikkisaaren asuinpaikan kaivauksiin 1960-luvulla. Ari Siiriäinen (1967) erotteli löytöaineistosta 15 astiaa, joiden hän totesi muodostavan yhtenäisen kokonaisuuden eikä kuuluvan mihinkään aiemmin määriteltyihin asbestikeraamisiin ryhmiin. Christian Carpelan esitti v. 1979, että Kierikin keramiikka jatkaisi tyypillisen kampakeramiikan traditiota, kun taas siihen läheisesti liittyvä Pöljän keramiikka jatkaisi varhaisen asbestikeramiikan traditiota. Toisenlainenkin tulkinta on Siiriäisen mukaan mahdollinen: Kierikin keramiikka kehittyi tyypillisestä kampakeramiikasta ja Pöljän keramiikka taas Kierikistä.
Nykyisin Kierikin keramiikan käyttöönotto ajoitetaan varhaisemmaksi kuin Pöljän keramiikan ja toisaalta Kierikin keramiikkaa ei ajatella käytetyn niin pitkään kuin Pöljän keramiikkaa. Näiden keramiikkaryhmien keskinäinen suhde ja ajoitus on kuitenkin toistaiseksi avoin. Tärkein syy ongelmaan on juuri keramiikkaryhmien erilainen määrittely: Kierikin keramiikka on määritelty asuinpaikan koko materiaalin perusteella, Pöljän keramiikka taas yhden ominaisuuden (reunalista) perusteella.
Kierikin keramiikan määritelmä yo. sivustolta (numerointi minun):
1) Siiriäinen määrittelee Kierikin keramiikan seuraavasti. Sille on ominaista profiloimaton ja suora, hieman paksunnettu reuna, pyöreä pohja ja vaaleaksi poltettu luja savimassa, jossa on sekoitteena asbestia, joskus yhdessä talkin kanssa. Asbesti on katkottu lyhytkuituiseksi. Koristelu on toteutettu melko pitkillä kampaleimoilla, pienillä, matalilla kuopilla tai vedetyllä viivalla. Koristelu on väljää ja sitä esiintyy myös reunan päällä sekä joskus sisäpinnalla.
2) Carpelanin mukaan Kierikin keramiikka on joko kokonaan koristelematonta tai kokonaan koristeltua. Koristelu peittää tällöin väljästi koko astian pinnan. Koristelemattomat astiat ovat joko sileäpintaisia tai uurrettuja. Astiat ovat joko suorareunaisia tai reuna on käännetty. Yhdessä Kierikin tyyliin kuuluvassa astiassa esiintyy lintukuviokoristelua.
Määritelmät ovat tarkemmin ajateltuna varsin epämääräisiä. Varsinkin Carpelanin määritelmää lukiessa herää ajatus, että tässä ehkä kuvaillaan nyt mahdollisesti useampaa kuin yhtä keramiikkaa, varsinkin, kun keramiikka on määritelty vain Kierikin löytöjen avulla. Kierikki oli ymmärtääkseni asutuskeskus, josta käytiin vilkasta kauppaa? Eikö olisi mahdollista, että sinne oli asettunut useita eri traditiota edustavia keramiikan tekijöitä? Ehkä jopa siirtolaisia kauempaa, joiden naisten (jos ajatellaan, että juuri paikallaan pysyvät naiset valmistivat keramiikkaa) traditiot olisivat tuottaneet useamman kuin yhden eri tyylillisen linjan sekoittuessaan paikalliseen kampakeramiikkaan tai asbestikeraamiseen traditioon. Asbestin käyttöhän on tekninen, ei tyylillinen seikka, joten sen omaksuminen kertoo vain saatavilla olevista raaka-aineista, ei tekijän tyylillisestä traditiosta.
Kuvia Kierikin keramiikasta:
http://www.helsinki.fi/hum/arla/keram/kierfot.html
Kuvien perusteella keramiikassa on varsin "sekalaista seurakuntaa". Osa muistuttaa kampakeramiikkaa, mutta sen sijaan pitkin vedoin koristeltu, sileämpipintaiselta vaikuttava astia muistuttaa enemmänkin lineaarikeramiikan koristelutyyliä. Samoin kuvassa Ib oleva kappale f muistuttaa yhtä lineaarikeramiikan tai stichsbandkeramiikan kuviointityyliä (huom. vaikka ko. keramiikat eivät tietenkään ole Kierikin aikalaisia). Saman kuvan c muistuttaa nuorakeramiikan, ja a ja b puolestaan suppilopikarikeramiikan tapaa tehdä kuviointi. Vertauskuvia esim. sivulla (sivun alaosassa):
http://www.historiasztuki.com.pl/10_PRE-eng.html
Myönnän auliisti, etten ole asiantuntija keramiikassa, mutta Kierikin keramiikan määrittely ihmetyttää minua silti. Olisiko jollekin ammattilaiselle tullut mieleen sama asia, ts. että kyse olisi useammasta kuin yhdestä tyylistä, tai että kyseessä olisi vain Kierikille ominainen keraamisten traditioiden "ristisiitos"? Kommentteja?